Äänestysinto vaihtelee Euroopassa paljon – pian selviää, miten Suomi tällä kertaa pärjää suhteessa muihin

Tutkija Reetta Mietola arvelee, että nuoret äänestäjät ovat näissä EU-vaaleissa aktiivisempia kuin viimeksi.

eurovaalit
Mies laittamassa äänestyslipuketta vaaliuurnaan Amsterdamissa.
Hollantilaisen Foorumi demokratialle -puolueen puheenjohtaja Thierry Baudet antoi äänensä torstaina Amsterdamissa.Koen Van Weel / EPA

Vuoden 2014 eurovaalien äänestysaktiivisuudessa oli suuria eroja eri puolilla mannerta. Kaikista äänioikeutetuista EU-kansalaisista noin 43 prosenttia käytti äänensä.

Suomessa äänestysaktiivisuus oli yleisesti ottaen lähes samaa luokkaa kuin koko Euroopan Unionissa, 39,10 prosenttia (siirryt toiseen palveluun). Äänestäjien nuorin ikäluokka kuitenkin käytti oikeuttaan erityisen laiskasti. Heistä ainoastaan 10,4 prosenttia kävi vaaliuurnilla.

Suomi–Ruotsi -maaottelu olisi tässä asiassa hävitty kirkkaasti: Ruotsissa 65,5 prosenttia 18–24-vuotiaista käytti äänioikeuttaan. Ainoastaan slovakialaiset nuoret äänestivät vähemmän kuin suomalaiset alle 25-vuotiaat.

Pylväsdiagrammi
Kerttu Kamula / Yle

Listan kärkipaikkoja pitävissä Belgiassa ja Luxemburgissa sekä Bulgariassa, Kyproksella ja Kreikassa äänestäminen EU-vaaleissa on pakollista.

Kaikkialla nuorimmat kansalaiset eivät pääse ehdolle (siirryt toiseen palveluun): kymmenessä EU-maassa ehdolle asettumisen ikäraja on 21 vuotta. Romaniassa raja on 23, Italiassa ja Kreikassa puolestaan 25 vuotta.

Kreikka on poikkeuksellinen myös sikäli, että äänioikeus alkaa siellä jo 17 ikävuodesta. Itävalta ja Malta nokittavat EU:n matalimmalla, 16 vuoden ikärajalla.

Tänä keväänä suomalaisista äänioikeutetuista 21 prosenttia on äänestänyt jo ennakkoon. Lukema on noin neljä prosenttiyksikköä suurempi kuin vuoden 2014 vaaleissa.

Uurnilla käymiseen on Suomessa ja 19 muussa jäsenmaassa aikaa vielä tänään, mutta joissain EU-maissa varsinainen vaalipäiväkin on jo takana. Alankomaiden, Ison-Britannian, Irlannin, Tsekin, Latvian, Maltan ja Slovakian kansalaiset ovat jo antaneet äänensä.

Omaa ehdokasta voi etsiä Ylen vaalikoneesta (siirryt toiseen palveluun).

Miksi nuoria nukuttaa Suomessa?

Viiden vuoden takainen tilanne on tutkijallekin vaikea selittää.

– Tässä ajassa se tuntuu yllättävältä ja poikkeavalta. Tällä hetkellä nuoret osoittavat suurta kiinnostusta politiikkaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista kohtaan, eli jokin siellä on, joka ei ole aiemmin vetänyt nuoria vaaliuurnille, tutkija Reetta Mietola Helsingin yliopistosta sanoo.

Nuorten osallistumista tutkivan AllYouth-hankkeen parissa työskentelevä Mietola toteaa, että nuorten arvopohja on hyvin eurooppalainen, vaikka he eivät itse sitä välttämättä hahmota.

Suomalaisia nuoria askarruttavat erityisesti esimerkiksi ilmastonmuutos ja maahanmuutto. Äänestämisen kannalta on Mietolan mukaan olennaista se, onko EU:n rooli kyseisissä asioissa viestitty nuorille tarpeeksi hyvin.

– Tutkimuksemme kertoo myös, että nuoret ovat kiinnostuneita heitä henkilökohtaisesti koskettavista asioista. Eli tietävätkö he nyt, miten EU oikeasti vaikuttaa heidän asioihinsa ja arkeensa.

Nuoret ovat taitavia hakemaan tietoa, mutta sen puute nousee silti esiin tutkimuksissa. Vaikka tietoa on valtavasti saatavilla, käyttökelpoisen sisällön löytäminen runsauden seasta voi olla vaikeaa.

Mietolan mukaan nuorten toiminnassa näkyy myös yhteiskunnallisen keskustelun kireys.

– Ei varmaan kenellekään ole helppoa mennä esittämään omia näkemyksiään, kun ei tiedä, millaisen vasteen niihin saa.

Viime EU-vaalien matala äänestysaktiivisuus saattaa tällä kertaa muuttua: valtion nuorisoneuvoston mielipidemittauksessa liki 70 prosenttia nuorista sanoi aikovansa äänestää europarlamenttivaaleissa.

– Saa nähdä, kääntyykö tämä teoiksi, Mietola sanoo.

Henkilökuva
Reetta Mietola on toiveikas sen suhteen, että nuoria äänestäjiä olisi tällä kertaa enemmän kuin viime EU-vaaleissa. Mikko Koski / Yle

Lue myös:

18–29-vuotiaat fanittavat EU:ta, mutta eivät äänestä – "Ehkä meillä on asiat niin hyvin, että emme ole ajatelleet äänestysasiaa"

Mitä nuorisovaalin tulos ennakoi eurovaaleissa? Äänestävätkö nuoret nuoria? Vai pitääkö passiivisuus EU:n setävallan voimissaan?

Nuorisoasiantuntija varoittaa puolueita: Torikahvit ja Facebook eivät saa nuoria äänestämään – Pelissä on demokratian tulevaisuus