Kaupungistuminen kiihtyy Suomessa, mutta kasvu ei näy keskustojen elinvoimana – "Puolet lisää asukkaita ja mallia Pariisista"

Vain Rovaniemi, Hämeenlinna, Tikkurila ja Loimaa pärjäsivät elinvoimalaskelmissa.

kaupungit
Rovaniemi
Rovaniemen pieni elinvoiman kasvu perustuu alati kasvavaan turismiin.Raimo Torikka / Yle

Keskustojen elinvoima on laskenut vuoden aikana 7,6 prosenttia, kertoo Elävät kaupunkikeskustat ry (EKK).

Laskennassa mukana olleista kaupungeista vain neljässä on onnistuttu säilyttämään elinvoimaisuutta. Häviäjien joukossa on muun muassa Helsingin ydinkeskusta.

Sen sijaan Vantaan Tikkurila, Hämeenlinna ja Rovaniemi ovat saaneet uutta eloa. Niissäkin kasvu on ollut maltillista. Mukana voittajien joukossa on myös pieni Loimaan kaupunki. Laskelmissa on mukana 39 keskusta-aluetta.

– Kaupungistuminen kiihtyy, mutta kasvu ei näy keskustoissa. Trendi on ollut taaksepäin, EKK:n toiminnanjohtaja Pokko Lemminkäinen kertoo.

Lemminkäisen mukaan yksi selittävä syy on verkkokaupalla, joka vie asiakkaita kivijalkakaupoilta. Se ei pelkästään selitä lukuja, sillä keskustojen ulkopuolelle rakennetut kauppakeskukset ja peltomarketit syövät myös osansa.

Keskustoihin on jäänyt tyhjiä liiketiloja, joille ei ole keksitty uutta käyttötarkoitusta. Niistä pitäisi Lemmikäisen mukaan päästä eroon.

– Keskusta ei tule koskaan valmiiksi ja keskustaa pitää kehittää aina. Resurssiviisaasti investoinnit pitäisi tehdä aina mahdollisimman lähellä keskustan keskipistettä.

Pokko Lemminkäinen
Pokko Lemminkäinen haluaa, että kehittämisessä keskityttäisiin ydinkeskustoihin.Ville Paso / Yle

Mallia vihreästä Pariisista ja aidoilta "urbeilta"

Pokko Lemminkäinen innostuu esittelemään myös rohkeita visioita. Hän ehdottaa, että seuraavan 15 vuoden aikana kaupunkien keskustojen asukasmäärä tuplattaisiin. Jotta kaupungistumisesta saataisiin kaikki irti, olisi seuraavassa hallituksessa oltava kaupunkiministeri.

Keinovalikoima olisi seuraava: Kuntien päätöksenteon osalta kaavoitusta nopeutettaisiin, valitusprosesseja hankaloitettaisiin ja tyhjillään olevien rakennusten suojelusta luovuttaisiin.

Esimerkiksi Lemminkäinen ottaa Pariisin keskustan, jossa ei käytännössä ole tyhjiä liiketiloja. Asukkaita on 25 000 neliökilometrillä. Siitä huolimatta alueella on myös vehreitä puistoja. Lemminkäinen ehdottaa, että Suomessa kaupunkien keskustoissa asuisi 10 000 asukasta neliökilometrillä.

Lemminkäisen mielestä suomalaisilla pitää muuttaa ajattelutapaansa radikaalisti. Malliksi sopivat paitsi pariisilaiset, myös suomalaiskaupunkien keskustoissa asuvat, joita hän nimittää urbeiksi.

– Aito urbi asuu, työskentelee ja viettää vapaa-aikansa keskustassa.

Lemminkäinen kuvailee urbaania elämää sekä tehokkaaksi että ympäristöyställiseksi. Kun elinpiiri koostuu kaupungin keskustasta, ei asukas tarvitse omaa autoa tai isoa keittiötä.

– Pelkästään autosta vapautuisi 500 euroa kuussa kuluttamiseen. Ne rahat voi käyttää ulkona syömiseen ja hyvään elämään.

Asiantuntija: Tikkurilassa tekemisen meininki

EKK:n laskema elinvoimaluku on keskustan kauppojen ja ravintoloiden määrä, mistä vähennettynä tyhjät liiketilat. Sitten se suhteutetaan kaupungin asukaspohjaan.

– Elinvoimavertailu tehdään edellisvuoden lukuihin vertaamalla. Luku on herkkä muutoksille liiketiloissa, siksi muutosprosentit ovat helposti isoja, kertoo EKK:n elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms.

Muutosherkkyydestä kertoo esimerkiksi Hämeenlinnan tilanne. Siellä yhden vanhan liikehuoneiston purkaminen nosti elinvoimalukua ylös. Torin ympäristö oli kärsinyt jo aiemmin, kun kauppakeskus vei elinvoimaa perinteisiltä kauppapaikoilta.

– Hämeenlinnan elinvoimassa ei siis ole tapahtunut varsinaista muutosta, pikemminkin "tekninen korjausliike", Wilhelms kuvailee.

Elinvoima-asiantuntija sanoo, että Rovaniemen elinvoima oli hiuksenhienossa, alle prosentin, nousussa. Nousuun on vaikuttanut kansainvälinen matkailu.

– Myös Tikkurilan elinvoimassa oli pieni nousu. Vantaalla on positiivinen väestönkasvu ja Tikkurilassa on nyt tekemisen meininki. Saneeraus- ja rakennushankkeiden valmistuttua odotan elinvoiman nousevan edelleen, Wilhelms sanoo.

Lue myös: Matkailun kasvu kiihtyi Rovaniemellä viime vuoden lopulla

Wilhelmsin ja Pokko Lemminkäisen edustaman EKK:n perustivat kaupungit, kaupan liitot sekä kiinteistöalan järjestöt keskustojen kehitystyön verkostotoimijaksi. Martti Wilhelms on työryhmänsä kanssa mitannut kaupunkikeskustoja viisi vuotta.

Elinvoimaluvun laskeminen vaatii aina jalkautumista, Wilhelms kertoo. Jalkautumisella hän tarkoittaa sitä, että liiketilat käydään paikan päällä havainnoimassa yksitellen. Tiedot myös tarkistetaan digitaaliselle kartalle.

Wilhelms sanoo, että jalkaisin tapahtuva havainnointi tehdään aina asiakkaan näkökulmasta, jolloin liikkeen auki oleva ovi tarkoittaa palvelevaa yritystä.

Professori: Tarvitaan kaupunkiministeri ja paljon tutkimusta lisää

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta toteaa, että EKK:n keskustelunavaus keskustojen tilasta on kiinnostavinta, mitä Suomessa on kuultu 70 vuoteen. Toisaalta Vaattovaaran mukaan moni todellinen ongelma jää kuitenkin tunnistamatta.

Vaattovaara kyseenalaistaa, mistä keskustoihin saataisiin kymmeniä tuhansia urbaanin elämäntavan valinneita asukkaita.

– Jos urbaani elämäntapa olisi todella haluttava, pitäisi kysyä, mikseivät kuluttajien ja elinkeinoelämän valinnat sitä tue tällä hetkellä.

Professorin mukaan varmasti löytyy joitakin "urbeja", jotka viettävät tällaista elämäntapaa, mutta hän ei keksi syytä, mikä erityisesti saisi heidän määränsä kasvamaan.

– Juuri tällaisten idealisoitujen puheenvuorojen vuoksi tarvitaan kaupunkiministeri ja paljon kaupunkitutkimusta, Vaattovaara toteaa.

Professorin mukaan olisi tärkeää tunnistaa kaupungistumisen tuottama yhteiskunnallinen muutos. Keskusteluun pitäisi kytkeä niin sote, aluehallinto kuin tie- ja liikennehankkeet sekä kaupan sijoittuminen.

– Sen perusteella olisi helpompi antaa ohjeita tavoiteltavien kehityskulkujen tai tulevien kaupunkien ominaisuuksien osalta.

Lisätty Mari Vaattovaaran kommentteja kello 16.05.