Seksin ammattilainen vastaa teidän kysymyksiinne seksityöstä: "Suomalainen mies on herkempi kuin luulin ja Raamatun sanoma vaivaa minua"

Tiia Forsström on tehnyt seksityötä noin neljä vuotta. Sinä aikana hänestä on kehittynyt seksuaalisuuden ja ihmisluonteen rautainen osaaja. Nyt hän vastaa teidän esittämiinne kysymyksiin seksityöstä.

Seksin myyminen
Seksityötä tekevä Tiia Forsström on myös tietokirjailija ja Sexpon hallituksen puheenjohtaja.
Seksityötä tekevä Tiia Forsström on myös tietokirjailija ja Sexpon hallituksen puheenjohtaja.Henrietta Hassinen / Yle

1. Miten koet sanan huora?

Minä itse käytän sitä sanaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kuka tahansa saisi huoritella minua tai että muut seksin ammattilaiset pitäisivät siitä sanasta.

Sanaa ”huora” käytetään yleensä toisen häpäisytarkoituksessa. Siksi minulle on tärkeää ottaa se omaan valtaani ja käyttööni.

Hyvä ja neutraali sana on seksityöntekijä. Tosin sekin on hieman ongelmallinen, koska termi on hyvin laaja, ja se sisältää paljon erilaista seksi- ja erotiikka-alan työtä. Lisäksi minähän en ole kenenkään työntekijä, vaan yrittäjä.

Uudessa kirjassani käytän sanaa ammattirakastaja. Se on mielestäni aika hauska ja käyttökelpoinen.

2. Seksityöntekijöiden lisäksi myös asiakkaat usein leimataan. Stereotypian mukaan he ovat sellaista sakkia, joka ei ilman rahaa seuralaista saa. Pitääkö tämä paikkansa? Entä minkälaisia ovat tyypilliset naisasiakkaat?

Asiakaskuntaa ei oikeastaan voi kuvata yhdellä sanalla tai nähdä yhtenäisenä ryhmänä. Vaihtelua on valtavasti. Asiakkaissa on ihmisiä, joilla on loistavat seksitaidot ja monenlaisia kokemuksia, ja he hakevat seksityöntekijältä esimerkiksi jonkin fantasian toteuttamista.

Toisaalta joukossa on myös asiakkaita, jotka kokevat etteivät muuten saa seuraa, seksiä tai muuta hyvää kosketusta. Tällaisia voivat olla esimerkiksi autismikirjon tai lievästi kehitysvammaiset asiakkaat. Mielestäni heidän kohtaamisensa on yksi tärkeä osa seksityötä.

Naisasiakkaiden tarpeet vaihtelevat yhtä paljon kuin miestenkin. Naisille ehkä tyypillistä on, että seksityöntekijän luokse tulevat naiset ovat rohkeita ja ottaneet seksuaalisuutensa omiin käsiinsä. Seksin ostamisen kynnys on meidän kulttuurissamme naisille korkeampi kuin miehille.

3. Onko seksityön tekeminen muuttanut käsitystäsi miehistä tai naisista? Entä onko se muuttanut omaa seksuaalisuuttasi?

Tosi kiva kysymys! Kyllä, on muuttanut ajatuksiani miehistä. Minun mielikuvani suomalaisista miehistä on muuttunut näiden seksityövuosien aikana huomattavasti herkemmäksi ja hellemmäksi.

Minulle on tehnyt hyvää tavata erilaisia tavallisia suomalaisia miehiä. Mielikuvani on muuttunut huomattavasti myönteisemmäksi. Tämä on minun kokemukseni ja joku toinen seksityötä tekevä saattaa olla eri mieltä.

Seksityö on myös avartanut omaa seksuaalisuuttani. Olen oppinut nauttimaan ihan uusista asioista. Joidenkin pitkäaikaisten asiakkaiden kanssa saattaa syntyä ideointia ja kokeilua, jota en muuten olisi kokenut. Myös kykyni tavoittaa orgasmi on monipuolistunut.

4. Miten seksiä myyvä nainen voi varmistaa turvallisuutensa, ettei mies ole hänelle väkivaltainen kun ovat kahden kesken?

Samalla tavalla kuin kuka tahansa palveluammatissa oleva, joka on kahden kesken asiakkaan kanssa. Tällaisia ovat esimerkiksi lääkärit, terapeutit tai taksikuskit. Ihmistuntemus on hyvä turvallisuuden apuväline.

Lisäksi asiakkaiden valitseminen on tärkeää. Etukäteen voi erilaisin keinoin muun muassa varmistaa, että asiakas on kohtelias ja selvin päin.

Meidän asiakkaat ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi ihan tavallisia ihmisiä, jotka osaavat käyttäytyä ihan hyvin.

5. Miten maksu tapahtuu luotettavasti? Mitä seksityöntekijä voi tehdä, jos asiakas yrittää huijata ja tulee tapaamiseen epäsovitusti?

Yleinen käytäntö on, että palvelusta maksetaan etukäteen. Se voi tapahtua käteisellä tai ainakin minun tapauksessasi vaikka kortilla tai tilisiirrolla, mutta maksu maksetaan ennen palvelua.

Tällä alalla toimiville kehittyy hyvä ihmistuntemus. Mutta jos epätoivottu asiakas alkaa pommittaa viesteillä tai muuten käyttäytyä sopimattomasti, hänestä voi tehdä poliisille ilmoituksen kotirauhan rikkomisesta

6. Mikäli seksityö ja bordellien perustaminen laillistettaisiin, niin vaadittaisiinko alalle koulutusta ammattinimikkeen turvaksi? Entä voisiko työvoimatoimisto teoriassa kehottaa karenssin uhalla hakemaan paikkaa bordellista?

Kysymys osuu hyvin laajempaan ajankohtaiseen ongelmaan. Seksityössä on kyse laillisesta työstä ja yritystoiminnasta, jota yhteiskunnan säädökset kuitenkin rajoittavat. Esimerkiksi mainonta ja toiminnan organisointi ovat kiellettyjä.

Laillistaminen ja dekriminalisointi ovat eri asioita. Laillistamiseen liittyy, että valtio kontrolloisi toimintaa monin tavoin. Dekriminalisointi puolestaan poistaisi toiminnan esteet, jolloin seksityö rinnastuisi muuhun työntekoon.

Bordellilaitos ei ole ratkaisu alan ydinongelmaan, jossa työntekoa rajoitetaan erilaisin säädöksin. On myös todella vaikea nähdä, että ammattinimikettä koskaan vaadittaisiin. On muitakin ammatteja, joihin ei tarvita alan koulutusta. Eikä Valvira valvo erilaisia kohtaamisammatteja.

7. Vaivaako Raamatun sanoma?

Vaivaa! Olen opiskellut uskontotieteitä yliopistossa ja kirjoittanut siitä myös graduni. Minua vaivaa tosi moni sanoma Raamatussa. Kuten se, ettei saa kahta eri materiaalia kutoa samaan kankaaseen. Eikä saa keittää vohlaa emänsä maidossa. Niin paljon tämä asia vaivaa!

Lue lisää:

Tiia Forsström myy seksipalveluja ja on unelmatyössään: "Tunnen kylmiä väreitä, kun asiakas uskaltautuu olemaan oma itsensä"