Analyysi: Vanhukset pääsivät kerrankin Säätytalon pöytiin – hoitajamitoitus noussee, eihän kotona asuva mummo unohdu?

Mitkään rahat eivät riitä, jos raihnaistumisen kierrettä ei katkaista, kirjoittaa erikoistoimittaja Tiina Merikanto.

vanhukset
Tiina Merikanto.
Henrietta Hassinen / Yle

Kaikki Säätytalolla olevat puolueet vaativat hallitustunnustelijalle antamissaan vastauksissa (siirryt toiseen palveluun) lakiin sitovaa henkilöstömitoitusta. RKP ei mainitse lukua. Muut esittävät luvuksi 0,7.

Vanhojen ihmisten hoidon puutteet nousivat keväällä esiin ennen näkemättömällä tavalla. Ensiksi kohun keskelle joutuivat hoivayritykset. Useita ongelmia löytyi niin Esperin, Mehiläisen kuin Attendon hoivakodeissa. Myöhemmin keväällä nousivat esiin vielä kotihoidon ongelmat.

Syntyi kiivas keskustelu, jossa puolueet lupasivat, että hoitajamitoitus kirjattaisiin lakiin. Hoitajamitoituksella tarkoitetaan sitä, kuinka monta hoitajaa yhtä hoidettavaa kohden on.

Teoista on pulaa. Puheita ei enää usko kukaan.

Hoidon ja palvelujen ongelmat eivät kuitenkaan ratkea pelkästään hoitajamitoituksella tai valvonnan lisäämisellä, vaikka ne tärkeitä ovatkin.

Silti puolueitten muut kuin hoitajamitoitusta koskevat kirjaukset hallitustunnustelijalle muistuttavat enemmän toivelistaa kuin näkemystä, miten vanhojen ihmisten hoidossa tulisi edetä.

Ainakin seuraaville asioille pitäisi tehdä jotakin.

1. Vanhoja ihmisiä on yhä enemmän ja henkilökuntaa eläköityy paljon. Miten hoitajat riittävät?

Vanhuspalveluissa työskentelee tällä (siirryt toiseen palveluun) hetkellä noin 45 000 ammattilaista. Heistä 35 prosenttia tekee työtä kotihoidossa ja loput ympärivuorokautisessa hoidossa. Jo nyt erityisosaajista, kuten iäkkäisiin erikoistuneista sosiaalityöntekijöistä sekä päihde- ja mielenterveysosaajista on pulaa.

Kevan tilastojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) kuntien palveluksesta eläköityy seuraavan 20 vuoden aikana 32 000 lähihoitajaa ja 25 000 sairaanhoitajaa joko osittain tai kokonaan. Erityisesti lähihoitajista monet työskentelevät vanhustenhuollossa.

Samanaikaisesti hoivaa ja hoitoa tarvitsevien ihmisten määrä kasvaa koko ajan. Parinkymmenen vuoden päästä 85-vuotiaita ja sitä vanhempia on kaksinkertainen määrä vuoteen 2017 verrattuna.

Tilastografiikka

Jos hoitajat saisivat keskittyä hoitajan töihin, se voisi paikata henkilöstövajetta jonkin verran.

Myös ikäteknologia ja uudet digitaaliset ratkaisut voivat auttaa henkilöstöpulaa. Esimerkiksi robotti voi avustaa vanhaa ihmistä lääkkeen otossa ja osa kotihoidon käynneistä voidaan tehdä virtuaalisesti etäyhteydellä.

Molemmat vähentävät hoitajien siirtymisiin kuluvaa aikaa ja mahdollistavat työajan järjestämisen uudella tavalla.

Kaikista kotihoidon käynneistä tehtiin (siirryt toiseen palveluun) etäyhteyden avulla viime vuonna vain sadasosa. Eikä kone voi korvata tuntevaa ihmistä pitkään aikaan, jos koskaan.

Erilaisten digitaalisten palvelujen kanssa kehitettävää on paljon. Sitä paitsi digitaalisten palvelujen edistäminen ja tehokkaampi käyttöönotto edellyttäisi kuntaa suurempia palvelujen järjestäjiä.

2. Paikataanko ympärivuorokautisen hoidon puutteet kurjistamalla kotihoitoa?

Hoitajapulasta kärsii ympärivuorokautisen hoidon lisäksi myös kotihoito.

Kun THL kysyi vuonna viime vuonna (siirryt toiseen palveluun) kuntien vanhuspalveluista vastaavilta kotihoidon riittävyydestä, lähes joka toinen (46 %) vastasi, että alueella ei ole riittävästi kotihoidon palveluja.

Jos ympärivuorokautisen hoidon ongelmia aiotaan ratkaista pelkästään hoitajamitoitusta nostamalla, voi tilanne huonontua entisestään. Sen enempää lähi- kuin sairaanhoitajiakaan ei ole niin vain jostain otettavissa.

Sitä paitsi on syytä pelätä, että tulevaisuudessa nuoria ei saada alalle houkuteltua edes niin kuin nyt.

Kuka haluaa työhön, jota leimaavat jatkuvat sotkut, huono johtaminen ja kuntien ja yritysten taistelu rahasta? Lisäksi työ on huonosti palkattua eikä sitä saa välttämättä tehdä niin, että se olisi eettisesti kestävää.

Vanhojen ihmisten hoivaan ja hoitoon tarvitaan rahaa. Saadaanko sitä muuhunkin kuin hoitajamitoitukseen?

Eikä hoitajamitoituksen nostaminen pelkästään takaa hyvää hoitoa.

Selvää on, että jos hoitajia on kerta kaikkiaan liian vähän, hoito ei ole hyvää. Turvallinen hoito, arvokas kohtelu tai vaikka ulospääsy edellyttävät riittävästi henkilökuntaa.

Mutta, vaikka hoitajia olisi riittävästi, huonolla johtamisella, osaamattomuudella ja välinpitämättömyydellä ei saada hyvää aikaiseksi.

Hoitajien puutetta ei pidä siirtää paikasta toiseen. Jos ja kun hoitajamitoituksesta säädetään, se on tehtävä voimakkaasti porrastaen ja vähitellen.

3. Muistisairaita on yhä enemmän – ennaltaehkäisyn eteen pitäisi tehdä kaikki mahdollinen

Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä (siirryt toiseen palveluun)yli 190 000 muistisairasta. Joka vuosi joukko kasvaa noin vajaalla 15 000:lla. Valtaosa sairastuneista on yli 80-vuotiaita. Pitkäaikaishoidossa olevista vanhuksista kolme neljästä sairastaa muistisairautta. Myös kotihoidon asiakkaista suurella osalla on muistisairaus.

Muistisairauden tärkein riskitekijä on korkea ikä. Vanhenemiseen ei voi vaikuttaa, mutta ikääntyvien elintapoihin voi.

Se on erityisen tärkeää, koska muistisairauteen ei ole parantavaa lääkehoitoa.

Säästöjen tekeminen vanhoilla ihmisillä, täytyy olla ohi.

Suomalainen FINGER-tutkimus (siirryt toiseen palveluun) osoitti, että kun ikääntyneet muuttavat elintapojaan terveellisemmiksi, muisti- ja ajattelutoiminnot säilyvät ja riski muistihäiriöihin pienenee.

Kysymys on tutuista asioista: ruuan terveellisyydestä, liikkumisesta, aivojen käytöstä ja vaikuttamisesta sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin.

Ennaltaehkäisy voisi vähentää inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia.

Myös hallitusohjelmassa pitäisi näkyä se, että muistisairauksien ehkäiseminen otetaan tosissaan.

Nainen täyttää ristikkoa.
Muisti tarvitsee jumppaa. Sitä aktivoi mm. kieltenopiskelu, lukeminen ja ristisanatehtävät.Henrietta Hassinen / Yle

4. Yli 65-vuotiaat ovat raihnaisia – sen pitää muuttua

Hallitusohjelmalla voitaisiin edesauttaa paitsi muistisairauksien ennaltaehkäisyä, myös vanhojen ihmisten toimintakyvyn parantamista.

Budjettineuvos Riitta Aejmelaeus ja valtiosihteeri (siirryt toiseen palveluun)Martti Hetemäki muistuttivat reilu kuukausi sitten, että Ruotsiin nähden Suomessa 65-vuotiailla on sairaita elinvuosia yli kaksi kertaa enemmän.

Tilastografiikka
Miesten kohdalla Islannin tiedot ovat vuodelta 2015.Harri Vähäkangas / Yle

Sairaanhoito maksaa. Valtiovarainministeriön virkamiesten johtopäätös olikin, että elintapojen muutos olisi tehokas tapa turvata tulevaisuuden sote-rahoitus.

Samankaltaisen arvion on esittänyt Ikäinstituutti, joka on edistänyt hyvää vanhuutta jo miltei 50 vuotta. Sen Voimaa vanhuuteen -harjoitusohjelmalla on torjuttu raihnaisuutta jo reilut kymmenen vuotta.

Instituutti on esittänyt hallitusneuvottelijoille (siirryt toiseen palveluun), että jos harjoitusohjelma juurrutettaisiin kaikkiin kuntiin, kustannukset olisivat noin 3 miljoonaa ja säästöt monta kymmentä miljoonaa.

5. Pelkän puhumisen aika täytyy olla ohi

Kertooko vuodesta toiseen vellova vanhuskeskustelu siitä, että ongelmaan ja sen laajuuteen ei edelleenkään suhtauduta vakavasti? Tähän asti kohut ovat tulleet ja menneet, mutta merkittäviä parannuksia vanhustenhuollossa ei ole tapahtunut.

Tiedosta ei ole pulaa. Vastikään päättyi esimerkiksi edellisen hallituksen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihanke. (siirryt toiseen palveluun)Omaishoitoa on myös selvitetty useita kertoja.

Vanhojen ihmisten hoivan ja hoidon ongelmat eivät ole uusia.

Edellisen hallituksen perintönä istuu edelleen työryhmä, joka pohtii, miten väestön ikääntymisen ongelmat ratkaistaan.

Toimikausi päättyy vuoden lopussa. Jatkuuko työryhmän toimeksianto entisellään uuden hallituksen kaudella? Ja jos, koska olisi käytännön tekojen aika?

Säästöjen tekeminen vanhoilla ihmisillä, kuten viime vuosina on tapahtunut, täytyy olla ohi.

Vanhuspalveluja sekä ennaltaehkäisyä on lisättävä tulevina vuosina. Vapaaehtoisuus ei auta. Myös lainsäädäntöä tarvitaan lisää.

Vanhojen ihmisten hoivaan ja hoitoon tarvitaan rahaa. Saadaanko sitä muuhunkin kuin hoitajamitoitukseen?

Teoista on pulaa. Puheita ei enää usko kukaan.

Aiheesta voi keskustella jutun lopussa klo 22:een asti.

Katso myös:

”Se tuli iskuna päin naamaa!” – Joka kolmas sekunti joku sairastuu muistisairauteen, testaa oma riskisi