Sähkössä ovat nyt ostajan markkinat – pienet myyntifirmat puskevat halvoilla hinnoillaan perinteisiä sähköyhtiöitä uudistumaan

Kuluttajille eivät silti maistu vieläkään pörssihintaiset sähkösopimukset.

Sähköntoimittajien kilpailutus
Sähkö sähkön kulutus, jatkojohto.
Suomessa sähköenergia on yksi eniten kilpailluista markkinoista. AOP

Suomessa sähköenergia on yksi eniten kilpailluista markkinoista. Sähkösopimuksen voi kilpailuttaa suhteellisen vapaasti ja tarjolla on satoja erilaisia vaihtoehtoja. Myyjiäkin on likemmäs sata. Tilanne on siis verraten toinen kuin ruokamarkettien keskinäisessä kilpailussa.

Viime aikojen uusi ilmiö sähkön vähittäismarkkinoilla on ollut perinteisten sähköyhtiöiden tarve yhdistää toimintojaan.

Yksi iso yhdistyminen tapahtui tämän vuoden alussa, kun sähkönmyyntinsä yhdistivät uuteen yhtiöön Savon Voima sekä Kuopion, Jyväskylän ja Lappeenrannan energiayhtiöt.

– Sellaista liikennettähän on näkyvissä jossain määrin, että on tällaista konsolidoitumista eli laitetaan hynttyitä yhteen ja haetaan volyymietua sitä kautta ja ehkä voimakkaampaa brändiä siellä markkinoilla, Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara sanoo.

Satoja vaihtoehtoja tarjolla

Suomalaiset kotitaloudet ovat voineet kilpailuttaa sähköenergiansa jo reilut 20 vuotta. Kymmenillä yhtiöillä on tarjota satoja vaihtoehtoja sähkösopimukseksi. Suomessa tehdään vuosittain noin 300 000 sähkönmyyjän vaihtoa.

Kilpailu on vain kiristynyt, kun kevyellä organisaatiolla toimivat pienet myyntiyhtiöt haastavat perinteisiä sähköyhtiöitä uudistumaan.

Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara uskoo sähköyhtiöiden yhdistymisten jatkuvan edelleen.
Lahti Energian toimitusjohtaja Eero Seesvaara uskoo sähköyhtiöiden yhdistymisten jatkuvan edelleen.Markku Rantala / Yle

– Nyt varmaankin suurimpien sähköyhtiöiden nimet ovat tiedossa suuren yleisön keskuudessa. Kymmenien yhtiöiden joukosta voidaan muistaa myös ehkä kotiseudulla toimiva yhtiö näiden suurimpien lisäksi, Seesvaara sanoo.

Pienillä myyntiyhtiöillä on kuitenkin vielä varsin vaatimaton, alle kymmenen prosentin osuus vähittäismyynnin kokonaismarkkinasta. Ennakkotietojen mukaan viime vuoden tilanne ei ole muuttunut juuri lainkaan toissa vuodesta.

Pienten yhtiöiden panos näkyy paljolti siinä, että sähkön kilpailutusta miettivä kuluttaja saa valita sopimuksensa varsin suuresta tarjonnasta. Hän voi painottaa hinnan ohella sähkön tuotantotapaa ja sitoa sähkölaskun hinnan tarvittaessa monilla eri tavoilla kiinteäksi.

– Nämä uudet lisäävät asiakkaiden valinnanmahdollisuuksia. Asiakas voi toteuttaa omia arvojensa mukaisia valintoja sähkön käytön suhteen tai siihen, miten sähkö hinnoitellaan. Tavallisen kuluttajan on myös mahdollista tuottaa sähköä, johtava asiantuntija Riina Heinimäki Energiateollisuudesta sanoo.

Riskinottamista kartetaan

Suomalaiset vierastavat silti kaikkein markkinahenkisimpiä tuotteita, joissa sähkön hinta sidotaan pörssisähkön hintaan eli spot-hintaan. Valtaosa sopimuksista tehdään joko määräajaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Vain alle kymmenen prosenttia sopimuksista perustuu muuttuvaan markkinahintaan.

Tilastografiikka
Mikko Airikka | Yle

– Spot-hintaan sisältyy tietty riskinotto, joten ehkä ne, jotka sellaisen tuotteen valitsevat ovat valmiita tämän riskin hyväksymään, Eero Seesvaara sanoo.

Tekniikan kehittyminen tekee sähkön kulutuksen reaaliaikaisesta säätämisestä koko ajan helpompaa ja helpompaa. Erilaisten älysovellusten lisääntyvä käyttö voi siten hiljalleen kasvattaa myös spot-hintaan perustuvien sähkösopimusten suosiota.

– Älyteknologia on keino reagoida hintavaihteluihin ja saada niistä hyötyä, Riina Heinimäki sanoo.

Energiaviraston sahkonhinta.fi (siirryt toiseen palveluun) -palvelussa näkee heti sen, miten kunkin tuotteen sähkö on tuotettu. Palvelua käyttävä voi valita sähkönsä vaikkapa ydinvoimalla tuotettuna tai tuulisähkönä tai monen tuotantotavan yhdistelmänä.

Riitta Heinimäen mielestä sähkön vähittäismarkkinoiden kilpailu toimii hyvin Suomessa.
Riitta Heinimäen mielestä sähkön vähittäismarkkinoiden kilpailu toimii hyvin Suomessa.Markku Rantala / Yle

– Mielestäni tuotantotapa kiinnostaa kuluttajia yhä enemmän, mutta se ei välttämättä ole pääasiallinen peruste valita myyjää, Riina Heinimäki sanoo.

Lahden Energian toimitusjohtaja Seesvaaraa osaltaan vahvistaa Heinimäen arvion.

– Meilläkin on myynnissä paljon tuulivoimaa, mutta sen kysyntä ei ole kovin suurta. Sen hinta varmaankin vaikuttaa kysyntään.

Asiakkaiden käyttäytymiseen voi vaikuttaa sekin, että sähkön hinta on ollut melkoisessa nousussa (siirryt toiseen palveluun) tukkumarkkinoilla.

Jättimäinen tietopankki rakenteilla

Parin vuoden päästä sähkön kilpailutuksessa siirrytään jälleen uuteen ympäristöön, kun sähkönkäyttäjien kulutusta aletaan mitata tunnin tai jopa varttitunnin tarkkuudella koko maassa.

Sekä sähkön myyjäyhtiöt että verkkoyhtiöt velvoitetaan ilmoittamaan mittaustietonsa keskitetysti uuteen Datahub-yhtiöön. Tietoa kerätään kaikkiaan 3,5 miljoonasta sähkönkäyttöpaikasta.

– Datahubin keräämä yksityiskohtainen tieto kuluttajien sähkönkäytöstä tuo sähkömarkkinoille varmaankin jälleen uusia toimijoita. Uskon, että sähkömarkkinoilla kilpailu kiristyy entisestään, Lahti Energian Eero Seesvaara sanoo.

Datahub Oy on kantaverkkoyhtiö Fingridin täysin omistama tytäryhtiö. Sen on tarkoitus aloittaa tietojen keruu huhtikuussa 2021.

Lue lisää Datahubista tästä jutusta:

Haluatko säästää sähkölaskussa? Tulevaisuudessa voit ehkä ostaa sähkösi vaikka Norjasta, kun myynti on mullistumassa uuden tietojärjestelmän myötä

Suomessa kotitaloudet voivat kilpailuttaa sähköenergian toimittajan. Sen sijaan sähkön siirrosta paikallisen verkon ylläpitäjä veloittaa ilmoittamansa hinnan.

Lue myös:

Nyt se on varmaa: Suomeen syntyy uusi suuri sähkönmyyntiyhtiö