Huumekauppa ei olekaan netissä niin piilossa kuin luulisi – tamperelainen tutkija keksi tavan mitata sitä: "Näkyvämpää kuin koskaan"

Tor-verkon anonymiteetti ei estä tutkimasta rikosten määrää ja rikollisten toimintatapoja, huomasi väitöstutkija Juha Nurmi.

huumeet
käsi hiirellä
Tor-verkon anonymiteetti ei estä tutkimasta rikoksia, kertoo väitöstutkija Juha Nurmi.AOP

Tamperelainen tutkija Juha Nurmi alkoi ihmetellä viisi vuotta sitten, miksi netin huumekaupan sanotaan olevan hämärää ja piilossa.

Huumekauppa oli siirtymässä Tor-verkkoon. Tor-verkko on internetissä toimiva verkko, joka takaa yksityisyyden ja anonymiteetin. Verkkoliikenne kiertää Tor-verkossa vapaaehtoisten ylläpitämien reitittimien kautta, joten henkilöllisyydet pysyvät piilossa.

Tor-verkolla on käyttäjiä joka hetki yli kaksi miljoonaa maailmalla, Suomessakin yli 10 000.

Nurmi alkoi tutkia, voisiko Tor-verkon huumekauppaa jotenkin mitata. Suomen huumekauppa kulki Silkkitie-nimisellä kauppasivustolla.

– Menin katsomaan Silkkitie-sivustoa ja totesin, että ei se huumekauppa nyt kyllä piilossa ole. Tämä on näkyvämpää kuin koskaan.

Nurmi huomasi, että sivulta pystyi laskemaan suoraan esimerkiksi, mikä on päivän keskimääräinen myyntihinta eri huumeille. Hän alkoi tutkia asiaa.

– Yllättävintä oli, että rikollisia ilmiöitä pystyi mittaamaan näin kätevästi. Niitä on helpompi tutkia kuin koskaan. Kuka tahansa voi tietää selaamalla tilastoja läpi, mikä on huumeen keskihinta. Aiemmin ei ole saanut tällaista tietoa.

Nurmen väitöskirja aiheesta tarkastetaan perjantaina Tampereen yliopistossa.

Tarkkuus on uutta

Juha Nurmi kehitti Tor-verkon .onion-päätteisille piilopalveluille ahmia.fi -hakukoneen, joka on Googlea vastaava hakukone Tor-verkon sisällölle.

Tämän jälkeen hän alkoi kerätä tutkimusaineistoa Tor-verkossa tapahtuvasta rikollisuudesta hyödyntäen kehittämiään hakurobotteja. Näin hän pystyi laskemaan esimerkiksi arvion huumausaineiden myyntimäärästä.

Vastaavaa on tehty myös ulkomailla, mutta tarkkuus, jolla Nurmi asian tekee, on uutta. Juha Nurmi pystyi nimittäin rajaamaan maakohtaisesti, minkä verran huumeita myydään Suomessa.

Väitöskirjan tulos on, että suomalaiset ostivat laittomia päihteitä arviolta yli kahdella miljoonalla eurolla vuonna 2015 pelkästään Silkkitie-markkinapaikalta. Kasvu oli seurantahetkellä kovaa, joten voidaan olettaa kaupan vain lisääntyneen.

Katukauppaan verrattuna nettihuumekauppa ei ole suurta. Tullin ja Tilastokeskuksen takavarikkomääriin perustuvien arvioiden mukaan suomalainen huumausainekauppa olisi kaikkiaan sata miljoonaa euroa.

Nimimerkkejä ja bitcoineja

Huumekauppa Silkkitiellä käy Nurmen mukaan kuten verkkohuutokaupoissa.

– Myyjät ja ostajat tekevät tilejä, ja he käyttävät nimimerkkejä. Myyjillä näkyy maine, miten ostajat ovat antaneet palautetta. Ostaja valitsee tuotteen ja maksaa sen järjestelmään. Sen jälkeen ostaja antaa viestillä myyjälle osoitteen. Toimitukset ovat yleensä postilla, Nurmi kuvaa.

Bitcoin raha symboli.
Tor-verkossa maksetaan usein bitcoineilla. Damien Loverso / AOP

Laiton kauppa käy yleensä virtuaalivaluutoilla. Huumeet maksetaan bitcoineilla, ja ne toimitetaan asiakkaille postitse tai maastokätköihin.

Silkkitien ohella Sipulikanava on ollut Tor-verkon merkittävin suomalainen huumeiden kauppasivusto. Tulli sulki Tor-verkossa toimineen Sipulikanavan yhteistyössä keskusrikospoliisin kanssa viime syksynä. Sivuston perustaja on tuomittu vankilaan käräjäoikeudessa, mutta tuomio ei ole vielä lainvoimainen.

– Huomasin kaksi viikkoa sitten, että on noussut Silkkitie-kauppapaikkaa vastaava uusi suomenkielinen sivusto. Siellä näyttää käynnistyvän kaupankäynti. Kun yksi markkinapaikka suljetaan, ei mene montaa päivää kun seuraava paikka nousee.

Nurmen tutkimus on kiinnostanut päihdetutkijoita ja poliiseja niin Suomessa kuin ulkomailla.

– Tutkimuksia on luettu ja niistä on ollut uutisia englanninkielisissä medioissa. Käsitykseni mukaan Suomen viranomaiset ovat lukeneet tutkimuksia mielenkiinnolla.

Hyvään ja pahaan

30-vuotias Juha Nurmi työskentelee nyt Cyber Intelligence House -nimisessä yrityksessä. Yhtiö kartoittaa yrityksiin kohdistuvia uhkia. Se varoittaa, jos yrityksen tietoja on esimerkiksi vuodettu tai myyty.

Yritys myös varoittaa, jos yritystä vastaan suunnitellaan hakkerointikampanjaa tai hyökkäystä.

– Tor-verkko tarjoaa vahvaa anonymiteettiä, jota voidaan käyttää hyvään tai pahaan. Ihmiset haluavat suojautua vakoilulta ja urkinnalta. Toisaalta rikollisetkin hyödyntävät samaa vahvaa anonymiteettiä. Anonymiteetti ei kuitenkaan estä tutkimasta rikosten määrää ja rikollisten toimintatapoja, Nurmi tiivistää väitöstyönsä.