"Lähdin pois vain siksi, kun mulla on paha olo", sanoi lastensuojelusta karannut nuori – Sadat nuoret karkaavat lastensuojelulta vuosittain

Helsingin poliisin mukaan lastensuojelulaitoksista karkaavat, vakavista ongelmista kärsivät nuoret, eivät saa tällä hetkellä tarvitsemaansa apua.

lastensuojelulaitokset
Nuoret käyttävät kännyköitä kauppakeskuksessa.
Lastensuojelu ja poliisi ehdottavat kolmatta tahoa vakavimmissa ongelmissa olevien nuorten auttamiseen.Marko Väänänen / Yle

Kun nuori karkaa lastensuojelulaistoksesta, puhutaan niin sanotusta hatkojen ottamisesta. Viime vuonna Helsingin poliisi sai lastensuojelun viranomaisilta yli 800 virka-apupyyntöä kadonneiden nuorten etsintään. Tänä vuonna virka-apupyyntöjä on kirjattu samaan tahtiin. Hätäkeskuksen kautta tulleet nuorten etsintäpyynnöt ovat yleistyneet jo vuosia koko Uudellamaalla.

Osallisuuden aika on yhdistys, joka osallistuu lastensuojelua koskevaan keskusteluun nuorten silmin. Kokemusasiantuntija Yonatan Gebrenegus on keskustellut hatkat ottaneiden nuorten kanssa erilaisissa vertaistukiryhmissä. Karkaamisen syyt ovat yksilöllisiä, eikä yhtä syytä hatkata ole.

– Mun mielestäni siihen vaikuttaa se, että nuori ei koe oloaan kotoisaksi ja turvalliseksi siinä laitoksessa, missä on, Gebrenegus kertoo.

Sijoituspäätöksen tekevät aikuiset pyrkivät usein erottamaan nuoren haitallisena pitämästään kaveriporukasta. Helsinkiläisiä nuoria sijoitetaan maakuntiin, mistä houkutus karata on suuri. Jos nuori päättää lähteä, hänet löydetään yleensä pääkaupunkiseudulta.

– Se ei riitä, että sä siirrät nuoren kehon, koska sä et ole sijoittanut sen nuoren mieltä, sä et ole muuttanut sen nuoren tapaa nähdä sitä kaveriporukkaa. Nuorelle kaveriporukka saattaa olla paikka, jossa hänet hyväksytään, ja hän kokee oikeasti, että hän kuuluu siihen, Gebrenegus kertoo.

Tilastografiikka
Poliisit saavat hätäkeskuksen kautta tulleiden tehtävien lisäksi lastensuojelun virka-apupyyntöjä.Mikko Airikka | Yle

Poliisi: "Välimallin ratkaisu tarpeen"

Lastensuojelulaitoksista karkaavat nuoret voi jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Suurimmalle osalle pystytään tarjoamaan apua nykyisen lastensuojelun puitteissa. Heidän lisäkseen on kymmeniä nuoria, jotka ovat vakavassa päihde- ja rikoskierteessä. Helsingin poliisin nuorisoryhmän rikoskomisario Marko Forssin mukaan jälkimmäinen ryhmä ei saa tällä hetkellä tarvitsemaansa apua.

– On tapauksia, missä on voitu tuoda lääkkeistä sekaisin oleva alaikäinen putkaan, ja sitten hänet on viety lastensuojelulaitokseen. Hän on sieltä muutaman tunnin päästä lähtenyt karkuun, ja samana iltana palannut putkaan ihan pyörryksissä, Forss kertoo.

Forssin mukaan nuoret tarvitsevat lastensuojelun ja poliisin lisäksi kolmannen paikan, jossa kierre voidaan katkaista. Tämä suojaisi myös lastensuojelulaitoksissa olevia nuoria, joilla ongelmat eivät ole yhtä pahoja.

– Näiden (ryhmien) sekoittaminen tuntuu aika turhalta, sillä kun näitä lapsia laitetaan yhteen, monesti voi tyhmyys tiivistyä ja lähdetään mukaan muiden pöllöilyihin. Se johtaa myös näillä muilla lapsilla rikosoirehdintaan.

Myös lastensuojelussa toivotaan kolmatta tahoa vakavimmissa vaikeuksissa olevien nuorten auttamiseen. Helsingin kaupungin lastensuojelun johtajan Saila Nummikosken mukaan nuorten laitoshoitopaikoista on akuutti maanlaajuinen pula.

– Erityisesti päivystyksellisissä kiireellisissä tilanteissa on hyvin vaikeaa löytää sopivaa sijoituspaikkaa nuorille. Nykyistä lainsäädäntöä pitäisi muuttaa siten, että näiden nuorten sijoittaminen vahvasti resursoituun, nykyistä tiukempirajaiseen hoitoon mahdollistuisi. Ja tämän kaltaista hoitoa pitäisi keskittää täällä Suomessa kansallisesti jollekin toimijalle ja siihen pitäisi liittää päivystyksellinen valmius vastaanottaa näitä nuoria, Nummikoski sanoo.

Yonatan Gebrenegus, kokemusasiantuntija, Osallisuuden aika ry.
Osallisuuden aika -yhdistyksen kokemusasiantuntija Yonatan Gebrenegus haluaa tuoda nuorten äänen mukaan heitä koskevaan keskusteluun.Ronnie Holmberg / Yle

Rangaistuksen pelko saattaa pitkittää karkureissua

Hatkaamaan lähtenyt nuori on altis rikoksille ja hyväksikäytölle. Vaikka nuori ei käyttäisi päihteitä, hän saattaa päätyä paikkaan, jossa päihteitä käytetään. Suurin osa nuorista palaa sijoituspaikkaan tai kotiin itse, mutta joillakin karkumatka saattaa venyä kuukausien pituiseksi. Paluuta edesauttaa, jos nuorella on luottamussuhde aikuiseen.

– Yksi nuori sanoi, että miksi mua rangaistaan, kun mä lähdin pois vain siksi, kun mulla on paha olo. Tommoisissa tilanteissa pitäisi olla enemmän välittämistä. Luullaan, että hatkaileva on sellainen kova jätkä, mutta silloin puhutaan henkilöstä, joka kaipaa eniten välittämistä ja myös pysäyttämistä, Gebrenegus muistuttaa.

Hatkaamisen vähentäminen on haasteellista. Kokemusasiantuntijan mukaan keskeistä on yrittää luoda turvallinen ilmapiiri.

– Mä en tiedä, onko olemassa sellaista todellisuutta, jossa ei olisi ollenkaan karkaamista. Jos me poistetaan epäkohdat, jotka luo kaipuun karata laitoksista, niin ainakin se vähentäisi sitä.