Punkkirokotuksen tarvitsee luonnossa liikkuva lapsi riskialueella – aivokuume on harvinainen, mutta voi lievänäkin aiheuttaa oppimisvaikeuksia

Puutiaisaivokuumetapauksia oli vuonna 2018 THL:n mukaan 79. Eniten oli Paraisilla, mutta myös muun muassa Espoossa.

Puutiaisaivokuumerokote
Turussa asuvan Satu Väistö ja lapset puutarhassa
Turun Muhkurissa asuvan Satu Väistön perheen kaikilla lapsilla on punkkirokotus, sillä he mökkeilevät Kustavissa. Kotipihallakin on nähty punkkeja. Minna Rosvall / Yle

TurkuPunkkiasiantuntija Jarmo Oksilla on läheinen suhde punkkeihin. Professori ja ylilääkäri on tutkinut pitkään punkkien aiheuttamia tauteja Turun yliopistossa. Hän hoitaa potilaita Turun yliopistollisessa keskussairaalassa.

Oksi kertoo helteisellä sairaalan pihalla, että poisti juuri edellisenä viikonloppuna punkit saaristossa sekä itsestään että tyttärestään.

Monet pienten lasten vanhemmat pohtivat, tarvitseeko lapsi niin sanotun punkkirokotuksen. Jarmo Oksi kannustaa pohtimaan, paljonko lapsi liikkuu luonnossa ja asuuko hän riskialueella.

Oksi jopa laajentaisi riskialueita. Se tarkoittaisi yhteiskunnan maksamia rokotteita hieman nykyistä suuremmalle osalle suomalaisista.

Kansallisen ohjelman TBE-rokotteita (siirryt toiseen palveluun) voivat saada asukkaat Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa, Raahen edustalla Preiskarin saaressa, Paraisilla, Simossa ja Lohjanjärven lounaisella riskialueella. Tämä koskee myös kesäasukkaita.

Lisäksi Ahvenanmaan vakituiset asukkaat saavat maksuttoman rokotteen. Esitimme professori Jarmo Oksille erityisesti lapsiperheitä askarruttavia kysymyksiä.

Professori ja ylilääkäri Jarmo Oksi
Professori ja ylilääkäri Jarmo Oksi muistuttaa, että lieväkin aivokuume voi aiheuttaa oppimis- ja keskittymisvaikeuksia myöhemmin.Minna Rosvall / Yle

1. Punkkeja on löydetty myös kaupunkiympäristöstä. Jarmo Oksi, tarvitsevatko kaikki lapset punkkirokotuksen?

– Se ei ole tarpeen, että puutiaisaivokuumerokote olisi yleisessä rokotusohjelmassa. Altistuminen aivokuumeelle on paikkakuntakohtaista ja riippuu siitä, miten liikkuu luonnossa. Sitä ei voi saada kaupungin kaduilta, vaikka puistoista on löydetty puutiaisia. Alueilla, joilla on TBE-virusta, puutiaisista korkeintaan yksi prosentti sisältää tätä virusta.

Oksi suhteuttaa, että karkeasti arvioiden ehkä vain 1 pisto 10 000:sta aiheuttaa sairastumisen puutiaisaivokuumeeseen.

2. Millaisella alueella asuvan kannattaa ottaa lapselle punkkirokotus? Onko ilmassa jo hysteriaa?

– Rokotukseen hakeutuvien määrät ovat lisääntyneet myös Keski-Euroopassa. Ei punkkirokotukseen meno ole hysteriaa, sillä tutkimustieto tukee rokotettavaksi hakeutumista. Jos alueella on todettu sairastumisriski niin suureksi, että rokotukset ovat ilmaisia, ne kannattaa ehdottomasti ottaa. Lisäksi riskialueiden lähistöllä rokotus on myös tarpeen, jos liikkuu paljon luonnossa, ja varsinkin, jos saa kesäisin yleensä useamman punkinpureman.

Oksin mukaan jotkut saattavat saada kymmeniäkin punkinpuremia yhden kesän aikana, mikä kasvattaa riskiä jo kohtalaisen suureksi. Kun rokotusta harkitsee, pitäisi mahdollisuuksien mukaan miettiä ennakkoon myös tulevien vuosien riskejä ja altistusta.

3. Miksi rokotus pitää ottaa? Eikö punkkisyyni riitä?

– Puutiaisaivokuumeen aiheuttava infektio voi siirtyä ihmiseen muutaman minuutin aikana punkin puremasta. Oireet eivät kuitenkaan tule heti, vaan aikaisintaan 1–2 viikon ja viimeistään noin kuukauden kuluttua. Irrallaan vaatteissa olevat punkit kannattaa tietenkin heti ravistaa pois.

– Toisen punkin levittämän taudin eli borrelioosin kohdalla punkkisyyni auttaa, sillä borreliabakteeri tarvitsee pidemmän ajan siirtyäkseen kiinnittyneestä puutiaisesta ihmisen ihoon. Tärkeä vinkki on se, että ei oteta lemmikkiä sänkyyn.

4. Miksi puutiaisaivokuume on vakava tauti lapselle?

– Yli 2-vuotiaille suositellaan rokotusta siksi, että aivokuumeen myöhempiä vaikutuksia on vaikea arvioida. Jos aivoissa on tulehdus jonkin aikaa jylläämässä, seurauksia on vaikea ennakoida. Siitä voi tulla myöhemmin oppimis- ja keskittymisvaikeuksia, jotka vaikuttavat elämään ja vaikkapa ammatinvalintaan. Aivoihin voi tulla arvaamattomia vaikutuksia, vaikka tauti olisi lievä.

5. Mistä merkeistä voi epäillä, että lapsi on saanut puutiaisaivokuumeen?

– Viikon päästä voi potilaalle tulla taudin ykkösvaihe, jonka aikana hänellä on kuumetta ja epämääräisiä särkyoireita. Välissä voi olla parin viikon oireeton vaihe ja sitten alkaa varsinainen aivokuumevaihe. On mahdollista, että Suomessakin saa rajumman nopeamman taudin. Mitä vanhempi on, sitä herkemmin taudista tulee vaikeampi.

6. Miten kohtalokas tauti puutiaisaivokuume on?

– Kuolleisuus on noin yhden prosentin luokkaa ja se painottuu iäkkäisiin henkilöihin. Toisaalta keski-ikäisiäkin on jouduttu hoitamaan pitkään teho-osastolla, sillä heillekin voi tulla vakavia oireita.

Väistön perhe otti rokotukset koko perheelle

Turun keskustan läheisyydessä asuvat Väistöt ovat ottaneet punkkirokotukset koko perheelle. Satu Väistö kertoo, että päätökseen vaikutti mökkeily saaristossa.

– Koko perheestä punkkeja on poistettu yhteensä noin kymmenen. Toisaalta täällä omalla pihallakin on nähty kaksi punkkia. Sen voi saada kaupungistakin. Ajankohtaiseksi rokottaminen tuli meille, kun hankimme Kustavin kesäpaikan kuusi vuotta sitten, kertoo Satu Väistö.

Perheessä tiedetään, että rokote suojaa vain puutiaisaivokuumeelta. Borrelioosin vuoksi perhe tekee ahkerasti punkkisyynejä. Kuusivuotias Alvar Väistö tietää, millainen punkki on.

– Se näyttää pieneltä kiveltä, mutta jos se on imenyt vähän verta, se on kuin hämähäkki, kertoo Alvar.

Hänellä punkki on ollut kaksi kertaa. Nykyään Alvar Väistö tekee säännöllisesti punkkitarkastuksia. Satu Väistö kertoo, että lapsia on opetettu pyytämään vanhemmat apuun, jos punkki on ihossa.

– Punkki on tärkeää saada kokonaisena ulos ihosta, joten he pyytävät aikuisen paikalle. Mieheni on kunnostautunut punkkien poistajana. On tärkeää, että perheessä on joku, joka ei mene paniikkiin, kertoo Satu Väistö.

Myös 9- ja 11-vuotiaat tyttäret ovat tottuneita punkkien etsijöitä.

– Se on sellainen oranssi möykky iholla, kuvailee Aida Väistö.

– Katson välillä luonnossa, jos näen jonkun pienen jutun. Pohdin, onko se punkki vai ei, kertoo Mandi Väistö.

Satu Väistö pohtii, että punkkien kanssa on totuttu elämään.

– Aika moni kiva asia jäisi tekemättä, jos pelkäisi punkkeja. Luonnossa liikkuminen on niin tärkeää lapsille ja aikuisille. Oikealla varustuksella ja punkkisyyneillä selvitään, kertoo Satu Väistö.

Puutiaisaivokuumerokotukset vaativat alun rokotussarjan jälkeen tehostepiikkejä. Lapsilla ja nuorilla tehosteväliä voidaan pidentää jopa 10 vuoteen, sanoo professori Jarmo Oksi. Hän kuitenkin suosittelee, että 50–60-vuotiailla tehoste uusittaisiin kolmen vuoden välein.