Ujo poika ei kertonut kenellekään, että osasi laulaa – syrjäinen opisto ja Redrama koulivat hänestä tähden: "Ei sitä edes heti käsittänyt"

Taiteen opiskelu ei ole rentoa fiilistelyä, vaan kovaa työtä.

musiikkioppilaitokset
Laulaja Roope Palmu Kymen konservatorion pihalla
Roope Palmu rohkaistui laulamaan muiden kuullen vasta muutama vuosi sitten.Kalle Purhonen / Yle

Jännitys hakkaa rintaa ja tärisyttää jalkoja, kun Roope Palmu astuu lavalle. Edessä on neljä punaista tuolia. Selkänojat tuijottavat takaisin, kun mies alkaa laulaa.

– There are days that I can walk around like I'm alright. And I pretend to wear a smile on my face. And I could keep the pain from comin' out of my eyes...

Laulaja huomaa puolivälissä biisiä, ettei Chris Stapletonin Sometimes I Cry suju ihan niin hyvin kuin hän oli etukäteen ajatellut. Entä, jos yksikään tuoli ei käänny?

Kuin vastauksena kysymykseen kääntyy kolme tuolia melkein yhtä aikaa. Olli Lindholm on ainoa, joka miettii vielä hetken. Sitten hänkin kääntyy.

Nuorukainen saa valita, kenet haluaa valmentajakseen. Valinta on Redrama.

Parin kuukauden kuluttua tv-yleisö haukkoo henkeään, kun kuulee 25-vuotiaan Roope Palmun laulavan The Voice of Finlandin ääni ratkaisee -vaiheessa. Tämän takia musiikki on siistiä, Redrama kehuu Palmua.

– Se tuntui tosi hyvältä. Siinä oli neljä ammattilaista, jotka ovat tehneet tätä ikuisuuden. Ei sitä ihan heti edes käsittänyt, Palmu toteaa.

Vain neljä vuotta aiemmin kukaan muu – edes oma perhe – ei tiennyt, että hän osaa laulaa.

Roope Palmu soittamassa rumpuja
Vaikka Roope Palmun pääaine on laulu, hän soittaa mielellään myös bändiluokan rumpuja omaksi ilokseen.Kalle Purhonen / Yle

Yksi ilta muutti kaiken

Roope Palmu lauloi aina silloin, kun kukaan ei ollut kotona. Suihkussa ja yksikseen. Oli tärkeää, ettei kukaan kuullut.

Sitten tuli joulu 2015. Joulun alla koolla oli isompi porukka sukulaisia, ja tarkoitus oli laulaa karaokea. Kesken illan isä kehotti Palmua laulamaan.

– Tiesin kyllä osaavani laulaa. Olin vain ujo. Siinä saattoi olla pari kaljaa alla, että uskaltauduin mikrofonin taakse. Kaikki yllättyivät, että herranjestas, se osaa laulaa.

Tuon illan jälkeen asiat etenivät melko nopeasti. Roope Palmu kuuli ohimennen tutultaan Kymen Konservatoriosta, haki ja pääsi sisään.

– Jännitti, mutta koelaulut sujuivat hyvin. Jo se, että todella päätin hakea konservatorioon, kasvatti itsetuntoani, viimeistä vuottaan opiskeleva Palmu kertoo.

Palmu ei tuntenut konservatoriosta tai alalta ketään. Siksi laulajan opinnot myös jännittivät yllättäen vähemmän. Olihan hän kuitenkin samanhenkisten opiskelijoiden ympäröimänä.

– Koulun puolesta meille on järjestetty todella hyvin työssäoppimiskeikkoja ympäri Kotkaa ja muuallekin. Siinä karttuu lavaolemus ihan väistämättä, Palmu kertoo.

Opiskelija kirjoittaa nuotteja vihkoon
Musiikin opiskeluun kuuluu myös teorian opiskelua.Tiina Karppi / Yle

Kova työ ja motivaatio kantavat

Kymen Konservatoriossa suosituin aine on laulu. Sen lisäksi siellä voi opiskella kitaran, basson, rumpujen ja kosketinsoittimien soittoa.

Opiskelijoiden päivät kuluvat muun muassa pää- ja sivuinstrumenttiensa tekniikan harjoittamisessa, teoria- ja bänditunneilla sekä keikoilla.

– Laulun opiskelu on yhtä kuin musiikin opiskelua. Pyrimme siihen, että kaikki opetus tukee toisiaan, kertoo laulunopettaja Riikka Pelo.

Yksi tärkeimmistä asioista on oppilaiden oma motivaatio.

– Hyvä muusikko ohjaa itse omaa opiskeluaan ja pyrkii kehittymään itsenäisesti. Me annamme suuntaviivoja, mutta paljon perustuu myös oppilaan itsenäiselle opiskelulle, Pelo sanoo.

Roope Palmu kärsi vielä koulussakin jännityksestä. Sitten hän näki netissä bannerimainoksen Voice of Finlandista.

– Olin ajatellut, että en todellakaan hakisi laulukilpailuihin. Hetken mielijohteesta pistin hakemuksen eteenpäin.

Palmu ajatteli, että saattaisi päästä ääni ratkaisee -vaiheeseen. Ja jos hän olisi tippunut aikaisemmin, kukaan ei olisi tiennyt.

Matkasta tulikin paljon pidempi. Myös tuomarit puuttuivat siihen, että Palmu jännitti liikaa.

– Redrama opetti esiintymistä ja sitä, miten otetaan tila haltuun, Palmu kertoo.

Hän keskittyi etenemään kilpailussa päivä kerrallaan, mielessään vain senhetkinen suoritus.

– En missään vaiheessa ajatellut, että pääsisin finaaliin.

Laulunopettaja Riikka Pelo pitämässä laulutuntia
Riikka Pelo pyrkii työssään mahdollisimman kokonaisvaltaiseen laulunopetukseen.Kalle Purhonen / Yle

Treeniä tarvitsee lahjakaskin

Roope Palmu ei ole ainoa Kymen Konservatoriosta viime vuosina ponnistanut nimi. Sieltä lähtöisin ovat muun muassa bändit Aava, Hurma ja Reeta & Lumo, sekä laulajat Stella Christine, Robert Kyöstilä ja Ella Tepponen.

– Lisäksi on monia kenties tuntemattomampia nimiä, jotka kuitenkin tekevät tällä hetkellä kentällä täyspäiväisesti muusikon töitä. Se on meidän päätavoitteemmekin, laulunopettaja Riikka Pelo sanoo.

26-vuotias Ella Tepponen valmistui Kymen Konservatoriosta viime keväänä hieman sen jälkeen, kun kisasi X Factorissa. Hän oli hakenut Kymen Konservatorioon opiskelemaan laulua kavereiden suosituksesta.

– Olin kuullut hyvää etenkin teoriaopetuksesta. Ajattelin myös saavani henkilökohtaisempaa opetusta, koska koulu on pieni, Tepponen muistelee.

Opiskelun intensiivisyys yllätti hänet. Taiteen opiskelu ei ollutkaan rentoa fiilistelyä, vaan kovaa työtä.

– Kotkassa opiskellessa todella oppi treenaamaan ja ymmärsi, että sitä todella tarvitaan, vaikka olisikin lahjakas jo entuudestaan. Siinä oppi vahvan työmoraalin ja sen, että asiat tulee hoitaa hyvin loppuun saakka, Tepponen sanoo.

Tällä hetkellä Ella Tepponen tekee freelancer-muusikon töitä. Tiedossa on keikkoja ja teatteriprojektin parissa työskentelyä.

– Ehkä lähden vielä opiskelemaan musiikkia lisää, mutta en tiedä vielä milloin tai minne. Etenkin kappaleiden teko ja lyriikka kiinnostavat, hän sanoo.

Ella Tepponen
Ella Tepponen ymmärsi konservatoriossa opiskellessaan, että muusikon arki on kovaa työtä.Tommi Mattila

Moni työllistyy musiikin pariin tai opiskelee lisää

Stella Löflund, taiteilijanimeltään Stella Christine, valmistui Kymen Konservatoriosta jo viisi vuotta sitten.

– Olen pystynyt työllistämään itseni päätoimisesti musiikilla siitä lähtien, mikä ei ole lainkaan itsestäänselvyys, Löflund kertoo.

Suurempaan tunnettuuteen Löflund nousi vuonna 2016 Uuden Musiikin Kilpailusta. Hän toimi muun muassa taustalaulaja-kitaristina Yö-yhtyeen viimeisellä kiertueella, ja myös levytti Haavoitetut-kappaleen yhdessä Yön kanssa. Viimeisen vuoden ajan hän on keskittynyt kuitenkin yhä tiiviimmin oman musiikin tekemiseen.

– Sain viime vuonna Kymenlaakson maakuntarahastolta apurahan debyyttialbumini tekoon, joka julkaistaan tänä syksynä, hän kertoo.

Myös Stella Christinen mieleen on jäänyt se, että konservatoriossa opiskelijoilta vaadittiin paljon.

– Se oli vain hyvä asia. Painotettiin, että kun on itse kantanut kortensa kekoon ja pysyy aikatauluissa, homma pelaa. Sillä on ollut ehdottoman suuri merkitys uralleni tähän mennessä, hän sanoo.

Usein puhutaan, että kulttuurialoilla on huono työllisyystilanne. Suomen konservatorioliiton mukaan musiikkiala on tässä poikkeus. Musiikkialan perustutkinnon suorittaneet pääsevät jatko-opintoihin ja töihin paremmin kuin muiden taide- ja kulttuurialojen tutkinnon suorittaneet. Valtaosa valmistuneista jatkaa opintojaan.

– Moni myös työllistää itsensä freelancereina opintojen tai muiden töiden ohella. On harvinaisempaa, että valmistunut pystyisi työllistämään itsensä täysin musiikilla, toiminnanjohtaja Ranja PurmaSuomen konservatorioliitosta sanoo.

Laulaja Stella Christine Löflund.
Stella Löflund tekee parhaillaan uutta musiikkia.Juho Räisänen

Kymen Konservatorioon voi päästä aloittelijakin

Kymen Konservatoriossa opiskelee tällä hetkellä 42 oppilasta. Yksikkö on pieni, mutta tiivis. Roope Palmu tuntuu tunnistavan jokaisen käytävällä vastaan kävelevän.

– Tasokkaan opetuksen lisäksi täällä vallitsee todella hyvä ryhmähenki, hän toteaa.

Saman muistaa myös Ella Tepponen.

– Vietimme aikaa keskenämme koulupäivien jälkeenkin musiikista jutellen ja soitellen, hän sanoo.

Laulunopettaja Riikka Pelo uskoo, että konservatorion pieni koko on etu.

– Opiskelijoidemme on käytännössä pakko lähteä täältä ulkomaailmaan keikoille, jolloin heille karttuu todella tärkeää kokemusta, hän sanoo.

Kymen Konservatorio on siitä poikkeuksellinen musiikkikoulu Suomessa, että hahmo-opinnot eli musiikin luku- ja kirjoitustaidon opinnot aloitetaan ihan alusta.

– Toisin sanottuna tänne voi hakea ja päästä ilman mitään aiempia alan opintoja, ja tietysti tänne myös heitä suurissa määrin hakeutuu, Pelo kertoo.

Suomen konservatorioliiton mukaan konservatoriossa opiskelu kiinnostaa nuoria yhä, etenkin pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa.

– Vaikka kaikki eivät jatkakaan toimintaa musiikin parissa valmistumisen jälkeen, moni sanoo että opitusta pitkäjänteisyydestä ja esiintymistaidosta on hyötyä esimerkiksi opettajan työssä, toiminnanjohtaja Ranja Purma sanoo.

Laulaja Roope Palmu Kymen konservatorion pihalla
Roope Palmu saa opintonsa päätökseen tulevana syksynä. Sen jälkeen tiedossa on keikkoja.Kalle Purhonen / Yle

"Viitenä päivänä viikossa"

Vielä muutama vuosi sitten kukaan ei tiennyt, että Roope Palmu osaa laulaa. The Voice of Finlandin semifinaalissa hän huomasi äkkiä, että jännitys oli laimentunut. Ja kun hän heräsi finaaliaamuna, olo oli yllättävän vapaa.

Nyt hän laulaa Allen Stonen kappaleen Unaware vaikka ventovieraille konservatorion laululuokan nurkassa.

– Konservatoriossa opiskelu on antanut tukea ja eväitä jo nyt urani alkutaipaleelle. Vaikka tässä välissä on kaikkea muutakin jo ehtinyt tekemään, sillä on varmaankin ollut isoin merkitys. Voisi nimittäin olla, että jos en olisi tänne hakenut, niin en olisi koko alalle edes suuntautunut.

Yksi oppi on pysynyt Roope Palmun korvien välissä yli muiden.

– Konservatoriomme big bossin Jari Puheloisen sanat “viitenä päivänä viikossa” ovat jääneet mieleeni. Jos kaikkia musiikin osa-alueita jaksaa treenata niin usein, niin hyvä tulee.