Mitä nuorisovaalin tulos ennakoi eurovaaleissa? Äänestävätkö nuoret nuoria? Vai pitääkö passiivisuus EU:n setävallan voimissaan?

Kouluvaaleissa into jäi laimeaksi, mutta nostavatko nuoret aikuiset äänestusprosenttiaan eurovaaleissa? Tässä asiantuntijoiden vastaukset yleisön kysymyksiin.

eurovaalit
Virva Viljanen ja Reeta Niemonen
Allianssin osallisuusasiantuntija Virva Viljanen ja Europarlamentin Suomen-toimiston kansalaistiedottaja Reeta NiemonenVirva Viljanen ja Reeta Niemonen

Keskellä koulujen kevätkiireitä järjestettyihin epävirallisiin EU-nuorisovaaleihin osallistui 10 000 koululaista, vain kuudesosa eduskuntavaalien alla pidetyn harjoitusvaalin vilkkaudesta.

Kouluissa pärjäsivät parhaiten vihreät, perussuomalaiset ja keskusta. Allianssin järjestämän nuorisovaalien tuloksen voit lukea tästä (siirryt toiseen palveluun).

Koululaisten äänillä olisi nykymepeistä jatkopaikan varmistanut vain 73-vuotias Nils Torvalds (rkp).

Äänestävätkö nuoret aikuiset yleensä kuitenkin ikäisiään ehdokkaita? Näkyykö ilmastonmuutos eurovaalien uurnilla?

Yleisön kysymyksiin vastasi Allianssin osallisuusasiantuntija Virva Viljanen, jonka työstä voit lukea tästä (siirryt toiseen palveluun).

Toinen vastaaja oli Euroopan parlamentin Suomen toimiston kansalaistiedottaja Reeta Niemonen, jonka kolumnin Ranskasta voit lukea tästä (siirryt toiseen palveluun).

Vaikka suomalaiset 18-29 -vuotiaat suhtautuvat Euroopan unioniin myönteisesti, niin edellisiss eurovaaleissa vain joka kymmenes katsoi tarpeelliseksi äänestää.

Kommenttipalsta on suljettu, kuten ennalta ilmoitettiin, ja vastauksia ryhmitelty kello 1730.

Kiitokset aktiivisuudesta!

Tässä Virva Viljasen ja Reeta Niemosen vastaukset yleisön kysymyksiin.

Onko otsikon "setävaltapuhe" ikärasismia?

1. kysymys: – Onko jutun otsikossa oleva toimittajan viittaus EU:n "setävaltaan" asiallista vai edustaako se ikärasismia?

Euroopan parlamentin Suomen toimiston kansalaistiedottaja Reeta Niemonen: – Sanamuoto on toimittajan oma, en ota siihen kantaa, sillä lehdistönvapaus on tärkeä arvo EU:ssa!

– Maaliskuussa 2017 parlamentin jäsenten keski-ikä oli 54 vuotta ja naisia oli helmikuussa 2019 vain runsas kolmannes, eli melko paljon mukana on myös setiä.

Allianssin osallisuusasiantuntija Virva Viljanen: – Otsikko on kieltämättä provosoiva, eikä ketään tule syrjiä iän perusteella. Valitettavasti on kuitenkin totta, että nuorten sukupolvien ääni kuuluu muita ikäryhmiä heikommin päätöksenteossa, ja tilanne ei muutu, mikäli enemmistö nuorista ei äänestä.

– Myös tasa-arvosta pitää jatkaa puhumista, sillä kuluvalla vaalikaudella europarlamentaarikoista vain 37 prosenttia on naisia.

2. kysymys: – Eikö yhteisiä asioita hoitamaan pidä valita kokeneimpia ja taitavimpia edustajia, eikä lähellä omaa viiteryhmää olevaa vertaishenkilöä?

Virva Viljanen: – Omassa työssäni kehotan nuoria äänestämään puoluetta ja ehdokasta, joka edustaa samoja arvoja ja ajaa nuorelle tärkeitä asiakysymyksiä. On kuitenkin tärkeää, että nuoret näkyvät politiikassa yhdenvertaisesti ja että ehdokkaat tulevat monenlaisista taustoista.

– Kevään eurovaaleissa on ehdolla yhteensä 29 nuorta eli alle 29-vuotiasta ehdokasta. He voivat puhua oman sukupolvensa kokemuksista ja näyttävät, että EU-politiikka ei ole tulevaisuudessa nuorten asia vaan tätä päivää.

Nuoret ja muut aliedustetut esille

3. kysymys: – Jos arvostellaan kansanedustuslaitoksen koostumusta iän tai sukupuolijakautuman perusteella, eikö silloin arvostella äänestäjiä ja asetuta kansan yläpuolelle?

Reeta Niemonen: – Emme tietenkään ota Euroopan parlamentin Suomen toimistossa mitään kantaa siihen, ketä ihmiset äänestävät.

– Ongelma sen sijaan on se, jos tietyt ihmisryhmät, esimerkiksi nuoret, ylipäätään äänestävät muita vähemmän. Parlamentin vuoden 2014 vaalien jälkeen teettämän tutkimuksen mukaan vain noin 10% 18-24 -vuotiaista nuorista äänesti, kun taas kaikkien suomalaisten keskuudessa äänestysaktiivisuus saman tutkimuksen mukaan oli 41%.

– Samaan aikaan Euroopan komission syyskuussa 2018 tekemän Demokratia ja vaalit -kyselyn mukaan 30% suomalaisvastaajista arvioi, että heidän äänestysintoaan vuoden 2019 EU-vaaleissa lisäisi se, jos ehdolla olisi enemmän nuoria.

Virva Viljanen: – On tärkeää seurata ja tehdä näkyväksi, miten yhteiskunnassa aliedustetut ryhmät tulevat kuulluksi, onko valta keskittynyttä ja onko joidenkin ihmisten osallistumiselle olemassa rakenteellisia esteitä.

– Jo nuorten ehdolle asettumista vaaleissa saattaa estää esimerkiksi kampanjoinnin kalleus ja puolueen asettamat ehdokasmaksut. Yhdenvertaisten mahdollisuuksien edistämisen kannalta pitää arvioida, vaikuttavatko jotkin vallitsevat ennakkoluulot käsityksiimme siitä, minkälaiset ihmiset oikeastaan voivat edes toimia politiikassa.

– Tämä ei tarkoita vaalituloksen tai demokratian kyseenalaistamista.

Omaikäiset ehdokkaat ovat syy äänestää

4. kysymys: – Äänestävätkö nuoret herkemmin nuoria ehdokkaita, vai hajoavatko äänet eri ikäryhmille?

Virva Viljanen: – Allianssin järjestämissä Nuorisovaaleissa eli alle 18-vuotiaiden äänestäjien keskuudessa menestyivät sekä nuoret ehdokkaat että muuten tunnetut tai kiinnostavat nimet. Äänet vaikuttaisivat siis hajoavan eri ikäryhmille.

– Kaikenikäiset ehdokkaat voivat tavoittaa nuoria ja ottaa kantaa monille nuorille tärkeisiin kysymyksiin, esimerkiksi ilmastonmuutokseen, mielenterveyspalvelujen saatavuuteen tai koulutukseen.

Reeta Niemonen: – Euroopan komission syyskuussa 2018 teettämässä Demokratia ja vaalit -kyselyssä 15-24 -vuotiaista eurooppalaisista 40 % kertoi äänestävänsä tulevissa EU-vaaleissa todennäköisemmin, jos ehdolla on enemmän nuoria. Vanhemmille vastaajille asialla ei ollut yhtä suurta merkitystä.

– Vaikuttaa siis siltä, että nuoret ehdokkaat ainakin motivoivat nuoria äänestämään ja saattavat ehkä tehdä politiikasta helpommin samastuttavaa.

Onko vanhempi ikäluokka uhattuna?

5. kysymys: – Voisiko nuorten suurempi aktiivisuus vaikuttaa siihen että vanhemman ikäluokan asema EU:ssa heikkenisi?

Reeta Niemonen: – Tätä on vaikea lähteä spekuloimaan. Varmasti sekä nuoret että vanhat äänestävät myös monin sellaisin perustein, jotka eivät suoraan liity heidän ikäänsä.

– Samaan aikaan on myös hyvä muistaa, että sekä vanhojen ikäluokkien suuren koon että vanhempien tyypillisesti aktiivisemman äänestyskäyttäytymisen vuoksi heidän asemansa on nykytilanteessa melko hyvin puolustettuna.

Nuoret voittivat Slovakian - ja vain sen

6. kysymys: – Kuinka ahkerasti muiden maiden nuoret äänestävät EU-parlamenttivaaleissa, varsinkin muiden pohjoismaiden nuoret, verrattuna suomalaisiin?

Virva Viljanen: – Viime eurovaaleissa 2014 alle 24-vuotiaista suomalaisnuorista arviolta vain 10 prosenttia käytti ääntään. Tätä heikommin vaaliuurnilla kävivät vain slovakialaiset nuoret. Suomi jääkin jälkeen äänestysaktiivisuudessa esimerkiksi muista Pohjoismaista.

Reeta Niemonen: – Parlamentin vuoden 2014 vaalien jälkeen teettämän tutkimuksen mukaan EU:ssa nuoret äänestivät keskimäärin vanhempia ikäluokkia passiivisemmin.

– Maiden välillä oli kuitenkin suuria eroja. Muissa Pohjoismaissa 18-24 -vuotiaiden nuorten äänestysaktiivisuus oli selvästi Suomea korkeampaa, ruotsalaisnuorista 66% ja tanskalaisnuoristakin yli 50% äänesti.

7. kysymys: – Onko Suomen sisällä eroja sen suhteen, kuinka nuoret äänestävät?

Virva Viljanen: – Tutkimusten mukaan nuorten äänestysaktiivisuuteen vaikuttavat etenkin koulutustaso ja kodin näyttämä esimerkki yhteiskunnallisessa aktiivisuudessa. Kaiken kaikkiaan nuorten äänestysaktiivisuus on muuta väestöä alhaisempi kaikissa vaaleissa. Tästä syystä demokratiakasvatus pitäisi aloittaa jo pienestä pitäen.

Nuorten huoli ilmastosta, vanhempien taloudesta

8. kysymys: – Onko nuorten keskuudessa liberaali-konservatiivi -jako tärkeämpi poliittinen vedenjakaja kuin perinteinen vasemmisto-oikeisto -jako?

Reeta Niemonen: – Kiinnostava kysymys! Tämä on kuitenkin monisyinen asia, johon on todella vaikeaa antaa lopullista vastausta. Esimerkiksi Eurobarometreistä huomaa kuitenkin, että ikäryhmät painottavat aiheita hieman eri tavoin.

– Huhtikuussa 2019 kysyttiin eurooppalaisten mielipidettä EU-vaalien tärkeimmästä keskustelunaiheesta. 15-24 –vuotiaat nuoret pitivät ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua vanhempia tärkeämpänä, kun taas vanhempien ikäryhmien vastauksissa korostui taloudellinen kasvu.

Nuoret vanhoja EU-myönteisempiä

9 kysymys: – Onko nuorison näkemyksissä havaittavissa mitään linjaa suhteessa Euroopan unionin tiivistymiseen tai pyrkimykseen pitää valtaa jäsenmaissa?

Virva Viljanen: – Nuorten näkemykset EU:n ja jäsenmaiden valtaoikeuksista jakaantuvat siinä missä muunkin väestön.

– Tutkimukset, kuten Nuorisobarometri ja Eurooppanuorten selvitys vuodelta 2018, osoittavat, että enemmistö nuorista suhtautuu myönteisesti Euroopan unioniin ja kokee EU-jäsenyydestä olleen Suomelle hyötyä.

Reeta Niemonen: – Suomalaiset nuoret suhtautuvat EU:hun pääosin erittäin myönteisesti. Huhtikuun 2019 Eurobarometrissa 76% 15-24 -vuotiaista suomalaisvastaajista sanoi, että äänestäisi Suomen EU-jäsenyyden puolesta, jos asiasta järjestettäisiin kansanäänestys. Tämä osuus oli selvästi suurempi kuin vanhemmissa ikäryhmissä.

EU:n ryhmät ihmetys nuorille ja vanhoille

10. kysymys: – En itse näin keski-ikäisenä aivan täysin tunne EU-parlamentin jaottelua. Paljonko kouluissa ja lukioissa opetetaan EU-parlamentin eri puolueista?

Virva Viljanen: – Hyvä ja tärkeä kysymys! Euroopan parlamentin poliittisista ryhmistä ja puolueista pitäisi mielestäni puhua enemmän sekä opetuksessa että mediassa.

– Sen sijaan, että EU:ta käsitellään etäisenä ja yhtenäisenä toimijana, olisi hyvä tehdä EU-politiikkaa ja parlamentin poliittisia jakolinjoja näkyviksi. Opetuksessa mainio tapa tutustua EU-politiikkaan toiminnallisesti on esimerkiksi parlamenttisimulaatio (siirryt toiseen palveluun).

Reeta Niemonen: – Euroopan parlamentissa kansalliset puolueet tosiaan järjestyvät ns. poliittisiin ryhmiin, ja on totta, että niistä opetetaan koulussa melko vähän.

– Suomalaisessa opetussuunnitelmassa on kuitenkin EU-asioita melko paljon moneen muuhun maahan verrattuna – vaikka itse olen tietenkin sitä mieltä, että niitä pitäisi täälläkin olla vielä paljon nykyistäkin enemmän!

– Yleisesti ottaen parlamentin poliittisissa ryhmissä ei kuitenkaan ole niin tiukka ”ryhmäkuri” kuin Suomen eduskunnassa. Joka tapauksessa jokainen meppi päättää omasta äänestyskäyttäytymisestään itse.