Miten käy hakkuiden? Metsätoimijat ja luontojärjestöt kommentoivat Ylen uusimpia tietoja hakkuiden määristä

Metsä- ja hiilinielukeskustelu saa lisäkierroksia väärin lasketuista hakkuualoista hallitustunnusteluissa

hakkuut
Metsää ilmakuvassa
Ville Honkonen

Miten paljon Suomessa voi hakata metsiä jatkossa?

Yle pyysi metsäalan toimijoilta ja luontojärjestöiltä näkymyksiä uusimpiin Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen arvioihin ja tietoihin hakkuista.

Suomen metsiä pitäisi hakata 10-18 miljoonaa kuutiota vähemmän vuodessa, mikäli Suomi haluaa pysyä EU:n sovituissa ilmastotavoitteiden puitteissa.

Yle kertoi aiemmin, miten Luonnonvarakeskus (Luke) oli laskenut väärin päätehakkuiden pinta-alan peräti 50 prosentilla.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtajan Karoliina Niemen mielestä 18 miljoonan kuution määrä epäilemättä puhututtaa Säätytalolla hallitusneuvotteluissa.

– Olisi kuitenkin tärkeää odottaa rauhassa tarkentuvia laskelmia. Ilmastonmuutos on vakava asia ja metsäteollisuuden mielestä on tärkeää että metsävarat kasvavat Suomessa jatkossakin, Niemi toteaa Ylelle.

Niemi muistuttaa, että puunjalostuksesta saatavien tuotteiden markkinoiden on arvioitu kasvavan noin 200 miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä.

Tällä hetkellä Suomi kiinnostaa investoijia.

– 200 miljardia on iso kakku ja nähtäväksi jää, saako kasvavien metsävarojen Suomi siitä siivun, Niemi sanoo.

Valtion metsiä hallinnoiva Metsähallitus on erittäin niukkasanainen.

– On hyvä, että keskustelua käydään ja asioita selvitetään tarkasti ja monipuolisesti, toteaa metsienkäytöstä vastaava johtaja Pentti Tuomi Metsätalous Oy:stä.

Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Markku Ollikaisen mielestä Ylen jutussa esitetty arvio on otettava tosissaan.

– Asia on niin vakava, että se on tarkasteltava perin pohjin. Kyseessä on ennen muuta suuruusluokka-arvio, jota täytyy arvioida ja tarkentaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton (Sll) suojeluasiantuntijan Paloma Hannonen sanoo uusien tietojen vahvistavan Sll:n kannan hakkuisiin.

– Hakkuutason on oltava linjassa EU-vaatimusten kanssa, Hannonen sanoo.

Greenpeace Suomen viestintäpäällikön Juha Aromaan mielestä Suomessa ei ole varaa tietojen valossa yhteenkään uuteen selluhankkeeseen ilmaston ja biodiversiteetin takia.

– Suomen metsät eivät riitä selluekspansioon, Aromaa sanoo.

Luotetaanko vielä Luonnonvarakeskukseen?

Yle julkaisi aiemmin jutun, jossa kerrottiin Luonnonvarakeskuksen (Luken) tekemästä päätehakkuiden pinta-alan laskentavirheestä.

Luke oli laskenut pinta-alan peräti 50 prosenttia liian suureksi.

Greenpeacen Juha Aromaa ei halua arvioida Luken roolia julkitulleilla tiedoilla. Hän pitää silti tärkeänä, että virhe korjataan.

– Jos virheen kokoluokka on todella näin suuri, sillä on merkittävä vaikutus siihen, kuinka paljon Suomen metsiä voi hakata, jotta Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoite voidaan saavuttaa, Aromaa toteaa.

Metsähallituksen metsienkäytön johtajan Pentti Tuomen mielestä Luken virheen merkitys selviää tarkistusprosessissa.

Luonnonvarakeskus edustaa silti korkeatasoista asiantuntemusta sekä metsävarojen että hakkuulaskelmien osalta.

– Suomen metsävaratieto ja laskelmaosaaminen ovat maailman huippua, Tuomi toteaa Ylelle.

Sll:n Paloma Hannosen mielestä Luke on on keskittynyt puuntuotannollisiin reunaehtoihin, ei ilmaston ja luonnon asettamiin rajoihin.

– Poliittinen päätöksenteko on tähän asti painottanut Luken selvityksiä, jotka ovat vakuuttaneet, että hakattavaa riittää.

Hannosen mielestä tutkimuslaitosten pitäisi muodostaa yhteinen ryhmä tekemään metsä- ja hiilinielulaskentaa.

– Näin saataisiin useamman asiantuntijan osaaminen käyttöön ja mahdollisuus vähentää virheitä tulevaisuudessa, Hannonen perustelee.

Valmistelun ohjaus tulisi Hannosen mielestä siirtää myös maa- ja metsätalousministeriöstä ympäristöministeriölle.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi muistuttaa, että pitkäaikaisen tutkimuksen ansiosta Suomessa on mitattua tietoa metsävarojen kehityksestä jo sadan vuoden ajalta.

– Luken metsäntutkimusosaaminen on maailmanlaajuisesti arvostettua. Virheet ovat tietenkin valitettava asia, Niemi toteaa.