Sosiaalisen median esikuvat ovat nuorelle yhä tärkeämpiä jatko-opintojen valinnassa – omien vanhempien merkitys vähentynyt

Alan asiantuntija pohtii, onko välivuodesta tullut opiskelijoiden sairausloma stressistä toipumiseen.

nuoret
Tre vänner
14 000 yläkoululaista ja toisen asteen opiskelijaa vastasi tutkimukseen. Chanette Härus / Yle

Sosiaalisen median vaikutus nuorten jatko-opiskeluvalintoihin ja tulevaisuuden suunnitelmiin on kasvanut. Tämä selviää Nuorten tulevaisuusraportti 2019 -tutkimuksesta, johon vastasi yhteensä 14 000 nuorta.

Nuoret saivat tutkimuksen perusteella tietoa opiskeluvalintojen tueksi sosiaalisen median kanavista erityisesti Youtubesta, Instagramista, Facebookista ja Snapchatista.

Vanhempien ja sukulaisten, opinto-ohjaajien, oppilaitosten omien nettisivujen ja koulun omien esittelytilaisuuksisen merkitys oli pienentynyt, kun oppilaat arvioivat tietolähteiden tärkeyttä. Oma-aloitteinen tiedonhaku oli vähentynyt ja median rooli puolestaan oli kasvanut.

Muutos ei ole pelkästään positiivinen, arvioi Talous ja nuoret TATin johtaja Liisa Tenhunen-Ruotsalainen.

– Sosiaalisen median kautta seurataan julkisuuden henkilöitä ja heidät nähdään esikuvina. Kanavana toimii usein Instagram. Sen kautta välittyvä maailmankuva ja tavoiteltava elämä voi olla aika armoton ja julma. Sitä kautta voivat paineet lisääntyä, hän pohtii.

Nuorten lähipiirillä oli kuitenkin myös suuri vaikutus nuorten tulevaisuuden suunnitelmiin.

– Hyvin hellyttävää oli se, että äiti oli tärkeä vaikuttaja erityisesti tytöillä. Myös muilla sukulaisilla ja opinto-ohjaajalla oli vaikutusta, Tenhunen-Ruotsalainen sanoo.

Lisäksi iso vaikuttava tekijä ovat nuorten omat kokemukset työelämästä. Niitä voivat olla esimerkiksi kesätyöt tai työssäoppiminen.

Onko välivuodesta tullut toipumisvuosi stressistä?

Välivuoden suunnittelee pitävänsä joka kolmas nuori toisen asteen opintojen jälkeen. Määrä oli sama viime vuonna. Vielä muutama vuosi sitten määrä oli 20 prosenttia.

Lukiolaistytöistä jopa 38 prosenttia aikoo pitää välivuoden. Syyksi mainitaan muun muassa lisäaika omaan alavalintaan, hengähdystauko opiskeluista ja halu saada aikaa itselle.

Tenhunen-Ruotsalainen kertoo, että välivuodesta on tullut osa jatko-opintopolkua nuorille.

– Työelämässä otetaan uupumuksen vuoksi sairauslomaa, joten onko välivuodesta tullut eräänlainen opiskeluun liittyvä sairausloma. Ollaan niin uupuneita ja stressaantuneita, että tarvitaan tällainen tauko toisen asteen opintojen jälkeen, hän pohtii.

Tutkimuksen tehneen T-Median tutkimuspäällikkö Reeta Sutinen toteaa, että välivuoden suosion vakiintuminen ei johdu korkeakoulujen valintakriteereistä, vaan isommasta asenteiden muutoksesta.

– Nuoret eivät todellakaan odota omannäköisen elämän alkamista eläkeikään. Yksilöllistyvä elämäntapa on tullut jäädäkseen. Uhkien sijaan tämä on yhteiskunnallinen mahdollisuus ja nuorille tulee rohkeasti tarjota monenlaisia tehtäviä ja oppimisen mahdollisuuksia jo aikaisessa vaiheessa, hän sanoo.

Lukiolaisten ja ammattikoululaisten vastaukset täysin päinvastaiset

Tutkimuksessa nuorille esitettiin kysymys: ”Jos olisi yksi asia, mitä voisit muuttaa koulussa, mikä se olisi?”. Vastauksista paljastui täysin päinvastaiset näkökulmat ammatillisen koulutuksen nuorilla ja lukiolaisilla.

Ammatillisissa oppilaitoksissa halutaan enemmän käytäntöä, lisää ja parempaa opetusta, kun taas noin joka viides lukiolainen kokee pakollisten aineiden määrän liian suurena. Lukiolaiset haluavat myös vähemmän paineita ja läksyjä.

Molempien alojen opiskelijat toivoivat lisää konkreettista työtä ja työelämätaitojen opetusta sekä ohjausta opinto- ja alavalintoihin.

Tenhunen-Ruotsalainen pitää mielenkiintoisena sitä, että lukiolaiset toivovat kaikkea muuta vähemmän paitsi työelämälähtöisyyttä.

– Ammattiin opiskelijat haluavat puolestaan kaikkea lisää opintoihinsa. Tulos ei yllätä, kun miettii keskustelua, jota toisen asteen koulutuksesta on käyty.

Erityisesti ammatilliseen koulutuksen rahoitusta on vähennetty, ja opetuksen laadusta on oltu huolissaan.

– Mielestäni tulos kertoo myös siitä, että ammatillisen koulutuksen nuoret ovat hyvin kunnianhimoisia. He haluavat opiskella, kehittyä ja oppia. Tähän täytyy vastata.

Kun koulu loppuu – Nuorten tulevaisuusraportti 2019 -tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin helmi–maaliskuussa 2019 suomalaisissa yläkouluissa, lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Tutkimukseen vastasi yhteensä 13 984 nuorta, joista ammatillisista oppilaitoksista oli 4 129 nuorta ja lukioista 5 165 nuorta. Tutkimuksen toteutti Talous ja nuoret TATin toimeksiannosta T-Media Oy.