Ranska ajaa Saksan tuella euroryhmälle omaa budjettia – Suomi joutuu päättämään, lähteäkö mukaan vai ei

Uuden hallituksen pitää lähes ensitöikseen linjata, osallistuuko Suomi euromaiden yhteiseen rahoitukseen ja hallintoon.

Euroryhmä
Macron ja Merkel
Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel EU-huippukokouksessa Romaniassa toukokuun alkupuolella.Olivier Hoslet / EPA

BrysselRanska ajaa voimakkaasti läpi suunnitelmaansa, että euroalueelle luotaisiin oma budjetti EU:n nykyisen talousarvion ulkopuolelle. Nyt se on saanut taivutelluksi myös Saksan hankkeen taakse.

Tähän asti Saksa on Suomen tavoin halunnut pitää yhteisvaluutta-alueen raha-asiat nykyisen EU-rahoituskehyksen puitteissa. Voit lukea lisää aiheesta täältä.

– Nyt Saksakin on hiljaisesti Ranskan tukena, mikä tekee tilanteen meille vaikeaksi, Suomen vanhaa hallitusta viimeistä kertaa euroryhmän kokouksessa viime viikolla edustanut valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo.

Ranskan presidentti Emmanuel Macronille aihe on erittäin tärkeä. Uudesta eurobudjetista on tarkoitus sopia (siirryt toiseen palveluun) valtiovarainministerien kokouksessa jo kesäkuussa.

Suomi ei halua yhteisvastuuta

Orpon mukaan Suomella ei ole "välttämätöntä syytä vastustaa ideaa". Suomelle on ollut tärkeintä, että yhteisvastuu euromaiden välillä ei lisäänny eikä uusia tulonsiirtoautomaatteja luoda.

– Jos mukaan lähteminen olisi puhtaan vapaaehtoista ja siihen liittyisivät vain maat jotka haluavat, niin miksi ei, Orpo sanoo.

Silloin kuitenkin pitäisi varmistaa, että mitään maata ei myöskään myöhemmin velvoiteta liittymään ryhmään.

Ranskalla on valmiina mallit siihen, miten tällainen vain joidenkin maiden läheisempi yhteistyö saadaan sopimaan EU:n oikeuskehikkoon. Sen sijaan se, miten ryhmä keräisi rahaa tai paljonko rahaa tarvittaisiin, ei vielä ole tiedossa.

Parlamentti ja komissio syrjään

Käytännön katsantoero on se, että Ranska ja sen innokkaimmat tukijat Espanja ja Portugali haluavat rahoittaa euroalueen tasaista talouskehitystä.

Suomi ja muut niin kutsutut Hansa-maat taas lähtevät siitä, että jokaisen maan on itse huolehdittava kilpailukyvystään.

Ranskan ideana on myös helpottaa budjetinlaadintaa: erilliseen budjettiin ei tarvittaisi muiden EU-instituutioiden kuten EU-parlamentin hyväksyntää, ja prosessista tulisi näin ketterämpi. Myös komissio jäisi budjettihallinnon ulkopuolelle, mistä syystä komissiokin vastustaa ehdotusta.

Macron ajaa EU:ssa muillakin aloilla nykyistä syvempää yhteistyötä tietyn maajoukon kesken. Esimerkiksi Schengeniä pitäisi (siirryt toiseen palveluun) hänen mielestään supistaa, jos maahanmuutto- ja raja-asioissa ei päästä yhteisymmärrykseen.

Yhteistyöstä ulkopuolelle jättäytyvien kannalta vaara on, että EU:hun syntyy sisäpiirejä.

Lue lisää:

Euromaille oma budjetti? Ranska ja Saksa haluavat kerätä rahaa yhteiseen lompakkoon