Analyysi: Rinteen sote-pakasta pullahti voitto keskustalle, demarit näyttivät yksityisille firmoille kaapin paikan

Sote-ratkaisu jättää vielä monet asiat avoimeksi, erikoistoimittaja Tiina Merikanto arvioi.

sote-uudistus
Tiina Merikanto.
Henrietta Hassinen / Yle

Seuraavasta mahdollisesta sote-ratkaisusta on saatu nyt ensimmäiset tiedot. Keskusta näyttää saavan 18 maakuntaansa, tosin moni asia jää vielä epäselväksi. Demarien selkeä voitto on se, että yksityisille yrityksille jää sosiaali- ja terveydenhuollossa täydentävä rooli.

Hallitusneuvottelujen vetäjä Antti Rinne (sd.) kertoi tiistaina alustavasta sote-sovusta.

Julkinen sektori on järjestäjä ja päätuottaja

Sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan kuntaa suuremmille itsehallintoalueille eli 18 maakuntaan. Maakuntien toiminnasta ja taloudesta ja hallinnosta säädetään erillisellä lailla.

Palvelut, eli vaikkapa terveyskeskukset, ovat pääosin julkisia palveluja.

Viime hallituskauden valinnanvapausseikkailu jää yhtenä kummallisuutena soten historiaan.

Tämä ratkaisu toivottavasti tarkoittaa sitä, että valinnanvapautta laajennetaan maltillisesti ja järkevästi siten, että huolehditaan julkisen vallan mahdollisuudesta toimia. Tähän perustuslakivaliokunta kiinnitti toistuvasti huomiota.

Miten kuntien rooli tuottajina ratkaistaan?

Vuoden 2019 loppuun mennessä on tarkoitus selvittää, voisivatko kaupungit ja kunnat toimia tuottajana.

Kuntien rooli tuottajana voidaan käytännössä toteuttaa monin eri tavoin.

Ratkaistavaksi tulee se, miten kuntien tuottajan tehtävästä säädettäisiin lailla. Mitä tehdään julkiselle sote-omaisuudelle kuten sairaaloille, terveyskeskuksille ja niissä käytettäville laitteille sekä henkilöstölle?

Erittäin ongelmallista voi olla se, jos mikään ei lopulta käytännössä muutu, vaan syntyy vain yksi uusi hallinnon taso.

Jotta uudistukselle eri vaiheissa asetetut tavoitteet palvelujen saatavuuden parantamisesta sekä kustannusten kasvun hillinnästä voitaisiin saavuttaa, pitää maakunnalla olla riittävästi päätösvaltaa ja osaamista. Sen pitäisi pystyä organisoimaan toimintaa uudella tavoin siten, että perus- ja erikoissairaanhoito sekä sosiaalihuolto toimivat yli kunta- ja hallintorajojen.

Maakunnan pitää pystyä ohjaamaan kokonaisuuden rahoitusta ja henkilökuntaa sekä vaikkapa sosiaali- ja terveyskeskusten sijaintia.

Yksi vaihtoehto voisi olla, että kunnat niin halutessaan toimisivat markkinoilla yritysten kanssa kilpaillen. Tämä kuitenkin voisi olla kunnalle melkoinen taloudellinen riski.

Aivan oleellista sote-mallin onnistumiselle on, minkälainen rooli kunnille ja kaupungeille selvitystyössä annetaan.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisu - otetaanko mallia liikenteestä?

Sote-ratkaisuun kuuluu myös se, että hallitus selvittää Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisun yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa vuoden 2019 loppuun mennessä.

Pääkaupunkiseudulla on tähän mennessä löytynyt erillisratkaisu jätehuollosta ja joukkoliikenteestä. Eli perustuslaillisesti pääkaupunkiseudun erillisratkaisu voisi ehkä olla mahdollista. Muistettava kuitenkin on, että sosiaali- ja terveydenhuolto on kokonaisuutena paljon suurempi kuin jätehuolto tai joukkoliikenne.

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisun selvittäminen nostaa esiin myös kysymyksen muiden suurten kaupunkien asemasta ja kuntien tasapuolisesta kohtelusta. Tuleeko tästä tulevassa lainvalmistelussa ongelma?

Lopputuloksen löytäminen ei ole helppoa, ja siksi vuoden takaraja selvitykselle varmasti onkin asetettu.

Kun erillisratkaisua pohditaan, joudutaan myös miettimään HUS:n eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin asema. Varsin yhteneväinen näkemys on ollut, että sitä ei pidä pilkkoa.

Kaikkien puolueitten yhteiseen pöytään esimerkiksi työterveyshuolto

Maakuntien verotusoikeus ja monikanavarahoituksen purkaminen valmistellaan parlamentaarisessa komiteassa vuoden 2020 loppuun mennessä. Samoin ratkaistaan, millaisia tehtäviä kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta siirretään maakunnille.

Verotusoikeus ja monikanavarahoitus olivat myös viime hallituskaudella työlistalla.

Verotuksessa ei käytännössä päästy mihinkään. Ja sen selvittäminen vie aikaa.

Monikanavarahoituksen selvittäminen taas osoittautui vaikeammaksi tehtäväksi kuin osattiin kuvitella. Helppoa se ei tule olemaan nytkään, koska esimerkiksi työterveyshuollon asema ja tehtävät joudutaan ottamaan jälleen kerran pohdittavaksi.

Vielä syntymättömän hallituksen ensimmäiset sote-askeleet on sovittu

Keskusta laittoi kynnyskysymykseksi hallitukseen osallistumiselleen sen, että sote-uudistus rakennetaan 18 maakunnan pohjalta ja niistä tehdään kaatuneen esityksen tapaan monialaisia eli niille tulisi muitakin kuin sote-palveluihin liittyviä tehtäviä.

Keskustan tahto näyttää toteutuvan, ainakin osin. Ainakin se sai maakunta-nimen. Lisäksi pelastustoimi ja ensihoito näyttävät siirtyvän maakuntien hoidettavaksi.

Tarkemman arvion voi tehdä vasta, kun tiedetään minkälaiseksi maakunnat muodostuvat: Mikä tarkalleen ottaen on niiden tehtävä, mitä muita tehtäviä niillä mahdollisesti on soten lisäksi ja toisaalta mikä on kuntien rooli.

Sote-historia on näyttänyt sen, että piru piilee yksityiskohdissa. Toivottavasti historia ei toista itseään.

Suomi tarvitsee kipeästi sote-uudistuksen ja kuntaa suuremmat alueet, joilla sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään. Palveluiden yhteensovittaminen on helpompaa, jos järjestäjiä on vähän. Samoin ihmisten yhdenvertaisuus sekä informaatioteknologiaratkaisut kuten tietojärjestelmät, tekoäly ja robotiikka edellyttävät nykyistä suurempia kokonaisuuksia.

Tällaisella tiellä näytetään nyt olevan.

Lue myös:

Hallitusneuvottelujen sote-sopu julkaistiin – lue linjaus tästä

Analyysi: Juuri kun luulit, että se on ohi – soten paluu

Rinne tapaa illalla häntä hoitaneita hoitajia: "Moni on tyytyväinen, etteivät pörriäiset pörrää soten ympärillä kuten aiemmin"