Meiju Eskelinen, 18, korjasi lapsena maatilallaan omat ja naapurien koneet – nyt hän taistelee ensimmäisenä naisena hitsauksen SM-finaalissa

Metallialan lehtori kertoo työn muuttuneen vuosien aikana. Hitsarit eivät ole enää nokisia pajapeikkoja.

Levy- ja hitsausala
Meiju Eskelinen hitsaamassa.
Meiju Eskelinen opiskelee toista vuotta levyseppähitsaajaksi.Ari Tauslahti / Yle

Joensuun sisäurheiluareenan nurkassa on rivi hitsauspisteitä, joista välkkyy sininen valo. Kopeissa häärii haalaripukuinen joukko ammattikoululaisia, jotka kisailevat levy ja hitsaus -lajin SM-finaalissa.

Reunimmaisen kopin hitsari eli Meiju Eskelinen, 18, raottaa maskiaan ja huikkaa välikommentin kisan sujumisesta.

– Siinähän se menee.

Hän on lajin historian ensimmäinen finaalin selvinnyt nainen.

Joensussa on meneillään ammattitaidon SM-kisat, jotka keräävät vuosittain satoja alojensa lahjakkaimpia ammattikoululaisia yhteen kilpailemaan ympäri Suomen.

Eskelisellä ja muilla finalisteilla on menossa kolmen kilpailupäivän urakka, joka sisältää muun muassa teoriakokeen, hitsauskokeen ja rullakon hitsaamisen ruostumattomasta teräksestä.

Lisäksi kilpailijoiden pitää hallita neljä eri hitsauslaitetta, työturvallisuus, ergonomia ja kestävä kehitys. Tärkeimpiä kisasuorituksia on luonnollisesti hitsausjälki, jota mitataan ja arvioidaan silmämääräisesti. Kilpailijoiden hitsaamat tuotteet ovat menossa teollisuuden käyttöön, joten jäljen on syytä olla tarkkaa.

– En ole asettanut tavoitetta sijoituksen suhteen, sillä kisaan osallistuminen on jo itsessään niin hieno juttu, Eskelinen sanoo.

“Eikä tarvitse päntätä”

Eskelinen ei arastele ruumiillista työtä, sillä hän on maatilan kasvatti Pohjois-Savosta, Maaningalta. Koneet ovat tulleet tutuiksi jo lapsuudessa.

– Pienestä pitäen olen isän mukana rassannut traktoreita ja peltokoneita. Korjasin myös naapurien koneita.

Siksi kone- ja tuotantotekniikan opiskelu Savon ammattiopistossa tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta. Eskelisestä tulee valmistuttuaan levyseppähitsaaja.

– Pidän siitä, että saan tehdä asioita käsilläni. Parasta on, kun pääsen oikeasti katsomaan, miten asiat toimivat. Eikä tarvitse päntätä, hän sanoo.

Meiju Eskelinen hitsaa.
Kilpailussa arvioidaan myös finalistien työturvallisuustaitoja. Jos esimerkiksi suojalasit puuttuvat, siitä rokotetaan heti, Eskelinen kertoo.Ari Tauslahti / Yle

Eskelinen on myös luokkansa ainoa nainen. Vastaanotto on koulussa ollut hyvä.

– Ensimmäisinä päivinä hitsasin sauman teräskalikkaan, ja joku sitten totesi, että katsokaa, Meiju hitsaa paremmin kuin suurin osa luokan pojista. Se jäi mieleen, hän naurahtaa.

Myös työssäoppimispaikoissa suhtautuminen on ollut ystävällistä ja ennakkoluulotonta.

– Monessa paikassa olen ollut ainoa nainen hitsaajana. Reaktio on ollut lähinnä, että “Vau, täällä ei naisia paljoa ole”.

Hitsarit eivät ole enää "pajapeikkoja"

Metalliala on erittäin miesvaltainen ala, kertoo finaalin päätuomari Matti Suihkonen. Naisten työpanokselle olisi kuitenkin kysyntää, sillä alaa vaivaa työvoimapula.

– Sukupuolijakauma on todella tyly. Toivoisin siihen muutosta, koska hitsaus on pikkutarkkaa hommaa, ja naiset pystyvät siihen jopa paremmin kuin miehet.

Hän arvelee, että vanhat mielikuvat alan meluisuudesta ja raskaudesta ovat pitäneet naiset poissa.

Samaa mieltä on Vaasan ammattiopiston metallialan lehtori Peter Stagnäs.

– Työ ei ole enää sellaista raavaiden äijien lekan heiluttelua.

Alaan liitetään myös edelleen mielikuvia likaisuudesta.

– Hitsaus nähdään sellaisena pajapeikon työnä. Että ollaan nokisia ja väännetään hommia savussa, Stagnäs pohtii.

Näin ei kuitenkaan hänen mielestään enää ole, sillä ala on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikana. Koneet ja laitteet ovat kehittyneet, ja ilmastointia on lisätty.

Kahden viikon hitsausharjoitukset

Eskelinen sai paikan SM-finaaliin toisella yrittämällä semifinaaleista. Hän valmistautui SM-kisoihin kaksi kuukautta. Viimeiset kaksi viikkoa hän harjoitteli joka päivä.

– Olen tehnyt kisojen nettisivuille laitettujen mallikuvien pohjalta rullakon ja tukipyörän haarukan mustasta teräksestä.

Hyvää harjoitusta on ollut myös oman yrityksen pyörittäminen. Eskelinen tekee sen kautta metallitöitä, kuten latuhöyliä, tuhkaluukkuja ja mönkijän peräkärryjä. Kyseessä on nuori yrittäjä -yritys, jonka Eskelinen perusti vuoden alussa. Se on ollut kokeilunhaluiselle Eskeliselle mielenkiintoinen hanke.

– Ja on sekin hyvä, että pystyy hieman tienaamaan, hän sanoo.

Meiju Eskeleinen viskaa keihästä.
Meiju Eskelinen kilpailee myös keihäänheitossa SM-tasolla.Meiju Eskelisen kotialbumi.

Eskelisellä on myös yksi valtti puolellaan: hän harrastaa SM-tasolla keihäänheittoa, joka on koulinut häntä kestämään paineita kilpailutilanteessa.

– Hyvästä kunnosta voi olla myös hyötyä, hän lisää.

Meiju Eskelisen ja muiden levy ja hitsaus -lajin kilpailijoiden tulokset selviävät Taitaja2019-tapahtuman sivuilta. (siirryt toiseen palveluun)

Ovatko ammatit liian sukupuolittuneita Suomessa? Osallistu keskusteluun alla. Keskustelu suljetaan kello 22:00.

Lue lisää:

Suomessa on vallalla yhä jako naisten ja miesten töihin – katso, miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin

Ammattitaidon SM-kisojen rakentaminen alkoi jo vapun jälkeen – 30 000 ihmisen tapahtuma nousee opiskelijoiden voimin Joensuuhun