Äänestäjiä johdetaan vaalien alla harhaan värikkäillä valheilla – "Meidän on taisteltava totuuden puolesta"

Siirtolaisaiheet ja boikottikampanjat ovat olleet näkyvimpiä yrityksiä vaikuttaa valheellisella tiedolla eurovaaleihin.

eurovaalit
Viime vuoden toukokuussa EU-johtajat tivasivat Facebookin perustajalta Mark Zuckerbergilta Brysselissä, miten yhtiö aikoo suitsia valeuutisten levittämistä.
Kohti reiluja vaaleja? Viime vuoden toukokuussa EU-johtajat tivasivat Facebookin perustajalta Mark Zuckerbergilta Brysselissä, miten yhtiö aikoo suitsia valeuutisten levittämistä.STEPHANIE LECOCQ / EPA

Berliini“1,4 miljoonaa siirtolaista odottaa lippujaan Saksaan!” Vaihtoehto Saksalle -puolue väitti Facebook-sivullaan julkaistussa vaalimainoksessa 7. toukokuuta. (siirryt toiseen palveluun)

“Ja meidän pitäisi maksaa ne heille?” mainos kysyi.

Siirtolaisluku ei ole todenmukainen. Se on peräisin YK:n pakolaisjärjestöltä, jonka mukaan yhteensä 1,4 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti voidaan laskea erityistä suojelua vaativiksi pakolaisiksi. Kyse ei siis ole Saksan tai edes EU:n kiintiöistä.

Samankaltainen valhe levisi aikaisemmin Kreikassa.

"Shokki Berliinistä: Saksa lähettää 50 000 turvapaikanhakijaa takaisin Kreikkaan", otsikoi Pro News -portaali maaliskuussa. Valhe oli peräisin Kreikan maahanmuuttolakijärjestön puheenjohtajan Sputnik-kanavalle antamasta haastattelusta. (siirryt toiseen palveluun)

Todellisuudessa Saksa oli pyytänyt Kreikkaa ottamaan takaisin 7 100 siirtolaista vuonna 2018, joista Kreikka suostui käsittelemään vain 180 tapausta.

Lopulta kuusi henkilöä palasi Kreikkaan, Saksan sisäministeriö selvensi Fact Check EU -projektin faktantarkistajille. (siirryt toiseen palveluun)

Tämänkaltaisilla tarinoilla pyritään vaikuttamaan eurovaaleihin.

Vaikutusyritysten järjestelmällinen tutkiminen on hankalaa, koska niihin liittyvät kampanjat tapahtuvat samanaikaisesti kaikissa EU-maissa paikallisilla kielillä.

– Kokonaiskuvan luominen tilanteesta on mahdotonta, kertoo latvialaisen Digital Forensic Research Labin tutkija Nika Aleksejeva Ylelle puhelimitse.

Digital Forensic Research Lab toimii yhdysvaltalaisen Atlantic Council -ajatushautomon alaisuudessa. Ajatushautumon rahoitus tulee pääosin Yhdysvalloista, mutta myös muut ulkomaalaiset hallitukset rahoittavat sitä.

Maahanmuuttoaiheet ja vaaliboikotit näkyvimpiä

Latviassa tähän mennessä näkyvin eurovaaleihin liittynyt keskustelu liittyi vaalien boikotoimiseen. Digital Forensic Research Labin mukaan boikottia vaati valtion instituutioita kritisoiva, EU-vastainen ryhmä.

– Ryhmä on kotoperäinen eikä sillä ole havaintojemme mukaan esimerkiksi yhteyksiä Venäjään, Baltian maihin erikoistunut Aleksejeva kuvailee.

Facebookin työntekijöitä yhtiön eurovaalikeskuksessa Dublinissa.
Facebookin työntekijät seuraavat verkkokeskustelua yhtiön tilannehuoneessa Dublinissa. Valeuutisten kitkeminen eurovaaleissa on kova pala verkkojätille.Philip McGouran / Yle

Boikottikampanja herätti tutkijoiden huomion, koska siihen liittyvien julkaisujen jakelu oli harvinaisen laaja. (siirryt toiseen palveluun) Pelkästään yksi boikottiin kehottava julkaisu oli jaettu kahden miljoonan asukkaan Latviassa yli 40 000 kertaa.

– Yritämme tämänkaltaisissa tapauksissa selvittää, onko jakoja lisätty keinotekoisesti esimerkiksi bottien avulla. Latvian boikottikampanjassa emme kuitenkaan havainneet bottitoimintaa, jonka takia oletamme, että julkaisuja jakoivat aidot profiilit.

Botit ovat tietokoneohjelmia, jotka voivat itsenäisesti suorittaa jotakin tehtävää – kuten julkaisujen jakamista sosiaalisessa mediassa.

Aleksejevan mukaan boikottikampanjan leviäminen vaatii aikaa, samoin kuin erilaisten vääristyneiden ja valheellisten mielikuvien levittäminen.

Vaaleja voidaan väittää esimerkiksi peukaloiduiksi tai vaalitulosta ennalta päätetyksi.

tutkija Nika Aleksejeva

Aleksejeva odottaakin, että vaaleja edeltävinä viimeisinä päivinä valeuutiset sisältävät lähinnä vaalipaikkoihin liittyviä virheellisiä tietoja, joilla pyritään ohjaamaan äänestäjät väärille äänestyspaikoille.

Vaalien riippumattomuus voidaan myös yrittää asettaa kyseenalaiseksi viime hetkellä.

– Vaaleja voidaan väittää esimerkiksi peukaloiduiksi tai vaalitulosta ennalta päätetyksi, tutkija kuvailee.

Vaalihäirintä siirtynyt pois julkisuudesta

Disinformaatiota tutkivan Pasi Erosen mukaan vaalihäirintää havaitaan nyt paremmin kuin esimerkiksi vielä Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaalien aikana.

Erosen erikoisalaa ovat hybridiuhkat, informaatiovaikuttaminen ja kyberturvallisuus. Hän toimii tutkijana muun muassa brittiläisessä Conflict Studies Research -keskuksessa.

Erosen mukaan tutkijat ja kansalaiset ymmärtävät nyt paremmin, millaisia vaikutuksia disinformaatiolla voi olla.

– Paljon tästä kehityksestä on niiden henkilöiden ja järjestöjen ansiota, jotka ovat jaksaneet pitää asian merkitystä esillä huolimatta kohtaamastaan vastarinnasta ja suoranaisesta henkisestä väkivallasta, Eronen kertoo Ylelle.

Esimerkiksi Digital Forensic Research Lab tutkii avoimen lähdekoodin työkaluilla sitä, millaista keskustelua sosiaalisessa mediassa käydään.

Ajatushautomo tuottaa eräänlaisia keskustelukarttoja, joihin piirretään, missä jokin julkaisu on saanut alkunsa ja ketkä sitä ovat jakaneet.

Sen perusteella tutkijat voivat esimerkiksi päättää, näyttäytyykö jokin keskustelu “orgaaniselta”, eli paikallisten toimijoiden väliseltä, vai puuttuvatko siihen ulkomailta ohjaillut botti- ja trollitilit, jotka yrittävät vaikuttaa keskustelun suuntaan.

Pietarin trollitehdas
Vuonna 2015 Yle paljasti, miten Pietarissa sijaitsevassa niin kutsutussa trollitehtaassa tuotettiin nettipropagandaa kellon ympäri.Mika Mäkeläinen / Yle

Ryhmän tutkittavaksi päätyvät esimerkiksi keskustelut, jotka liittyvät suuriin julkisiin ja demokratian kannalta tärkeisiin tapahtumiin, kuten vaaleihin tai mielenosoituksiin.

EU:n varoitukset eurovaaleihin kohdistuvasta suuremmasta disinformaatiokampanjasta ovat Aleksejevan mukaan liioiteltuja.

– Minusta tuntuu, että disinformaatio on siirtynyt pois julkisen piiristä ja näkymättömämmille kanaville. Sellaisia ovat esimerkiksi kyberiskut ja virussähköpostit, hän kuvailee.

Kyberiskuja on paljon vaikeampi tutkia kuin sosiaalisen median keskusteluja.

tutkija Nika Aleksejeva

Kyberiskuilla ja viruksia levittävillä viesteillä pyritään häiritsemään vaaleja esimerkiksi kaatamalla vaalien tulossivuja.

– Kyberiskuja on paljon vaikeampi tutkia kuin sosiaalisen median keskusteluja, jonka takia niitä on myös vaikeampi havaita. Saatamme nähdä jotakin vasta sen jälkeen, kun se on levinnyt jo laajalle, Nika Aleksejeva kuvailee.

Nykyään iskuihin liitetään kuitenkin myös usein disinformaatiokampanja. Esimerkiksi helmikuussa Latvian puolustusministeriö joutui tällaisen iskun kohteeksi. Puolustusministerin sähköpostiosoitteelta näyttäneeltä tililtä lähetettiin hänen työntekijöilleen viestejä, joissa hän pyysi anteeksi huonoa käyttäytymistään baarissa.

Liettuan puolustusministeriöön tehtiin hyvin samankaltainen isku huhtikuussa, josta Yle kertoi aiemmin tässä jutussa.

Aleksejeva uskoo myös, että disinformaatiosta raportoiminen ja puhuminen julkisuudessa toimii eräänlaisena vasta-aineena suuren luokan disinformaatiokampanjoille ennen vaaleja.

Liettuassa disinformaatiota vastaan käydään myös ruohonjuuritasolla

Disinformaation torjunta on muuttunut joissakin maissa myös kansalaisaktivismiksi. Näin on esimerkiksi Liettuassa.

Vilnassa sijaitsevassa Lukiškių-vankilassa Neuvostoliiton salainen poliisi KGB kidutti ja teloitti aikoinaan satoja liettualaisia toisinajattelijoita. Nyt sen edessä seisoo neljä näennäisesti tavallista liettualaista, jotka sanovat etsivänsä Preussin trolleja.

neljä miestä rivissä
Ričardas Savukynas (vas.), Gintaras Kuzmickas, Zygimantas Zabieta ja Andrius Minkevičius kuuluvat valeuutisia paljastavaan Liettuan Haltijat -Facebook-ryhmään. Anne Sofie Hoffmann Schrøder

Matkapuhelimilla varustetut aktivistit huijaavat väärennettyjä profiileja sosiaalisessa mediassa ja pyrkivät paljastamaan niiden levittämät valheet.

– Rokotteet tappavat ihmisiä, lukee Zygimantas Zabieta ääneen ja näyttää rokotevastustajien Facebook-ryhmää muille kolmelle miehelle.

Neljä miestä kuuluvat Liettuan Haltioihin, yli 5 000 vapaaehtoisen nettiryhmään, joka seuraa sosiaalista mediaa ja jahtaa erityisesti trolli- ja bottitilejä. Valeuutisten torjunta ei kuulu Liettuassa vain tutkijoille ja armeijalle, vaan myös kansalaisille.

Tämän ryhmän syyniin päätyvät netissä tunteita nostattavat aiheet, joista liikkuu paljon vääristellyttä tietoa. Viime kuukausina siihen ovat kuuluneet rokotuspakko, metsäkato Liettuassa, EU, Nato, Venezuela, Notre Dame -katedraalin palo ja Britannian EU-ero.

Liettuan verkkoaktivistit tapaavat harvoin, sillä he järjestävät toimintansa Facebookin ja Skypen avulla. Monilla miehistä on IT-tausta, osa on toimittajia ja opiskelijoita. He auttavat myös ryhmään kuulumattomia ihmisiä esimerkiksi tarkistamaan lähteitä sekä tutkimaan hakkeroituja sähköposteja.

Ryhmä järjestäytyi ruohonjuuritason liikkeenä pian Venäjän miehitettyä Krimin niemimaan vuonna 2014. Useat liettualaiset seurasivat tarkasti Ukrainassa leviäviä disinformaatiokampanjoita. Pian koordinoidut kyberhyökkäykset ja valeuutiset tekivät tietään myös Liettuaan.

Kaksi sotilasta ilman tunnuksia.
Tunnuksettomat venäläissotilaat ilmestyivät kuin tyhjästä Krimin niemimaalle maaliskuun alussa 2014. Valtaukseen yhdistyi laaja disinformaatiokampanja.Artur Shvarts / EPA

Vaikka Haltija-ryhmällä on humoristinen nimi, siihen kuuluvat miehet ottavat työnsä vakavasti.

– Jos haluamme säilyttää vapaat ja demokraattiset yhteiskuntamme, meidän on taisteltava totuuden puolesta ja totalitaarisia voimia vastaan, yksi ryhmän jäsenistä Ričardas Savukynas summaa.

Jos ihmiset menettävät luottamuksensa perinteisiin tiedotusvälineisiin ja tosiasioihin, yksilö on alttiimpi vihamieliselle tiedotukselle, salaliittoteorioille ja propagandalle, aktivisti uskoo.

– Se luo puolestaan epäluottamusta ja kaaosta yhteiskunnassa ja mahdollistaa lopulta hyökkäykset meitä vastaan, Savukynas miettii.

“Yhteiskuntamme perustuu tietoon”

Yhteiskunnissamme on toisaalta edelleen hedelmällinen pohja disinformaatiolle sekä taloudellisia ja poliittisia syitä tuottaa sitä, Pasi Eronen uskoo.

Toissa viikolla New York Times -lehti kertoi (siirryt toiseen palveluun), että Italiassa oli suljettu äärioikeistolaisia ideoita levittävien Facebook-sivujen verkosto, jotka oli naamioitu urheilu- ja elämäntapasivuiksi.

Erosen mukaan työ, jolla yritetään torjua väärän tiedon leviämistä tässä ja nyt, ei välttämättä pure vuosia jatkuneisiin disinformaatiokampanjoihin.

– Missä määrin niin yksittäiset kansalaiset kuin vaikkapa virkamiehet ja poliittiset päättäjät perustavat toimintansa nyt meille aikaisemmin tarkoituksella syötettyyn virheelliseen tietoon? hän kysyy.

Tutkija mainitsee vuoden 2016 Britannian EU-eroon liittyneet kampanjat, joissa briteille syötettiin useita valheita. Monet tekivät äänestyspäätöksensä kampanjoissa esitettyjen väitteiden perusteella.

Britannian eroa EU:sta kannattanut kampanja lupasi käyttää jäsenmaksusta säästyvät 350 miljoonaa puntaa viikossa terveydenhuoltoon.
Britannian eroa EU:sta kannattanut kampanja lupasi käyttää jäsenmaksusta säästyvät 350 miljoonaa puntaa viikossa terveydenhuoltoon. Kertomatta jäi, että brexit voi vahingoittaa vakavasti Britannian taloutta.EPA

Erosta kiinnostavat myös erilaisten vaikuttamiskeinojen, kuten kyberiskujen ja talous- ja energiakysymysten, yhdistely. Niin kutsuttua hybridivaikuttamista voi hänen mukaansa tapahtua myös pitkällä aikavälillä. Taloudelliseksi vaikuttamiseksi (siirryt toiseen palveluun) voidaan tuolloin laskea myös esimerkiksi ydinvoimalaprojekteja tai maakaasuhankkeita.

– Meidän kaikkien nyky-yhteiskuntajärjestelmästä sekä sen hedelmistä nauttivien on syytä tiedostaa, että järjestelmämme toimii oikein ainoastaan, jos teemme päätöksemme perustuen mahdollisimman paikkansa pitävään tietoon, Eronen sanoo.

Hänen mukaansa kyseessä voivat olla arkiset päätökset esimerkiksi siitä, rokotammeko lapsemme, tai laajemmat yhteiskuntaan vaikuttavat kysymykset kuten kenet valitsemme päättämään yhteisistä asioistamme.

– Kysymys on pitkälti siitä, ohjaako päätöksiämme laadukas ja paras mahdollinen käytössämme oleva tieto, vai ohjaako meitä ulkopuolelta syötetyt puolitotuudet ja suoranaiset valheet, Eronen sanoo.

Lue lisää:

Ensimmäinen päiväsi trollitehtaalla: Ylen peli näyttää, miten isoja tunteita levitetään valeuutisilla

Läntiset yhteiskunnat ovat mätiä ja Notre Damen polttivat keltaliivit – nämä ja muut valheet leviävät valeuutisista elävissä ryhmissä

Facebookilla on nyt tilannehuone, joka kitkee vihapuhetta ja valetilejä EU-vaaleissa – "Emme yritä estää normaalia poliittista keskustelua"

Valheenpaljastaja: Mitä valeuutiset ovat ja mitä ne eivät ole