Euroopan äänestyshulluin maa päästi nuoretkin vaaliuurnille – "Vain minä voin puhua omasta puolestani"

Malta on Itävallan lisäksi ainoa EU-maa, jossa 16-vuotiaat pääsevät äänestämään. Pilapiirtäjä varoittaa, että nuoret voivat joutua manipuloiduiksi.

eurovaalit
Pilapiirtäjä Seb Tanti Burlò studiollaan Maltalla.
Pilapiirtäjä Seb Tanti Burlò studiollaan Maltalla.Mikko Ahmajärvi / Yle

VallettaMaltalainen nuorimies Hertian Salameh Cachia, 17, on kiireinen. Nytkin pitäisi olla lukemassa lukion päättökokeisiin eikä antamassa haastattelua.

Eurovaaleihinkin pitäisi löytää sopiva ehdokas. Hän aikoo äänestää ensimmäistä kertaa elämässään.

– Jos minulla on ongelma, aikuisella ei luultavasti ole samaa ongelmaa. Vain minä voin puhua omasta puolestani. Äänestämällä se onnistuu, Salameh Cachia sanoo.

Hän suunnittelee jatkavansa lukiosta Maltan ainoaan yliopistoon lukemaan lakia. Salameh Cachia pitää itseään kypsänä äänestämään.

– Uskon, että jotkut aikuiset eivät ole tarpeeksi kypsiä äänestämään, hän arvioi.

Hertian Salameh Cachia, 17, saa äänestää ensi kertaa eurovaaleissa ikärajan laskun takia.
Hertian Salameh Cachia, 17, saa äänestää ensi kertaa eurovaaleissa ikärajan laskun takia.Mikko Ahmajärvi / Yle

Malta ja Itävalta ovat EU:n ainoat jäsenmaat, joissa äänestysikäraja on laskettu 16 vuoteen. Maltalla muutos tehtiin keväällä 2018. Lauantain eurovaalit ovat ensimmäiset, joissa nuoret pääsevät äänestämään.

– Olemme sitä mieltä, että nuoria olisi hyvä voimaannuttaa, perustelee Chiara Vassallo.

Hän on pääsihteeri Maltan nuorisoneuvostossa, joka oli yksi äänestysikäaloitteen tekijöistä. Ajatus ikärajan laskemisesta hyväksyttiin parlamentissa yksimielisesti.

– Moni poliitikko sanoo, että nuorissa on tulevaisuus. On hyvä, että he pääsevät äänestämään, sanoo Vassallo, 22, joka äänestää itsekin lauantaina ensimmäisissä eurovaaleissaan.

Maltan nuorisoneuvoston pääsihteeri Chiara Vassallo.
Maltan nuorisoneuvoston pääsihteeri Chiara Vassallo.Mikko Ahmajärvi / Yle

"Suomalainen yhteiskuntaa voisi luottaa nuoriinsa enemmän"

Vallettan pimenevässä illassa ihmisiä kokoontuu Baraccan puutarhaan, josta aukeaa komeat näkymät Maltan satamaan ja vanhoihin linnoituksiin.

Konservatiivisen kansallispuolueen eurovaaliehdokas Roberta Metsolan kampanjatilaisuus on koonnut idylliseen puutarhaan satoja ihmisiä, enimmäkseen iäkkäämpiä maltalaisia.

– Nyt on tenttijakso. Kaikki nuoret ovat lukemassa, Metsola selittää nuorten vähäistä määrää tilaisuudessa.

Kaiuttimista pauhaa sama hengennostatuskappale kerta toisensa jälkeen, pöydillä on tarjolla virvokkeita. Metsola kiertää kättelemässä ja halaamassa väkeä.

Nuoria äänestäjiä pitää Metsolan mukaan tavoitella netin kautta. Hänen reseptinsä nuorten koukuttamiseen on korostaa, että nimenomaan EU on tarjonnut maltalaisille uusia mahdollisuuksia, kuten helpottanut matkustelua ja ulkomailla työskentelyä.

– Muuten he ottavat ne annettuina, Metsola sanoo.

Hän kehuu olleensa ensimmäisiä äänestysiän laskemisen kannattajia. Suomessa äänestysikä on yhä 18.

– Kehottaisin suomalaista yhteiskuntaa luottamaan nuoriinsa enemmän. Eikä jättää äänestämistä vain vanhemmille sukupolville, Metsola sanoo.

Hän tuntee Suomea suomalaisen miehensä Ukko Metsolan kautta, joka toimii amerikkalaisen risteilyvarustamon yhteiskuntasuhdejohtajana. Perhe asuu Brysselissä ja Maltalla.

Europarlamentaarikko Roberta Metsola kampanjoi Vallettassa miehensä Ukko Metsolan (vas.) kanssa.
Europarlamentaarikko Roberta Metsola kampanjoi Vallettassa miehensä Ukko Metsolan (vas.) kanssa.Mikko Ahmajärvi / Yle

Ukko Metsola oli Suomesta ehdolla europarlamenttiin kokoomuksen listoilta kymmenen vuotta sitten, mutta ei tullut valituksi. Roberta Metsola valittiin europarlamenttiin Maltalta 2013.

– Parempi Metsola valittiin, mies vitsailee nyt.

Maltalaiset innokkaita äänestäjiä

Suomessa äänestysprosentti oli viime eurovaaleissa 39,1. Maltalla se oli 74,8. Luku on Euroopan korkein, jos mukaan ei lasketa Belgiaa ja Luxemburgia, joissa äänestäminen on pakollista.

Roberta Metsolan mukaan Maltan äänestysinnon salaisuus on maan pieni koko.

– Ihmiset tietävät, ketkä heitä edustavat. He tunnistavat heidät kadulla, hän kuvaa.

Saarivaltio on EU:n pienin jäsenmaa. Asukkaita on 475 000.

Mutta unionissa on muitakin pieniä jäsenmaita. Esimerkiksi 1,3 miljoonan asukkaan Virossa vain 36,5 prosenttia äänioikeutetuista äänesti viime eurovaaleissa.

Korkean äänestysprosentin taustalla täytyy siis olla jotain muutakin.

Yhteiskuntaopin opettaja Latimer Ebejer (oik.) ja oppilaat Nikol Affard, Jeanine Calleja ja Jeremy Cordinia.
Yhteiskuntaopin opettaja Latimer Ebejer (oik.) ja oppilaat Nikol Affard, Jeanine Calleja ja Jeremy Cordinia.Mikko Ahmajärvi / Yle

Yhteiskuntaopin opettaja Latimer Ebejer tarjoaa yhden selityksen. Hänen mukaansa brittivallan ajalta periytyvä kaksipuoluejärjestelmä saa ihmiset äänestämään. Myös nuoret puhuvat ja väittelevät paljon politiikasta.

– Maa on jakautunut kahtia. Tämä näkyy paitsi politiikassa, myös kaikessa muussakin, kuten jalkapallossa tai kylän juhlissa, sanoo St. Catherine'sin katolisessa yksityiskoulussa opettava Ebejer.

Käytävällä on hiljaista koeviikon takia.

Äänestysikärajan lasku oli Ebejerin mielestä hyvä ajatus, koska 16-vuotiailla on oma tahto.

– Nuoret tietävät oikein hyvin, mitä heidän ympärillään tapahtuu. Välillä heitä turhauttaa, että he eivät voi tehdä sen suhteen mitään, Ebejer sanoo.

Malta on perinyt brittien siirtomaa-ajalta kaksipuoluejärjestelmän, jossa kansallispuolue ja työväenpuolue vuorottelevat hallituksessa. Nyt on työväenpuolueen vuoro.

Äänestäminen periytyy usein suvussa: Perheet ovat perinteisesti olleet jommankumman puolueen äänestäjiä.

– Minusta 16-vuotiaat ovat tarpeeksi vanhoja muodostamaan oman mielipiteensä ilman, että vanhemmat vaikuttavat niihin, sanoo koulun oppilas Jeanine Calleja, 14.

– Voimme tehdä omat päätöksemme, sanoo Callejan ikätoveri Jeremy Cordinia.

Pilapiirtäjä: Kampanjointi ei ole pysynyt totuudessa

Äänestyshullulta saarelta löytyy kuitenkin myös mies, joka suhtautuu ikärajan laskuun pienellä varauksella. Seb Tanti Burlò piirtää kriittisiä poliittisia pilakuvia sanomalehti Times of Maltaan.

– Siinä iässä voi kapinoida, ja siinä iässä voi myös joutua manipuloiduksi, Burlò varoittaa studiossaan, jonka seinät on vuorattu pilakuvilla.

Hänen mukaansa on sitä paitsi sääli, että uudet nuoret äänestäjät saavat käyttää ensi kertaa uutta oikeuttaan juuri näissä eurovaaleissa, joiden kampanjassa on Burlòn mukaan puhuttu kaikesta muusta kuin EU:sta.

Keskustelua on hallinnut esimerkiksi aborttikysymys. Abortti on Maltalla kielletty käytännössä täysin.

Roberta Metsolan edustaman kansallispuolueen johtaja on sanonut, että eurovaalit ovat "kansanäänestys abortista", vaikka EU:lla ei ole toimivaltaa Maltan aborttisääntöihin.

– Asioista ei puhuta totuudellisesti. Oikealla laidalla yritetään vain pitää kiinni pakenevista äänistä, ja hallituspuolue lepää laakereillaan koska tietää saavansa helpon voiton, Burlò sanoo.

Seb Tanti Burlò on toisen polven pilapiirtäjä.
Seb Tanti Burlò on toisen polven pilapiirtäjä.Mikko Ahmajärvi / Yle

Tilanne on hänen mukaansa kuin antaisi teini-ikäiselle auton muttei ajotunteja. Kokemuksesta voi jäädä huono maku myöhempiin vaaleihin.

Ensi kertaa äänestäminen voi olla 16-vuotiaalle avainkokemus.

32-vuotias Burlò on toisen polven pilapiirtäjä. Maltan korruptioskandaalien sävyttämä politiikka tarjoaa hänelle runsaasti materiaalia satiiriin.

– Poliitikot ovat täällä naurettavia. He ovat tajunneet, että heillä on valta tähän pieneen saareen, ja että he voivat tehdä mitä haluavat, Burlò kuvailee.

Politiikka on amatöörimäistä, koska valtaosa poliitikoista on kirjaimellisesti amatöörejä eli osa-aikaisia poliitikkoja.

– Yksi sotku toisensa perään, Burlò tuumaa.

Kaikki tapaukset eivät kuitenkaan naurata. Autopommi-isku surmasi poliitikkojen korruptiota tutkineen toimittajan Daphne Caruana Galizian toissa vuonna. Oikeudenkäynti kolmea epäiltyä vastaan jatkuu yhä.

Pilapiirtäjä Burlò piirsi Maltan oppositiojohtajan Adrian Delian, joka on kutsunut eurovaaleja "kansanäänestykseksi abortista".
Pilapiirtäjä Burlò piirsi Maltan oppositiojohtajan Adrian Delian, joka on kutsunut eurovaaleja "kansanäänestykseksi abortista".Mikko Ahmajärvi / Yle