Taideteosten lainaaminen ulkomaille on museolle meriitti mutta myös iso ponnistus: "Kyllä se osaltaan kertoo museon arvostuksesta"

Kymmenet Helene Schjerfbeckin teokset matkaavat heinäkuussa Lontoossa avautuvaan näyttelyyn. Pohjanmaan museon kokoelmista mukaan on valittu kaksi teosta.

maalaustaide
Helene Schjerfbeckin Naisprofiili
Helene Schjerfbeckin Naisprofiili lähdössä Lontooseen näyttelyyn.Jarkko Heikkinen / Yle

Taidekonservaattori pakkaa Pohjanmaan museossa Vaasassa näyttelylainaan pyydettyä taideteosta hellin käsin. Matkaan lähtevää arvotaulua kohdellaan kunnioittavasti ja sen ansaitsemalla arvostuksella.

Lontoon Kuninkaallisessa Akatemiassa eli Royal Academy of Arts -museossa avautuu heinäkuussa Helene Schjerfbeckin taiteesta kertova näyttely. Pohjanmaan museon Karl Hedmanin kokoelmasta näytteille tulevat Schjerfbeckin teokset Leipomo ja Naisprofiili.

Pohjanmaan museon kokoelmissa on kaikkiaan 21 Helene Schjerfbeckin teosta. Ateneumista Helsingistä Royal Academyn näyttelyyn on lähtenyt yli 30 Schjerbeckin teosta. Kaiken kaikkiaan suomalaistaiteilijasta kertovassa näyttelyssä on mukana yli 60 muotokuvaa, maisemaa ja asetelmaa.

Lontoon näyttelyn suurena teemana on matkat. Vaasan kaupungin museoiden amanuenssi Kati Lehtinen kertoo, että Leipomo-teos palaa ikään kuin juurilleen.

– Schjerfbeck on maalannut Leipomon 1880-luvun lopulla St. Ivesin kalastajakylässä Englannissa. Schjerfbeck asui kylässä lähes vuoden ja ikuisti tuolloin kylän pienen leipomon.

Helene Schjerfbeckin Leipomo -teos
Toinen Lontooseen lähtevistä teoksista on Leipomo.Jarkko Heikkinen / Yle

Näyttelylainoille on tarkat vaatimukset

Vaasasta ulkomaille lähtevät näyttelylainat ovat melko harvinaisia. Kotimaahan näyttelylainoja lähtee useammin, vuosittain muutamia kymmeniä teoksia. Viime vuonna lainaan lähti Vaasasta 23 taideteosta.

– Vaasassa on hienot kokoelmat ja kyllä se osaltaan kertoo museon arvostuksesta. Eniten Vaasasta pyydetään Tikanojan kokoelmaan kuuluvaa Henri Matissen Sculpture et vase de lierre -teosta, Lehtinen kertoo.

Näyttelylainoja säätelevät tarkat vaatimukset. Tarkat ehdot on asetettu muun muassa turvallisuudelle sekä olosuhteille määränpäässä. Myös pyydetyn teoksen kunto ja muut näyttelyvaraukset vaikuttavat lainaan lähtöön.

Matkansa taideteokset tekevät taidekuljetuksina, ja varsinaisesta pakkaamisesta huolehtivat taidekonservaattorit.

– Ennen pakkausta tarkastetaan teoksen kunto. Katsotaan, että kehys on kunnossa, tehdään tarvittavat suojaukset ja myös värin kiinnitystä. Sitten on vuorossa puhdistus, jos se on tarpeen. Teos myös dokumentoidaan tarkasti ja valokuvataan ennen paketoimista, kertoo taidekonservaattori Sari Tuomio.

Taulu pakattuna lähtöä varten
Taideteos pakattuna ja valmiina siirrettäväksi kuljetuslaatikkoonJarkko Heikkinen / Yle

Vasta tämän jälkeen on vuorossa itse pakkaaminen. Pakkauksen pitää pitää varmasti kosteutta ja olla ilmatiivis. Näin toteutetaan ensimmäinen pakkaus.

Sitten tehdään silkkipaperikerros ja sen jälkeen kuplamuovikerros, joka teipataan kiinni. Tämän jälkeen teokset pakataan kuljetuslaatikoihin matkaa varten.

Naistaiteilijat ovat nousussa eri puolilla maailmaa

Näyttelylainat Ateneumista ovat isommassa mittakaavassa, sillä muihin kotimaan museoihin lähtee 300-600 teosta vuosittain. Ateneumin museo on osa Suomen Kansallisgalleriaa ja jo sen perustehtäviinkin kuuluu lähettää taiteen klassikkoteoksia muihin Suomen taidemuseoihin.

Ulkomaille lähtevien teosten määrä on kasvussa koko ajan. Tällä hetkellä ulkomaille lähtee alle 100 teosta vuodessa. Eniten Ateneumista pyydetään tunnettuja ulkomaista alkuperää olevia teoksia. Ulkomailta tuleva lainapyyntö on museoille meriitti.

Taideteoksen tausta.
Taideteoksen kääntöpuolelta löytyvät leimat ja paikat missä teos on matkannut.Jarkko Heikkinen / Yle

– Se kertoo museon tunnettuudesta ja siitä, että Ateneum on päässyt maailmankartalle. Ulkomaisissa näyttelyissa jokaisen teoksen nimilapussa on myös lainaavan museon nimi, ja kun nimilapussa lukee Ateneum tai Pohjanmaan museo, niin museon näkyvyys on todella laajaa, kertoo Ateneumin kuraattori Anna-Maria von Bonsdorff.

Hän kertoo, että ulkomaanlainat tuovat muutenkin paljon hyvää, kuten henkilökohtaisia yhteistyökuvioita.

Suomen taiteen kärkinimi tällä hetkellä on Helene Schjerfbeck. Ateneumin Schjerfbeckit ovat viime vuosina matkanneet maailmalla muun muassa Japanissa, Ranskassa ja Saksassa. Nyt on vuorossa se viimeinen valloittamaton eli Lontoo, joka tietyllä tavalla on museomaailman ykköspaikka.

Kiinnostus Schjerfbeckiä kohtaan kertoo Bonsdorffin mukaan maailmalla heränneestä kiinnostuksesta naistaiteilijoita kohtaan, taustallaan yleinen yhteiskunnallinen keskustelu. Tavoitteena on löytää tasa-arvoisempi näkökulma taiteen historiaan.

– Tiedetään, että naistaiteilijat ovat olleet taidemaailmassa aina läsnä ja he ovat olleet tekemässä taiteen historiaa. Mutta esimerkiksi Ranskassa ja Britanniassa heitä ei ole vielä löydetty. Yleisö janoaa näitä uusia näkökulmia.

Helene Schjerfbeckin Naisprofiili -teos
Naistaiteilijoiden teokset ovat kiinnostuksen kohteina eri puolilla maailmaa.Jarkko Heikkinen / Yle

Teokset saatellaankin maailmalle erityisen hyvillä mielin, etenkin pienemmästä maakuntamuseosta.

– Kyllä. Ja sitten on kiva nähdä, kun ne palaavat ehjänä ja hyvässä kunnossa takaisin myös, taidekonservaattori Sari Tuomio naurahtaa.

Juttua korjattu 25.5. klo 9:48: Ateneum on osa Suomen Kansallisgalleriaa, ei kansallisarkistoa.