Kaikille losseille ja maantielautoille tulossa aikataulut 2020 – osa tienkäyttäjistä tyrmää Elyn suunnitelman

Uudistusta perustellaan muun muassa ympäristösyillä. Nykyisin lautat kulkevat usein puolityhjinä.

aikataulut
Auto Högsarin lossilla Nauvossa.
Auto Högsarin lossilla Nauvossa.Marie Söderman / Yle

Valtion lauttaliikenteestä vastaava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus haluaa tehdä lopun lauttojen vajaakäytöstä. Tämä tavoite mielessään Elyn virkamiehet suunnittelevat, että kaikki Suomen lossit ja maantielautat siirtyisivät liikennöimään aikataulujen mukaan vuoden 2020 alusta.

Lauttapaikkoja on 41. Niistä suurin osa eli 17 sijaitsee Saaristomerellä ja 14 sisämaassa. Loput sijaitsevat maantieteellisesti erillään pitkin rannikkoa ja sisävesiä.

Ely perustelee aikataululliseen ajoon tähtäävää suunnitelmaa sillä, että kilpailutus on alkamassa ja lossisopimukset ovat katkolla vuodenvaihteessa. Palvelutasoa mietitään osana normaalia kilpailutusprosessia.

Yhtenä tärkeänä tavoitteena on parantaa käytössä olevien lauttojen käyttöastetta. Elyn tieinsinööri Tapani Jaakkola luonnehtii käyttöastetta yleisesti ottaen melko heikoksi.

– Se johtuu siitä, että moni lautta liikennöi tarpeen mukaan. Se tarkoittaa siis sitä, että kyydissä on pääsääntöisesti vain muutamia autoja, Jaakkola sanoo.

Suurempi muutos sisämaassa

Merialueella kulkeva lauttaliikenne on jo nykyisin suurelta osin aikataulutettua. 17 lossista ja lautasta vain 4 ajaa ilman aikataulua.

Suunniteltu muutos olisi siis suurempi sisämaan lauttaliikenteessä, jossa vain 2 lauttaa 14:stä liikennöi aikataulun mukaan.

Ely-keskus perusteleekin suunnitelmaa myös sillä, että tienkäyttäjien tilanne eri puolilla Suomea saataisiin tasavertaistettua.

Ei ole koettu, että aikataulut hankaloittaisivat elämää, vaan pikemminkin päinvastoin.

Tapani Jaakkola

Tienkäyttäjät ovat voineet kommentoida suunnitelmaa verkossa. Lausuntopalvelu.fi (siirryt toiseen palveluun)-sivun kymmenissä lausunnoissa toistuvat samankaltaiset huolet aikatauluttamisen vaikutuksista. Moni pelkää, että aikataulutettu liikenne voisi aiheuttaa liikenneturvallisuusriskin, kun lossille kiirehditään. Lisäksi epäillään, että lauttajonossa seisovat autot aiheuttavat tyhjäkäynnillään vahinkoa ympäristölle.

Eniten lausuntoja on annettu Hanhivirran lossista (siirryt toiseen palveluun). Muun muassa Etelä-Savon maakuntaliitto arvioi lausunnossaan, että aikataulunmukaiseen liikenteeseen siirtyminen hankaloittaisi merkittävästi ja monin tavoin lauttojen vaikutuspiirissä olevien kuntien sekä saaristoalueiden ihmisten ja yritysten arkea ja toimintaedellytyksiä.

Kuparovirran lossi Mikkelin Anttolassa.
Kuparovirran lossi Mikkelin Anttolassa.Riina Kasurinen / Yle

Marianne Mikkonen on Juvan vapaa-ajanasukas ja kulkee lossilla muutaman kerran viikossa. Hänkin miettii, muuttaako aikataulutus ihmisten ajotapoja.

– Ymmärrän tietysti, että tehokkuutta haetaan. Mutta ajetaanko sitten jatkossa hampaat irvessä? hän kysyy.

Kovaakin kritiikkiä kuultu

Tieinsinööri Tapani Jaakkola Varsinais-Suomen ely-keskuksesta sanoo, että tienkäyttäjien mielipiteillä on merkitystä. Sen takia ely-keskus on lausuntoja pyytänyt.

Jaakkolan mukaan Saaristomeren alueella kokemukset aikataulullisesta lauttaliikennöinnistä ovat pääasiassa hyviä.

– Ei ole koettu, että aikataulut hankaloittaisivat elämää, vaan pikemminkin päinvastoin. Ihmiset tietävät, koska lautta lähtee ja osaavat ennakoida liikkumisensa sen mukaan.

Tieinsinööri Tapani Jaakkola.
Tieinsinööri Tapani Jaakkola.Dani Branthin / Yle

Jaakkola sanoo saaneensa samankaltaista palautetta myös Järvi-Suomesta. Hän ei allekirjoita väitettä, että aikataulutus muuttaisi esimerkiksi autoiijoiden kaasujalat painavammiksi ja lisäisi kaahailua tai kiirettä maanteillä.

– Tienkäyttäjät voivat ennakoida, kun tietävät lauttaliikenteen aikataulun, hän vastaa.

Ympäristöasiat mielessä suunnittelussa

Paraisilla Nauvossa Högsarin lossi kulkee ilman aikataulua. Lossia päivittäin käyttävä yrittäjä Wilhelm Henriksson kritisoi suunnitelmaa aikatauluttamisesta eikä näe siinä mitään hyvää.

– Lapsellista ajatella, että puolityhjä lossi olisi iso ongelma. Bussitkin kulkevat puolityhjinä ja henkilöautoissa on usein vain yksi ihminen. Ajatus aikataulutuksesta on suorastaan sairas. Se jarruttaa yhteiskunnan kehitystä, sanoo Henriksson.

On sata ja tuhat asiaa, joita voidaan tehdä luonnon suojelemiseksi. Paljon parempia asioita kuin tämä aikataulutus.

Wilhelm Henriksson

Ely-keskus haluaisi siis kerätä entistä enemmän tienkäyttäjiä yhdellä kertaa lautan kyytiin. Se olisi tieinsinööri Tapani Jaakkolan mukaan myös ympäristön etu.

– Lauttamatkojen määrän vähentyessä vähenevät myös hiilidioksidi- ja melupäästöt, Tapani Jaakkola sanoo.

Wilhelm Henriksson ei niele elyn perusteluja ympäristönsuojelusta.

– On sata ja tuhat asiaa, joita voidaan tehdä luonnon suojelemiseksi. Paljon parempia asioita kuin tämä aikataulutus.

Turun saariston lauttaliikenne kulkee jo osittain ympäristöystävällisimmillä sähkömoottoreilla. Paraisten ja Nauvon välillä on lähes kahden vuoden ajan liikennöinyt hybridi maantielautta Elektra ja Nauvon Högsarin vaijerilossikin on jo sähkölossi.

Toimittaja Jonna Lankinen kuvaili sen menoa Turun Sanomissa syksyllä 2018, ettei se enää tuprauta dieselinkatkua ilmaan eikä jurruta eteenpäin kovaäänisesti, vaan kulkee lähes äänettömästi sähkön avulla. (siirryt toiseen palveluun)

Lokki lossilla.
Marie Söderman / Yle

Kerro kokemuksesi Suomen maatielauttaliikenteestä. Toimiiko aikataulutettu liikenne? Mitä mieltä olet elyn suunnitelmasta? Kommentointi sulkeutuu kello 21.