Arvorakennus restauroitiin uuteen kukoistukseen – muuttui tuberkuloosiparantolasta kodeiksi

Entinen tuberkuloosiparantola oli monien vaiheiden jälkeen surullisessa tilassa Lahdessa. Seitsemän vuotta kestänyt kunnostus teki jugendlinnasta uudenveroisen arvorakennuksen.

restaurointi
Aurinkolinna, Nastola.
Aurinkolinna hehkuu uudessa loistossaan.Mikko Tuomikoski / Yle

Kun seisoo Lahden Nastolassa Aurinkolinnan pihalla, on vaikea uskoa, että seitsemän vuotta sitten massiivinen tiilirakennus oli kehnossa tilassa. Nyt rakennus muistuttaa Välimeren loistohotellia.

– Talo ehti olla jonkin aikaa oman onnensa nojassa. Ilkivallan tekijät olivat rikkoneet paikkoja. Rakennus näytti surkealta, muistelee Aurinkolinnan projektipäällikkö Matti Pietilä.

Uudet omistajat luottivat kuitenkin siihen, että Aurinkolinna kannattaa pelastaa. Olihan rakennus vankka ja paikalla muurattu tiilitalo, jossa on yli 5 000 neliömetriä kerrosalaa. Se oli aikansa parhaiden tekijöiden luomus.

– Tämä on maineikkaan arkkitehdin, Väinö Gustaf Palmqvistin suunnittelema ja teräsbetonirakentamisen pioneerin, ruotsalaisen Kreuger & Tollin 1920-luvun alkupuolella rakentama talo. Se oli valmistuessaan monessa suhteessa hyvin edistyksellinen.

Rakennus oli ensimmäisten sähköistettyjen nastolalaiskiinteistöjen joukossa: se valmistui alun perin lasten luu- ja niveltuberkuloosiparantolaksi. Talossa oli peräti kaksi isoa potilashissiä, jotka toimivat edelleen. Siellä oli myös ajan oloon harvinainen keskuslämmitys.

– Talossa on isot ikkunat ja parvekkeet, jotta potilaille voitiin antaa valohoitoa. Täällä oli lisäksi infrapunalamppuja ja valmius ottaa röntgenkuvia.

Aurinkolinna, Nastola.
Matti Pietilä ja kuvia parantola-ajalta.Mikko Tuomikoski / Yle

Pitkä polku parantolasta vastaanottokeskukseksi

Aurinkolinna palveli sekä talvi- että jatkosodassa sotasairaalana. Sodan jälkeen sitä käytettiin taas tuberkuloosiparantolana 1950-luvun loppuun asti. 1960-luvun alussa Suomessa oli tarve perustaa hoitolaitos kehitysvammaisille ja Aurinkolinna muuntui tähän käyttötarkoitukseen.

– Tänne koottiin vaikeasti kehitysvammaisia etenkin Pohjois-Suomesta ja rajaseuduilta, missä oli kaikkein köyhimpiä perheitä. Heidän oli vaikea huolehtia kehitysvammaisista lapsistaan kotona, kertoo projektipäällikkö Matti Pietilä.

Hoitotoiminta hajautettiin pienyksiköihin 1989. Aurinkolinna sai taas uusia asukkaita.

– Somalian sisällissota aiheutti silloin melkoisen pakolaisvirran ja valtiolla oli tällainen laitos tyhjänä. Tästä tehtiin pakolaisten vastaanottokeskus vuodesta 1990 alkaen. Tätä kesti muutaman vuoden, joiden jälkeen paikalle alkoi tulla pakolaisia entisestä Neuvostoliitosta.

Vuonna 1998 rakennus siirtyi yksityisomistukseen: suunnitelmissa oli muun muassa vanhusten palveluasumista, yrityskeskus ja osakeyhtiömuotoista asuntorakentamista. Mikään näistä ei kuitenkaan toteutunut.

Talossa aloitettiin mittava remontti, joka jäi kuitenkin kesken. Talo ehti olla muutaman vuoden jopa tyhjillään.

Aurinkolinna, Nastola.
Asunnoissa on ainutlaatuinen tunnelma jo huonekorkeutensakin puolesta.Mikko Tuomikoski / Yle

Uudet omistajat ja uusi kukoistus

Matti Pietilä, Antti Hartman, Joel Mäkelä ja Erkki Pietilä ostivat Aurinkolinnan muutamalla kymmenellä tuhannella eurolla vuonna 2012, ja rakennusta alettiin muuttaa asunnoiksi. Seitsemän vuotta ja neljä miljoonaa euroa myöhemmin talo alkaa olla valmis.

– Nyt täällä on 30 asuntoa, joista suuri osa on myyty tai vuokralla. Asunnot ovat valmistuneet remontin edetessä ja tällä hetkellä meillä on neljä asuntoa myynnissä, kertoo projektipäällikkö Matti Pietilä.

Aurinkolinnan kaltainen rakennus on superpaksuine tiiliseinineen ja korkeine huoneineen varmasti kiinnostava asuinpaikka, mutta se sijaitsee Nastolassa, liki 20 kilometrin päässä Lahden keskustasta. Onko sitä ollut helppo myydä?

– Itse asiassa helpompi, kuin aluksi luulimme. Talo on melko tunnettu. Sen tarina on ollut esillä monissa tiedotusvälineissä, mikä on lisännyt kiinnostusta.