Lähes puolet suomalaisista lapsista on törmännyt verkossa vihaa huokuviin kommentteihin – nuoret haluavat nyt vihapuheelle lopun

Vain 20 prosenttia lapsista ja nuorista kertoi, että on keskustellut vanhempansa kanssa verkon turvallisesta käytöstä.

mediakasvatus
anonyymit teinitytöt puhelimilla
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset lapset ja nuoret käyttävät verkkoa etenkin älypuhelimella. Erityisesti yläkouluikäiset ovat tutkimuksen mukaan lähes jatkuvasti verkossa.Matias Väänänen / Yle

Suomalaisista lapsista ja nuorista lähes puolet on kohdannut viime aikoina vihapuhetta verkossa. Asia selviää laajasta EU Kids Online -tutkimuksesta, joka julkaistiin torstaina.

Tutkimuksen teki Suomessa Tampereen yliopisto ja sen vastaavana tutkijana toimii mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen. Hän oli mukana myös viimeksi, kun tutkimus tehtiin edelliskerran vuonna 2010.

– Silloin emme tutkineet lasten ja nuorten kohtaamaa vihapuhetta, sillä sitä ei vielä tässä mittakaavassa ollut tai tunnistettu, Kotilainen sanoo.

Professori yllättyi lasten ja nuorten vastauksista. Yllättävän moni oli törmännyt vihaa huokuviin viesteihin tai kommentteihin. Yllättävän moni myös tahtoi muutoksen verkkokeskustelujen vihamieliseen sävyyn.

– Lapset ja nuoret eivät näe nettiöykkäröintiä ja vihapuhetta oikeutettuna, he sanovat vihapuheelle ei. He myös tahtovat tilanteeseen muutoksen. Tämä on niin vahva kansallinen viesti lapsilta ja nuorilta, että poliittisten päättäjien pitäisi kuunnella heitä.

Tampereen yliopiston mediakasvatuksen professori Sirkku Kotilainen
Tampereen yliopiston professori Sirkku Kotilainen tahtoisi mediakasvatuksen jo neuvoloihin, jotta myös vanhemmat saadaan mediakasvatuksen piiriin.Matias Väänänen / Yle

Vihapuhe pitäisi määritellä tarkemmin

EU Kids Online -tutkimuksen verkkokyselyyn vastasi Suomessa yli 1 300 lasta ja nuorta nelosluokkalaisista yläkoulun viimeiseen luokkaan saakka. Tilastollisessa tutkimuksessa ei erikseen määritelty, mitä vihapuhe on.

Nuoret kuitenkin kuvasivat, että verkossa heidän ulkonäköään, etnistä taustaansa, seksuaalista suuntautumistaan tai esimerkiksi vammaisuuttaan on kommentoitu loukkaavaan sävyyn.

Mediakasvatuksen professori Kotilainen huomauttaa, että vaikka Suomessa on sananvapaus, kunnianloukkaus on määritelty rikoslaissa.

– Kunnianloukkauksen laittomuudesta huolimatta sitä saatetaan tehdä verkkokeskusteluissa ilman tuomioita, Kotilainen toteaa.

Jotta vihapuhetta voidaan ehkäistä, se pitäisi myös tunnistaa ja määritellä entistä tarkemmin. Nyt Suomessa vihapuhetta käytetään laajana terminä, eikä sitä ole määritelty yksiselitteisesti.

Ilmiö on yhtä tuore kuin sosiaalisen median yleistyminen, eikä sitä Kotilaisen mukaan ole tutkittu tarpeeksi. Professori toivoo lisää tutkimuksia, mutta ennen muuta enemmän julkista keskustelua verkon vihapuheesta.

– Jos tuleva hallitus miettii strategioita, joilla estää vihapuhetta, mediakasvatuksen täytyy olla osa niitä. Muuten emme saa keskustelua siirtymään päiväkoteihin, kouluihin ja myös perheiden arkeen, Kotilainen huomauttaa.

Viisi prosenttia kiusaa itse

Suomessa jo lapset törmäävät vihapuheeseen tai verkkokiusaamiseen, mutta he myös tekevät sitä itse. EU Kids Online -tutkimukseen vastanneista viisi prosenttia kertoi itse kiusaavansa muita verkossa.

Vaikka mediakasvatuksen vastuuta sysätään koulujen harteille, kotoa opitaan niin positiiviset mallit kuin verkkoöykkäröinninkin alkeet. Lapsi seuraa, mitä vanhempi verkossa tekee ja miten hän siellä käyttäytyy.

Miten lapsi tai nuori sitten voisi osata tunnustaa tai tunnistaa verkon vihapuheen, kun kaikki aikuisetkaan eivät sitä osaa?

Kotilaisen mukaan vihapuheen estäminen ja verkkokäyttäytymisen opettaminen on kiinni mediakasvatuksesta.

– Myös vanhemmat tarvitsevat mediakasvatusta. Oikea paikka sen aloittamiselle olisi neuvola. Tähän tarvitsemme poliittisia päätöksiä ja kansallisen linjan, Kotilainen sanoo.

Mediakasvatus jo päiväkoteihin

Kun lasten ja nuorten verkkotutkimus tehtiin viimeksi lähes vuosikymmen sitten, ajateltiin, että verkon käyttötapoja, käyttäytymisohjeita ja turvataitoja pitäisi opettaa alakoulusta yläkouluun siirtyville lapsille.

Nyt taidot täytyy ohjeistaa jo eskarista ekaluokalle siirtyville. Vuosikymmenessä älypuhelinten yleistyminen takaa, että suomalaislapsista lähes sata prosenttia pääsee verkkoon. Ja mitä enemmän lapset pääsevät verkkoon aktiivisina toimijoina, sitä enemmän he altistuvat sen riskeille.

Kyselyn perusteella joka kymmenes lapsi ja nuori on kohdannut tai kokee verkkokiusaamista.

Suomessa EU Kids Online -tutkimukseen osallistuneista lapsista ja nuorista vain 20 prosenttia kertoi keskustelleensa vanhempiensa kanssa verkon turvallisesta käytöstä.

Tutkimukseen vastanneista vain alle seitsemälle prosentille oma vanhempi on neuvonut, mitä verkossa tulisi tehdä.

Vain alle 15 prosenttia vastaajista kertoi, että oma vanhempi säätelee lapsen verkon käyttöä.

–Jotta oma lapsi olisi verkossa turvassa, siitä pitäisi puhua arjessa. Vanhemman on oltava kiinnostunut siitä, mitä ja missä lapsi verkossa tekee. Yläkouluikäisille on turha kertoa enää verkon riskeistä. He ovat jo törmänneet niihin itse, Kotilainen toteaa.

Lue lisää:

"Tuun sun kotiin hirttämään sut" – nuori voi joutua kohtaamaan raakaa nettivihaa joka päivä

Työryhmä esittää kansallista vihapuheen vastaista toimintaohjelmaa – Ehdotuksissa mukana myös lakimuutoksia

Moni nuori ei tunnista vaikuttamispyrkimyksiä somessa – tutkija syyttää vanhempia: "Ei ole niin, että työ on jo tehty"

Vihapuhe ja häirintä kaventavat sananvapautta Suomessa – sananvapauden tila on vaihdellut suuresti itsenäisyyden aikana