Finnwatch: Valtion kehitysrahoja hallinnoiva yhtiö narahti verovälttelystä Luxemburgissa

Suomalainen Dasos Capital kiistää, että se olisi vältellyt veroja sen Luxemburgissa sijaitsevan tytäryhtiön avulla.

verotus
nainen kastelee taimia
Finnfund on sijoittanut aasialaisiin metsähankkeisiin Laosiin, Malesiaan ja Indonesiaan Caymansaarten kautta. Kuva malesialaisesta metsähankkeesta.New Forests

Suomalainen pääomasijoittaja Dasos Capital on jäänyt kiinni verovälttelystä, kertoo kansalaisjärjestö Finnwatch. Dasos Capitalin tytäryhtiö Luxemburgissa hallinnoi metsärahastoa, jonka yhtenä sijoittana on valtion kehitysrahoja sijoittava Finnfund.

Dasos Capital on ollut kansalaisjärjestön seurannassa jo muutaman vuoden. Toissa vuonna se ilmiantoi verottajalle verojärjestelyn Dasos Capitalin ja sen Luxemburgissa sijaitsevan tytäryhtiön välillä. Tästä on tullut verottajan päätös.

Finnfundin mukaan sillä ei ole tekemistä Dasos Capitalin ja sen Luxemburgilaisen tytäryhtiön välisissä asioissa. Finnfund sanoo, että se on yhä pienenä sijoittajana rahastossa, joka on sijoittanut muun muassa Malesiaan metsähankkeisiin. Sen rahaston nimi on Timberlan 1, jota hallinnoi Dasosin Luxemburgin tytäryhtiö Dasos SA.

Yhtiö pitää jälkiveropäätöstä virheellisenä

Dasos Capitalin tuoreesta tilinpäätöksestä käy kansalaisjärjestön mukaan ilmi, että se on joutunut maksamaan Suomen verottajalle jälkiveroja yli 215 000 euroa vuosilta 2012–2015.

Dasos Capital oli näyttänyt voittoja Luxemburgiin perustetussa Dasos SA:ssa ja siirtänyt ne verovapaina osinkoina Suomeen.

– Nyt Finnwatchille antamassaan vastauksessa Dasos Capital on vahvistanut verottajan puuttuneen järjestelyyn pöytälaatikkoyhtiöillä tehtävää verovälttelyä varten säädetyllä väliyhteisölailla, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala.

Yhtiö ja sen neuvonantajat pitävät jälkiverotuspäätöksiä virheellisinä ja voimassa olevan oikeuden vastaisina. Jälkiverotus on perustunut yhtiön mukaan laajentavaan eli lainvastaiseen tulkintaan väliyhteisölaissa säännellyistä väliyhteisön tunnusmerkeistä.

Yhtiö ei ole kertonut, aikooko se valittaa verottajan päätöksestä.

Dasos Capital on kertonut, että sen tytäryhtiön sijoittuminen Luxemburgiin on perustunut siihen, että Luxemburg on kansainvälinen finanssikeskus, jonne on sijoittautunut erityisen paljon kansainvälistä sijoitustoimintaa harjoittavia sijoitusrahastoja.

Luxemburg on tunnettu alhaisen verotuksen maana. Sitä on käytetty monissa kansainvälisissä yritysjärjestelyissä emoyhtiöiden pöytälaatikkofirmojen sijaintimaana, jolloin järjestelyillä on pyritty alentamaan emoyhtiön kotimaassaan maksamia veroja.

Verottaja tekee päätöksiä emoyhtiön ja ulkomailla olevan tytäryhtiön välillä väliyhteisölain perusteella. Lain sanamuodoissa käytetään muotoa "verovälttely". Kyse ei siis ole rikollisesta toiminnasta.

Toisaalta sijoittajat puolustavat Luxemburgin käyttöä, koska se takaa kansainvälisesti turvallisen sijoitulainsäädännön.

Finnfundilla sijoituksia Luxemburgin kautta metsäyhtiöön Malesiassa

Finnfundin kytkös Dasos Capitaliin syntyy Dasos Capitalin rahaston kautta, jota hallinnoi sen Luxemburgin tytäryhtiö.

Viestintäjohtaja Pasi Rajalan mukaan Finnfund teki vuonna 2010 viiden miljoonan euron sijoituspäätöksen Dasos Capitalin rahastoon, joka on nimeltään Dasos Timberland Fund 1. Se on sijoittanut muun muassa malesialaiseen metsäyhtiöön.

Kun ajoittain tulee tarve sijoittaa rahaston kautta, Finnfund sanoo edellyttävänsä kehitysmaiden ulkopuolisilta rakenteilta läpinäkyvyyttä verottajalle.

– Tässä tapauksessa Suomen verottaja on toiminut juuri näin, ja verottajan tulkinta, sitten kun se on lainvoimainen, on se, joka pätee, sanoo Rajala.

Vuonna 2017 Finnfund selvitti asiaa myös ulkopuolisten asiantuntijoiden avulla, mutta ei löytänyt merkkejä aggressiivisesta verosuunnittelusta rahastosta, johon se oli sijoittanut.

Finnfund sanoo, että sille on tärkeätä, että sen sijoituskohteet, tässä tapauksessa metsärahasto Timberland I, maksavat kehitysmaille kuuluvat verot ja maksut.

Malesiassa toimiva metsäyhtiö on Finnfundin mukaan myös hoitanut velvoitteensa.

– Edellytimme, että sijoituskauden lopussa vähintään kolme kertaa Finnfundin sijoittama summa kohdistuu kehitysmaihin, ja näin myös kävi, kertoo Rajala.

Finnwatchin raportista kohistiin julkisuudessa

Finnfund ja ulkoministeriö ottivat vuonna 2017 aktiivisesti kantaa Finnwatchin raporttiin, jossa kerrottiin Dasos Capitalin toiminnasta.

Finnwatchin mukaan raportin löydöt kiistettiin, ja sanottiin, ettei Dasos Capitalin hallinnoimaan metsärahastoon liittyen ole löydettävissä edes lain hengen vastaista aggressiivista verosuunnittelua. Tässä tapauksessa tarkoitetaan Timberland 1 -rahastoa, joka sijoittaa eri puolille maailmaa.

Finnwatchin väitteitä laittomasta veronkierrosta Finnfund piti ministeriölle toimittamassa virallisessa vastineessa suoranaisesti vastuuttomina. Aiheesta kohistiin myös mediassa.

Finnfundin Rajala myöntää, että sanavalinnat olivat huonot, kun raportista käytiin julkista keskustelua.

– Sanavalinta oli huono. Halusimme kuitenkin torjua selvästi raportissa olleet liian pitkälle menevät johtopäätökset, joille ei ole perusteita.

Rajala sanoo, että jokainen uusi hanke käydään läpi viime vuoden alussa voimaantulleen Finnfundin veropolitiikan mukaisesti.

– Rahastoille on omat kysymyksensä ja niissä käydään läpi sekä rahastoyhtiö että hallinnointirakenteet. Kansainvälinen verovastuullisuus on edennyt harppauksin viime vuosina, mikä on erinomainen asia kehitysmaille. Täytyy muistaa, että investointi Timberland-metsärahastoon tehtiin vuoden 2010 tilanteen parhaalla tiedolla.

Finnfund sijoittaa kymmeniin hankkeisiin joka vuosi

Finnfund tarjoaa lainaa ja riskipääomaa vastuullisiin yrityshankkeisiin kehitysmaissa. Se investoi vuosittain 100–150 miljoonaa euroa 20–30 hankkeeseen, painottaen uusiutuvaa energiaa ja kestävää metsätaloutta. Kannattavuuden ja vastuullisuuden lisäksi hankkeilta edellytetään myönteisiä kehitysvaikutuksia.

Finnfund on toiminut lähes 40 vuotta. Se on investoinut satoihin hankkeisiin noin 70 eri maassa. Tällä hetkellä sijoitukset ja maksamattomat sijoituspäätökset ovat yhteensä noin 613 miljoonaa euroa 200 hankkeessa, 45 maassa.