Vantaan uuteen pelitaloon nuori pääsee pelaamaan, vaikka ei olisi varaa konsoliin – "On hienoa, että avataan avoimia epäkaupallisia tiloja, joissa voi pelata"

Kaupungit ovat heränneet tarjoamaan nuorille maksuttomia pelitiloja. Vantaalla pyritään tavoittamaan myös ne nuoret, jotka eivät yleensä käy nuorisotalolla.

nuoret
Nintendo Switch med olika kontrollers
Yle/Björn Karlsson

– On tosi kivaa, että tänne tulee myös muita kavereita, joiden kanssa voi pelata yhdessä.

Tikkurilan uusi pelitalo monitoimitila Liidon yhteydessä on Giovanni Pironaton, 13, mieleen. Hän pelaa täyttä häkää Fortnitea.

Netissä yhdessä pelattavat pelit ovat nuorille tärkeä tapa luoda ja ylläpitää sosiaalisia suhteita.

Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta päästä mukaan peliporukoihin, jos vanhemmilla ei ole varaa hankkia laitteita. Kun nuori ei tunne pelejä, joista kaverit puhuvat, hän voi jäädä ulkopuoliseksi.

– Syrjäytymisen vaaraan on paljon erilaisia syitä, mutta se on yksi syy lisää, jos ei ole mukana niissä asioissa, jotka ovat nuorille tärkeitä. Yleensä nuoret pelaavat yhdessä ja siinä ystävyyssuhteet rakentuvat eri tavalla, kun joutuu kommunikoimaan ja koordinoimaan asioita, kertoo Vantaan Tikkurilan alueen nuorisotyöntekijä Miro Putkonen.

Giovanni Pirato, 13, pelaa Fortnitea Tikkurilan pelitalolla.
13-vuotias Giovanni Pironato Fortnite-pelin syövereissä.Ulla Malminen / Yle

Hinta voi estää nuoren peliharrastuksen

Nuorten ruudun parissa käyttämä aika on herättäyt paljon keskustelua ja kritiikkiä. Pelikulttuuri on kuitenkin niin suuri osa nuorten elämää, että nuorisotyö ei voi Putkosen mukaan jäädä sen ulkopuolelle.

– Kun nuoret ovat jossain, niin meidänkin on hyvä olla siellä. Jos me emme ole pelimaailmassa, jengi jää helposti kotiin, hän sanoo.

Uusimmat pelit voivat maksaa noin 60 euroa. Niiden pelaamiseen tarvitaan konsoleita, joiden hinnat vaihtelevat noin 200 ja 500 euron välillä. Verkkopelaaminen pelikonsoleilla vaatii myös erillisen jäsenyyden, joka voi maksaa 60 euroa vuodessa.

Pelikäyttöön sopivien tietokoneiden hinnat lähtevät noin viidestä sadasta ja voivat nousta kahteen tuhanteen euroon saakka.

Jos me emme ole pelimaailmassa, jengi jää helposti kotiin.

Miro Putkonen, nuorisotyöntekijä

Vantaan lisäksi pelitiloja on pystytetty myös muihin pääkaupunkiseudun nuorisotaloihin, kuten Helsingin Oulunkylään. Myös moniin kirjastoihin on hankittu pelilaitteita.

Tampereen Yliopiston pelikasvatuksen tutkija Mikko Meriläinen antaa kiitosta sille, että kaupungit ovat huomanneet tarpeen ja vastanneet siihen.

– On hienoa, että avataan avoimia epäkaupallisia tiloja, joissa voi pelata ja kohdata muita pelaamisesta kiinnostuneita riippumatta siitä, millaiset resurssit ovat kotona, Meriläinen kehuu.

Tikkurilan pelitalossa on kymmenen pelikonetta 10–17-vuotiaiden käyttöön. Nuoret ovat itse osallistuneet pelien valintaan.

Nyt valikoimasta löytyvät Fortnite, Counter Strike: Global Offensive, League of Legends, Apex Legends ja Overwatch. Pian pelitaloon saadaan myös Minecraft.

Nuorisotyö puuttuu vihapuheeseen ja eristäytymiseen

Vantaan nuorisopalvelut pyrkii saamaan pelitalon avulla kontaktin myös niihin nuoriin, jotka eivät yleensä käy nuorisotalolla vaan pelaavat päivät pitkät yksin kotona.

– On myös peliriippuvuutta ja jotkut syrjäytyvät sen takia, että pelaavat vain yksin kotona, eivätkä paljon muuta tee. Ei ole muita harrastuksia ja kouluasiat jäävät, kun elämä on pelkästään pelaamista, Putkonen kertoo.

Pelaamiseen liittyy myös muita lieveilmiöitä, kuten netissä tapahtuva vihapuhe, kun ollaan anonyymissä kontaktissa. Nuoristyöntekijät yrittävät ohjata nuoria reiluun ja hyvään käytökseen netissä.

– Vihapuhe on jo niin vahva osa pelikulttuuria, että minun pitää ihan alusta alkaen selittää, miksi ei ole ok haukkua ja heittää mitä tahansa herjaa. Ihmisiä pitää kunnioittaa, olivat he sitten vieressä pelaamassa tai toisella puolen maailmaa.

Nuoret lanittavat kasvotusten 90-luvun tyyliin

Tikkurilan pelitalossa nuoret saavat pelata yhdessä ja kohtaavat muita ikäisiään, joilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. He saavat myös suunnitella ja toteuttaa laneja eli pelitapahtumia, joihin kokoonnutaan pelaamaan yhdessä.

Lanit tulivat muotiin 90-luvulla, kun kotien verkkoyhteydet olivat heikot. Vaikka netissä on nykyään mahdollista pelata yhdessä etänä, lanien suosio vain kasvaa. Nuoret roudaavat pelikoneensa saman pöydän ääreen ja kytkevät itsensä yhteiseen peliin netissä.

– Lanit näyttävät olevan nimenomaan sosiaalinen tapahtuma, joissa halutaan nähdä ja tavata muita pelaajia, pelikasvatuksen tutkija Mikko Meriläinen sanoo.