1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. opiskelu ulkomailla

Linda Tervaniemi, 20, pääsi huippuyliopistoon – muuttaa Rovaniemeltä 26 miljoonan asukkaan kaupunkiin: "Apua, enkö pääse juoksemaan metsään"

NYU Shanghain lukuvuosimaksu on reilut 50 000 dollaria, mutta aina ulkomailla opiskelu ei vaadi paksua lompakkoa. Juttu on julkaistu toukokuussa 2019.

Linda Tervaniemi matkustaa syksyllä Kiinaan New Yorkin yliopiston passin turvin. Kuva: Eeva Kuivas / Yle

Melko tarkasti vuosi sitten Linda Tervaniemi painoi valkolakin päähänsä. Edessään hänellä oli välivuosi, mutta mielessä vakaa suunnitelma päästä opiskelemaan huippuyliopistoon Yhdysvaltoihin.

Edellinen vuosi oli ollut kova paikka, sillä alppihiihtoa koko ikänsä harrastanut Tervaniemi joutui loukkaantumisen takia lopettamaan rakkaan harrastuksen, josta oli tulossa kovaa vauhtia ammatti. Sitä kautta olisikin avautunut ilmainen tie unelmien opiskelupaikkaan rapakon toiselle puolelle.

– Itkin monta kuukautta joka ilta, hän muistelee.

Linda Tervaniemelle on ollut aina selvää, että hän lähtee ulkomaille. Kuva: Eeva Kuivas / Yle

Tervaniemi kirjoitti tapauksesta esseen, joka oli myötävaikuttamassa opiskelupaikan saamiseen New Yorkin yliopiston NYU:n Shanghain kampukselta. Vapaaehtoinen essee kuului yhtenä osana Tervaniemen kouluhakemukseen.

Viime aikoina on puhuttu kiinalaisten opiskelijoiden saapumisesta Suomeen. Ensi syksynä 20-vuotias rovaniemeläisnainen kuitenkin muuttaa Kiinaan, missä vessanpöntöt on korvattu rei’illä lattiassa ja omaa vessapaperia saa kantaa jatkuvasti mukana.

Isä on sanonut, että on valmis vaikka kauppaamaan munuaisensa, jotta saamme rahat kasaan.

Linda Tervaniemi

Tervaniemi ei ole ainut suomalaisnuori, joka aloittaa opintonsa ensi syksynä ulkomailla. Maailmalle-nettisivuston mukaan tutkintonsa ulkomailla suorittavien suomalaisten määrä on tuplaantunut kymmenessä vuodessa (siirryt toiseen palveluun). Edellisenä lukuvuonna (2017–2018) ulkomailla tutkintoa suorittavia Kelan opintotuen saajia oli 9580 (siirryt toiseen palveluun).

Opetushallituksen selvityksen mukaan ulkomaille opiskelemaan hakeutuminen johtuu nuorilla halusta asua ulkomailla, saada uusia kokemuksia sekä mahdollisuudesta kansainväliseen uraan (siirryt toiseen palveluun).

Kielikurssilta koulunpenkille

Alppihiihtoharrastus kuljetti Linda Tervaniemeä jo nuorena Itävaltaan, Italiaan ja Saksaan. Lisäksi perhe on matkustanut vuosittain Eurooppaan sekä Yhdysvaltoihin. Tervaniemelle onkin ollut aina selvää, että hän lähtee ulkomaille.

Tervaniemi hakeutui jo välivuotenaan New Yorkiin kielikurssille, joka valmensi opiskelupaikan saamiseen Yhdysvalloista. Kurssilla oppilaat suorittivat muun muassa englannin kielen kokeen sekä yliopistoihin vaadittavat ACT-tasokokeen (siirryt toiseen palveluun), jossa tarkastellaan lukemista, matematiikkaa, luonnontieteitä ja englannin kieltä.

NYU tarvitsi hakevilta opiskelijoilta lisäksi suosittelukirjeitä. Yhden kirjoitti entinen alppivalmentaja, toisen matematiikan opettaja ja kolmannen lukioaikainen opinto-ohjaaja. Opolle amerikkalaistyylisen suosituksen kirjoittaminen oli uusi asia.

– Häntä vähän pelotti kirjoittaa sitä, kun tulevaisuuteni oli osaltaan hänen käsissään.

Mutta hyvin kävi. Helmikuussa Tervaniemi sai tiedon, että hänet oli hyväksytty opiskelemaan NYU:n Shanghain oppilaitokseen.

Munuaista kauppaamaan

Nyt Linda Tervaniemi on uuden ongelman edessä. Toisin kuin Suomessa, ulkomailla korkeakouluopiskelusta joutuu usein maksamaan. Tervaniemen tapauksessa lukuvuosimaksu on reilut 50 000 dollaria. Koulu maksaa siitä stipendinä puolet, mikäli hänen arvosanansa pysyvät hyvänä. Oma puolikaskin on vielä täysi kysymysmerkki.

Haluamme kannustaa nuoria siihen, ettei kannata ainakaan kalleuden pelossa jättää haavetta toteuttamatta.

Sanna Heliövaara

Tervaniemi on yrittänyt saada rahoitusta muun muassa Rovaniemen kaupungilta ja Finnairilta, onhan hän Aasiassa elävä mainos suoraan Lapista kertoessaan taustastaan. Toistaiseksi häntä ei ole kuitenkaan onnistanut.

Hänellä on takataskussaan kaksi muutakin vaihtoehtoa. Ottaa pankista lainaa tai lainata rahat yrittäjänä toimivalta isältään.

– Isä on sanonut, että on valmis vaikka kauppaamaan munuaisensa, jotta saamme rahat kasaan, Tervaniemi nauraa.

Huhtikuussa Linda Tervaniemi pääsi tutustumaan Shanghaihin voitettuaan matkan tulevaan kouluunsa. Kuva: Marcos Brisson

Opetushallituksen vastaava asiantuntija Sanna Heliövaara vakuuttaa, ettei ulkomailla opiskeluun tarvitse välttämättä suurta rahapussia. Euroopassa on maita, joissa suomalaisten ei tarvitse maksaa lainkaan lukukausimaksuja. Toisissa EU-maissa maksut ovat muutamista sadoista tuhansiin euroihin riippuen alasta ja korkeakoulusta.

Yleiset elinkustannukset sen sijaan riippuvat paljon siitä, mihin päin maailmaa päättää muuttaa. Miljoonakaupungissa vuokra ja muut kustannukset kasvavat helposti isoiksi.

– Haluamme kannustaa nuoria siihen, ettei kannata ainakaan kalleuden pelossa jättää haavetta toteuttamatta. Varmasti löytyy taloudellisesti hyvä vaihtoehto, Heliövaara sanoo.

Neljät paperit

Sanna Heliövaara myöntää, että joissakin tilanteissa voi olla kannattavaa maksaa opinnoista enemmän ja käydä tunnettu oppilaitos tai saada työllistävä tutkinto, jolla on opintojen jälkeen paljon painoarvoa.

– Se voi olla jopa valttikortti työllistymiseen.

Kela myöntää opintotukea myös ulkomaille (siirryt toiseen palveluun). Ulkomailla opiskelevalla on myös oikeus korotettuun opintolainaan (siirryt toiseen palveluun). Lisäksi opintoja voi rahoittaa esimerkiksi apurahalla.

Linda Tervaniemi ei tunne vielä ketään Shanghaista, mutta luottaa saavansa kavereita koulusta. Kuva: Eeva Kuivas / Yle

Linda Tervaniemen isälle on tärkeää, että ainokainen lapsi saa maailman parhaan koulutuksen. Mikäli Tervaniemi opiskelee koulussa myös maisteriohjelman, saa hän valmistuessaan neljät paperit: niin kandidaatin kuin maisterinkin todistuksen Kiinasta ja Yhdysvalloista. Lisäksi hän puhuu sujuvasti kiinaa, onhan se edellytyksenä koulusta valmistumiseen.

Vaikka Tervaniemen ylioppilastodistuksessa oli useita kiitettäviä arvosanoja, voi ulkomaiseen kouluun päästä vaikkei olisi kympin tyttö.

– Tykkään siitä, että ulkomailla heitä kiinnostaa myös ihminen. Suomessa lähetän paperit, he katsovat että sain äidinkielestä C:n ja vastaavat, että katsotaan joskus toiste.

Tulevissa opinnoissa hän hyppää kovaan joukkoon. Vain noin 2,7 prosenttia hakijoista (siirryt toiseen palveluun) sai Shanghain kampukselta opiskelupaikan.

Kampuksen toinen suomalainen

Keväällä Linda Tervaniemellä kävi hyvä tuuri. Hän voitti nimittäin arvonnassa, jossa 150 hyväksyttyä oppilasta kustannettiin Shanghaihin tutustumaan tulevaisuuden opinahjoon.

Matkan aikana hän pääsi muun muassa tapaamaan tulevia opiskelutovereitaan, seuraamaan oppituntia, keskustelemaan opettajien kanssa ja näkemään asuntolan, jossa viettäisi tulevat neljästä kuuteen vuotta. Hän oppi, että kampuksella opiskeli aiemmin toinen suomalainen, mutta tämä lopetti opintonsa muutaman kuukauden jälkeen. Tervaniemi ei kuitenkaan ole oppilaitoksessa ainut suomalainen, sillä kampuksella työskentelee suomalainen professori.

Hyppäys 62 000 asukkaan Rovaniemeltä 26 miljoonan ihmisen kaupunkiin vaikuttaa hieman jännittävän Tervaniemeä. Lapissa hän on tottunut luonnon läheisyyteen. Kaupungin tasaisuus tuli järkytyksenä.

– En ole ajatellut olevani metsäihminen. Siellä ei kuitenkaan ollut yhtään ylä- tai alamäkeä. Ajattelin, että apua, enkö pääse juoksemaan metsään, Tervaniemi muistelee.

Myös ilmansaasteet hirvittävät puhtaaseen ilmaan tottunutta naista. Shanghaissa ilmassa oli niin paljon saastetta, ettei aurinkoa näkynyt koko vierailun aikana. Ne kulkeutuivat rannikon tehdaskaupungista.

Yhteisvaikutus astman kanssa mietityttää.

– Jännittää, että lähden juoksemaan, yhtäkkiä tulee hirveä tuulahdus huonoa ilmaa ja kuolen matkalle, hän naurahtaa.

Kotiin jouluksi

Vaikka Linda Tervaniemi oli kuvitellut lähtevänsä opiskelemaan Yhdysvaltoihin, ei yllätyslähtö Kiinaan harmita. Itse asiassa hän olisi ollut valmis lähtemään vaikka Arabiemiirikuntien pääkaupunkiin Abu Dhabiin, mutta hänen vanhemmilleen se oli jo liikaa.

– He vetivät siihen viivan, sanoivat etteivät uskalla päästää tyttöä yksin sinne.

Linda Tervaniemi ei vielä osaa kiinaa, mutta sen oppiminen on edellytys koulusta valmistumiseen. Kuva: Eeva Kuivas / Yle

Äkkiseltään voisi ajatella, että nuori nainen tuntisi olonsa orvoksi lähtiessään miljoonakaupunkiin maailman toiselle laidalle ilman perhettä ja ystäviä. Tervaniemeä se ei kuitenkaan häiritse. Hän luottaa saavansa kavereita koulusta.

Perhe ja nykyiset ystävät ovat sen sijaan Skype-yhteyden päässä. Tarkoitus on myös vierailla kotimaassa ainakin viiden viikon pituisella joululomalla. Parin kuukauden kesäloma saattaa sen sijaan vierähtää tutkien itäistä maailmaa.

Työelämätaitoja maailmalta

Opetushallituksen vastaavan asiantuntijan Sanna Heliövaaran mukaan ulkomailla koko tutkinnon opiskelu antaa valmiuksia kansainväliselle uralle, auttaa sietämään työelämän epävarmuutta ja globaalia kilpailua. Se opettaa sitkeyttä ja rohkeutta.

– Mutta myös kykyä ymmärtää yhteiskunnallisia ilmiöitä laajemmin sekä oppia avarakatseisuutta.

Linda Tervaniemi ei vielä tiedä, aikooko palata takaisin Suomeen, kun opinnot ovat ohi. Tarkoituksena on perustaa oma yritys, joka voisi olla jotain matkailubisneksen ja kiinteistösijoittamisen väliltä.

– Mieluummin ehkä jäisin ulkomaille. Varmaan vanhuuttaan tulen takaisin tänne, jonnekin kesämökille ja asun puolet vuodesta Espanjassa.

Opiskelupaikan saaminen New Yorkin yliopiston NYU:n Shanghain kampukselta oli iloinen uutinen. Video: Louis Schoutith

Kommentointi sulkeutuu 28.5. kello 22.