1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Korut ja jalokivet

Korujen ostajilla on Suomessa nyt uusi suosikki – innostus valkokultaan lopahti

Kevään lahjakorut on tehty todennäköisesti keltakullasta. Timantit ja helmet näkyvät myös korukaupassa.

Ketjuja voi pukea päälle useita yhtä aikaa. Ohuita sormuksiakin pujotetaan sormiin useita kerralla. Kultajousen myyjä Sinikka Huttunen esittelee valikoimaa. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Keltaisesta kullasta valmistetut korut kiinnostavat jälleen kuluttajia. Myös korut, joissa on mukana helmiä, ovat palaamassa valikoimiin.

Nuoretkin ostavat kultakoruja ja niitä hankitaan lahjaksi kevään ylioppilaille ja valmistuville.

Tänä keväänä on erityisen trendikästä käyttää useita ohuita ketjuja tai sormuksia yhtä aikaa.

Kuopion Puijonkadun Kultajousen myyjä Sinikka Huttunen kertoo, että nyt ovat kysyttyjä kultaiset ketjut, jotka ovat kaulalla kerroksissa.

– Riipuksien aihemaailma tulee nyt luonnosta ja matkailusta, Huttunen sanoo.

Kuopiolainen korumuotoilija Jenni Rutonenkin on huomannut keltaisen kullan suosion nousun.

– Esimerkiksi vihkisormuksia tehdään entistä enemmän keltaisesta kullasta, Rutonen kertoo.

Rutosen huomion mukaan viimeiset kymmenen vuotta ovat olleet valkokullan aikaa, ja punakulta on ollut hyvin kysyttyä muutaman vuoden ajan. Punakulta on metalliseos, jossa kullan sekaan lisätään kuparia.

Keltaisen kullan suosio näkyy myös koruliikkeissä ympäri maan. Esimerkiksi Suomen suurimpiin kuuluvassa kello- ja korualan ketjussa Timanttisissa on huomattu niiden kiinnostavan kuluttajia.

Viime vuosien hopeakorujen suureen suosioon Suomessa on vaikuttanut suomalaisten ihonväri. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa keltakullasta valmistetut korut kiinnostavat aina, korumuotoilija Jenni Rutonen kertoo. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

– Keltainen kulta näkyy vahvasti loppuvuoden sesongissa, vahvistaa kuopiolaisen Saurumin muotoilujohtaja Heikki Hartikainen.

Myös helmet palaavat Saurumin koruihin näkyvästi.

Muuten korumuotoilussa suomalaisia puhuttelee edelleen pelkistetty muoto.

– Siitä syntyy klassikoita, Hartikainen sanoo.

Korualalla muutokset ovat hitaita. Trendit seuraavat vallalla olevia megatrendejä.

– Kestävän kehityksen megatrendi on ollut jo pitkään ja nyt halutaan esineitä, jotka kestävät vuosia sukupolvelta toiselle, Jenni Rutonen kertoo.

Koruja korjataan ja kun korjaaminen ei enää kannata, ne sulatetaan. Tämän jälkeen metallista voidaan valmistaa uusi koru.

Kiiltävät kivet kiinnostavat jälleen

Tänä keväänä korut myös loistavat. Timanttikorut kiinnostavat ja varsinkin sormuksien myynti on kasvanut, kertoo kertoo Timanttiset-ketjun toimitusjohtaja Sami Koskinen.

Timanttikoruissa suosittu kiven muoto on väritön pyöreä briljantti. Niiden yhteydessä käytetään entistä enemmän morganiittia ja valkotopaasia.

– Nousua timanttikoruissa on meillä lähes 10 prosenttia viime vuoden alkuun verrattuna. Toimialan myynti on ollut melko tasaista ja siinä tämä erottuu, Koskinen kertoo.

Timanttisilla suurin osa timanttikorujen myynnistä myynnistä on kotimaisilta valmistajilta. Suosittu hintaluokka on 800–900 euroa.

Jenni Rutonen asettelee sormuksen timanttia sopivaan kohtaan. Kuva: Toni Pitkänen / Yle

Kuopion keskustassa Timanttiset-liikkeen myyjä Niina Kaakinen kertoo kevään juhlasesongin näkyvän joka kevät selkeästi.

– Kauppa vilkastuu. Lahjakorua käydään katsomassa monta kertaa. Eri vaihtoehtoja punnitaan ennen ostopäätöstä, Kaakinen kuvailee.

Viime vuosina tapahtunut muutos on se, että osa asiakkaista on tutkinut tarjontaa jo etukäteen verkkosivujen kautta.

Lahjaostoksilla asiakkaat arvostavat tunnettuja tuotteita. Eettiset kysymykset nousevat esiin ja varsinkin timanttikoruissa halutaan tietää kiven alkuperä.

Toinen viime vuosien muutos on se, että miehille ostetaan koruja enemmän kuin aikaisemmin.

– Miehetkin saavat koristautua, Kaakinen sanoo.

Lahjaksi ostetaan edelleen myös paljon perinteisiä Kalevala Koru -tuotteita.

Korumuotoilija on tottunut vastaamaan eettisiin kysymyksiin

Koruihin liittyvät eettiset kysymykset eivät siis ole kadonneet minnekään. Myös korumuotoilija Jenni Rutonen saa vastata monenlaisiin kysymyksiin.

– Minulta kysytään oman malliston koruista, mista materiaalit ovat peräisin ja teenkö itse kaiken, Rutonen kertoo.

Rutonen muistuttaa, että tällä hetkellä kaikesta kaivetusta kullasta valtaosa käytetään elektroniikkateollisuudessa.

– Pelkästään koruja ei voi syyttää siitä, että maailma tuhoutuu tai että kaivosteollisuus on paha asia, Rutonen toteaa.