Tutkijat vakustetah: Merenpindu voibi kohota kai piäl kahten metrin

Aijemba oli duumaittu, gu ilmai merkittäviä piästövähendämisty merenpindu vois nosta al metrin.

Yle Uudizet karjalakse
Jäävuori Grönlannissa.
Jiätiköt suletah Grenlandies.Steffen & Alexandra Sailer / AOP

Ilmastonmuutoksen täh merien pinnat voijah nosta äijiä enäm, migu oli tietty aijemba. Tässäh on duumaittu, gu tämän vuozisuan loppussah merien pindu vois kohota nenga metril.

Yhtysvalloin tiedoakademien uvven tutkimuksen mugah (siirryt toizeh palveluh) merien pindu yhtelläh voibi kohota piäl kahten metrin, ei vähendetänne piästölöi.Tämä merkiččis, gu savoile miljonoile ristikanzoile pidäs muuttua iäres rannikkoloilpäi ymbäri muailman.

Tutkijoin arvivo pohjavuu Grenlandies da Suvimanderehes luajittuloih tutkimuksih.

Halličuksienvälizen ilmastopanielin IPCC:n vuvvel 2013 jullatun arvivoičenduraportan mugah vuodessah 2100 merenpindu kohuou ilmai merkittäviä piästövähendämisty 52–98 santimetril. Äijät tutkijat silloi piettih arvivuo liijakse varaittajannu.

Tutkijoin nygöi luajitun tovenduksen perustehel merien pinnat voijah nosta 51–178 santimetril, lämmennöy ilmasto viijel astehel. Konzu täh ližätäh sulajan jiätikön da lämmänleviemizen vaikutus, voijah merien pinnat vuodessah 2100 kohota 62–238 senttimetril.

Lämmennöy ilmasto Pariižan ilmastosobimukses mainiččemal kahtel astehel, rubieu vaikuttamah merenpinnan korgevuoh enne kaikkie Grenlandien jiätikkölöin suluandu. Lämmennöy enämbäl, migu kahtel astehel, Suvimanderehen jiätikkölöin suluandu vie lujembah rubieu vaikuttamah merien pindoih.

Tutkijat varoittavat: Merenpinta voi nousta jopa yli kaksi metriä