Tyly arvio hallitusneuvottelujen sisäpiiristä: Johtajuus puuttuu, menot kattavista tuloista ei vielä tietoakaan

Eräs neuvottelijoista arvioi, etteivät neuvottelujen työryhmät pysty jatkamaan työtään, ellei talousraameja pian saada.

hallitusneuvottelut
Antti Rinne median haastateltavana Säätytalossa.
Hallitusneuvottelujen vetäjä Antti Rinne sanoi aiemmin, että hallitusohjelman kirjoittaminen alkaa viimeistään keskiviikkona. Lauri Heikkinen / valtioneuvoston kanslia

Olisi ollut pieni ihme, jollei hallitusneuvotteluissa olisi otettu aikalisää. Hallitusneuvotteluja johtava Antti Rinne (sd.) ilmoitti aamulla, että parin päivän aikalisä on tarpeen.

Eilen tiistaina Rinne ennusti, että Säätytalolla päästäisiin viimeistään tänään aloittamaan hallitusohjelman kirjoittaminen. Tuo ilmoitus tuntui hämmentävältä, koska hallitusneuvottelijoilta tihkuneet tiedot kertovat prosessin keskeneräisyydestä.

Hallitusneuvotteluita käyvät puolueet eivät ole vieläkään päässeet tarkkaan käsitykseen siitä, kuinka suunnitelmissa olevat uudistushankkeet on tarkoitus rahoittaa. Tätä eri neuvotteluosapuolet ovat ihmetelleet jo pitemmän aikaa.

SDP:n johtamiin hallitusneuvotteluihin osallistuvat lisäksi keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.

Neuvottelijat vitsailevat, että meno Säätytalolla on ollut kuin leirikoulussa. Ruoka on ollut hyvää, ruokailuajat säännölliset ja kivaa yhteistä tekemistä on piisannut.

Kovia päätöksiä ei Säätytalolla ole juurikaan saatu aikaan, sanoo hallitusneuvotteluissa mukana oleva poliitikko, ja pamauttaa tylyn arvion:

– Neuvotteluissa ei ole oikein johtajuutta.

Tämän jutun tiedot pohjautuvat kahden hallitusneuvotteluihin osallistuvan poliitikon arvioihin. He edustavat eri puolueita. Haastatellut haluavat pysyä nimettöminä.

Neuvottelulähteet kuvaavat Säätytalolla käytössä ollutta työskentelytapaa sekavaksi ja vaikeaselkoiseksi.

Poikkeuksellinen neuvotteluprosessi

Hämmennystä on aiheuttanut muun muassa se, että työryhmille annetut ohjeet ovat vaihtuneet melko tiheästi. Käsittelyssä olleita asioita on myös siirrelty pöydästä toiseen. Samaa asiavyyhtiä on voitu käsitellä useassa eri pöydässä yhtä aikaa.

Muun muassa eräät työelämän kysymykset, kuten nollatuntisopimukset ja kanneoikeudet ovat kiertäneet pöydästä toiseen. Epäselvä kuva talouden raameista vaikeuttaa neuvotteluja.

Työryhmät listaavat Säätytalolla urakalla asioita, joita hallitusohjelmaan pitäisi kirjata. Moni on kuitenkin jo tuskaillut, mitä virkaa listoilla on, kun menojen kattamiseen tarvittavista tuloista ole tietoa.

Eräs neuvottelijoista arvioi, etteivät prosessinteemoittaiset alaryhmät pysty kohta enää työskentelemään, elleivät ne saa käyttöönsä tarkempaa kuvaa ohjelman taloudellisista puitteista.

Kaikki hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ovat havainneet, että jännitteet osapuolten välillä ovat kasvaneet päivä päivältä. Näin on tapahtunut sitä mukaa, mitä tarkemmin neuvotteluissa on paneuduttu kysymyksiin, joissa puolueiden välillä on erimielisyyksiä.

Työryhmissä on keskusteltu melkoisesta joukosta uudistuksia. Niiden toteuttaminen kasvattaisi käyttömenoja valtion budjetissa.

Julkisen sektorin tehtäviä on tarkoitus lisätä, eräitä kansalaisten etuuksia korottaa, työttömyysturvan aktiivimalli poistaa, toteuttaa eläkeläisille luvattu “vappusatanen” ja kompensoida koulutusleikkaukset ja niin edespäin.

Hallitusohjelman raharaamien olisi pitänyt olla tiedossa prosessin alusta lähtien, sanoo myös toista puoluetta edustava hallitusohjelmaneuvottelija. Kuva niistä on yhä jossain määrin epäselvä, on korkea aika saada niistä tarkka selko. Sen jälkeen neuvottelijoilla on kaksi vaihtoehtoa, hän arvioi.

– Joko tunnustamme euromääräiset tosiasiat ja sopeudumme tilanteeseen tai sitten itkemme ja sopeudumme siihen.

Keskusta on hallitusneuvotteluiden heikko lenkki

Eniten neuvotteluprosessi ahdistaa edellisen hallituksen pääpuoluetta, keskustaa. Se on neuvotteluiden musta lammas. Keskustan ajatukset talouspolitiikasta ja ympäristöasioista poikkeavat eniten muiden neuvotteluosapuolten näkemyksistä.

Hallitusneuvottelujen kohtalonkysymys onkin, pystyvätkö punavihreät puolueet pääsemään nykykeskustan kanssa sopimukseen hallitusohjelmasta.

Keskustan sisällä on kahdenlaista ilmaa hallitukseen menon suhteen.

Osa puolueen kellokkaista kaihoaa paluuta alkiolaiselle linjalle, pienen ihmisen puolelle. Tuo joukko uskoo punamultayhteistyön auttavan puolueen nousuun.

Toinen puoli keskustavaikuttajista pelkää, että jos keskusta menee Rinteen hallitukseen, puolue saattaa romuttaa maan talouden, jonka remontissa puolue urakoi neljä vuotta.

Keskustaa kismittää nyt muun muassa se, että puolueen pitäisi osallistua edellisessä hallituksessa tekemiensä päätösten, kuten työttömyysturvan aktiivimallin purkamiseen.

Eniten jännitteitä keskustan ja muiden mahdollisten hallituskumppanien välillä aiheuttavat kuitenkin työelämän kysymykset. Keskusta kokee olevansa ainoa työnantajakentän ja yrittäjien ääni hallitusneuvotteluissa.

Puolue haluaisi muun muassa lisätä paikallista sopimista työmarkkinoilla. Hallituksen vasemmistopuolueet kavahtavat moista. Keskustaa kannattavat yrittäjät pommittavat puolueen neuvottelijoita kysyen: Oletteko menneet hyväksymään SAK:n verolinjat?

SAK:n veropoliittisten tavoitteiden toteuttaminen – esimerkiksi yrittäjävähennyksen poisto ja listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen kiristäminen – kävisivät kipeästi pienyrittäjien kukkaroille. Siksi keskusta pelkää, että yrittäjien verotuksen kiristäminen ajaisi sen kannattajia kokoomuksen taakse.

Juha Sipilä keskustan eduskuntaryhmän kokouksessa eduskunnassa Helsingissä 21. toukokuuta.
Hallitusneuvotteluissa on yhä auki hurjan paljon isoja asioita, sanoo keskustan puheenjohtaja, Juha Sipilä.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Keskusta vääntää neuvotteluissa kättä monen puolueen kanssa

Keskustalla on neuvotteluissa vääntöjä paitsi sosialidemokraattien myös vihreiden ja vasemmistoliiton kanssa. Ne koskevat lähinnä ympäristöasioita: maan ja luonnonvarojen käyttöä. Eräs neuvottelija kuvaa tilannetta näin:

– Hakkuumäärät ja energiapolitiikka ovat kysymyksiä, joissa se paini alkaa luonnostaan.

Keskusta joutuu vääntämään myös sosiaaliasioissa saadakseen toiveitaan läpi hallitusohjelmaan. Esimerkiksi kotihoidontuki ja perhevapaat ovat tällaisia kysymyksiä.

Kenties vaikeimmat miinat keskustan hallitustiellä piilevät veropoliitiikassa. Budjetin tulopuolta pitäisi rahoittaa paljolti verotuksen muutoksilla. Verotuloja pitäisi saada kerättyä lisää satoja miljoonia.

Keskustalla ei ole halua mittaviin verojen korotuksiin, veropohjan laajennuksiin eikä yrittäjien verotaakan kasvattamiseen. Myöskään valtion velan kasvattaminen ei puoluetta innosta.

Prosentin korotus arvonlisäveroon toisi miljardin valtion kassaan. Mutta Rinteen hallitus tuskin tarttuu tähän helpoimpaan rahankeruuautomaattiin, koska se rasittaisi suhteessa eniten pienituloisia.

Neuvottelevilla puolueilla on myös merkittäviä yhteisiä intressejä

Hallitusneuvottelijoiden pöydällä on myös asioita, joista koolla olevat puolueet pääsevät helposti yhteisymmärrykseen. Esimerkiksi sote-uudistus ja erilaiset väylähankkeet ovat sellaisia.

Esimerkiksi pääradan ja idän ratayhteyksien parannushankkeet ovat vahvistaneet keskustan uskoa siihen, että SDP:llä ja vasemmistoliitolla on aito halu tasapainottaa aluekehitystä, joka on yksi keskustan tärkeimmistä tavoitteista.

Vielä eilenkin hallitusneuvottelijoiden piirissä oli vahva epäilys siitä, että Antti Rinteen hallitusneuvotteluille asettama aikataulu pettää. Toissa iltana yksi neuvottelijoista tokaisi empimättä:

– Aikataulu on täysin epärealistinen.

Ennuste osui oikeaan, mutta se ei neuvotteluita seuranneita ihmeemmin yllätä.

Toistaiseksi ei ole tarkkaa tietoa siitä, muuttuuko neuvotteluprosessi aikalisän aikana jotenkin. Siirretäänkö neuvottelut kenties vain puheenjohtajien välisiksi, vai jatkuvatko ne kaikissa yksittäisissä teemapöydissä?

Jälkimmäinen vaihtoehto lienee ainoa mahdollisuus, koska avoinna olevia kysymyksiä on yhä paljon ja substanssiasiantuntemus on neuvottelujen teemapöydissä.

Mikään puolue ei hirttäydy kynnyskysymyksiinsä

Hallitusneuvottelujen aikana keskusta on antanut ymmärtää, että se pitää tiukasti kiinni puolue-elintensä asettamista kynnyskysymyksistä. Keskusta on korostanut niukoissa kommenteissaan myös sitä, että “neuvotteluissa on auki hurjan paljon isoja asioita”.

Onko siis syytä epäillä, että keskusta vetäytyisi vielä neuvotteluista? Sitä arvioidessa pitää ottaa huomioon, että keskustan neuvotteluista esittämät arviot ovat osaksi myös puolueen poliittista taktiikkaa.

Lausunnoillaan prosessin keskeneräisyydestä keskustan edustajat pyrkivät vaikuttamaan siihen, että puolue saavuttaisi neuvotteluissa omalta kannaltaan parhaan mahdollisen tuloksen.

Samalla tavalla pitää punnita myös neuvotteluista tihkuvia vuotoja. Puolueet saattavat yrittää lisätä niiden avulla painetta neuvotteluihin.

Jos keskusta tulkitsisi kynnyskysymyksiään tiukasti, hallitusta ei syntyisi. On kuitenkin syytä muistaa, ettei keskusta olisi mukana neuvotteluissa, jollei sillä olisi jonkinlaista halua lähteä hallitukseen.

Vaikka keskusta on ilmoittanut, ettei se peräänny ehdoiksi asettamistaan kynnyskysymyksistä, sen ei tarvitse niihin hirttäytyäkään. Kun neuvottelut saadaan päätökseen, kunkin puolueen päättävät elimet tulkitsevat, ovatko kynnyskysymykset täyttyneet kylliksi vai eivät.

Politiikka on paitsi mahdollisuuksien, myös tulkitsemisen taidetta.

*Lue lisää:
*
Analyysi: Hallitusneuvotteluissa tapahtui iso ihme – Antti Rinne löysi aarrearkun Antti Rinne: "Rahoitus ja verotus lähes selvillä" – hallitusneuvottelut venyvät ensi viikkoon, Rinne hiiltyi toimittajan kysymykseen