Opiskelijat kammoavat nykyään kimppa-asumista – Mutta Selja Aaltosen tarina kertoo muuta: Yhteiselo kasvoi kannustavaksi ystävyydeksi

Opiskelijoiden asuntorumba käy kohta kuumana. Heti pääsykoetulosten jälkeen täytyy toimia salamana.

opiskelija-asunnot
Selja Aaltonen
Selja Aaltonen on erittäin tyytyväinen kimppa-asumiseen. Esa Syväkuru / Yle

Lähihoitajaksi opiskelevan Selja Aaltosen ikkunasta näkyy kesäisen kimalteleva meri. Helsingin keskustan Jätkäsaaressa uudessa opiskelija-asunnossa hän on asunut kaksi vuotta.

Kahden huoneen kimppa-asunnossa hänelle tulee vuokraksi 451 euroa kuussa, joten sen saa katettua kokonaan opinto- ja asumistuella.

Aaltosen mielipide kimppa-asumisesta on selkeä.

– Se on loistava keksintö.

Melko harva tuntuu olevan samaa mieltä.

Selja Aaltonen
Siisteyskäsityksen on hyvä olla samassa jamassa kämppiksen kanssa, sanoo Selja Aaltonen.Esa Syväkuru / Yle

Helsingin opiskelijoiden asuntosäätiön (Hoas) asunnoista yhä pienempi osa on solu- tai kimppa-asumista.

Viime vuosina Hoasin opiskelija-asuntoa hakevista selvä enemmistö, noin 70 prosenttia on halunnut yksiön.

Hoas hakemukset
Antti Parviala / Yle

Kaikki toiveet eivät voi täyttyä, sillä Hoasin asunnoista yksiöitä on noin 25 prosenttia, soluasuntoja 30 prosenttia, kämppisasuntoja viisi prosenttia ja kaksioita tai siitä suurempia 40 prosenttia.

Yksiöitä ei riitä kaikille
Antti Parviala / Yle

Solu- ja kämppisasunnon ero on oikeastaan vain se, että kämppisasunnossa vuokralainen voi itse vaikuttaa siihen, kuka tulee kämppäkaveriksi.

Soluasumisessa muiden asukkaiden valintaan ei voi juuri vaikuttaa. Molemmissa yhteisasumisen muodoissa makuuhuone on oma, mutta keittiö ja vessa yhteinen.

Kämppis-tinder ja 14 kysymystä

Selja Aaltonenkin täytti omat tietonsa Hoasin kämppishakuun eli Hoasmatch-nettipalveluun.

Siinä vastataan neljääntoista kysymykseen omista elintavoista. Omat mieltymykset asetetaan viiden pykälän asteikolle.

Kysymyksillä määritellään elintapojen monet ulottuvuudet, esimerkiksi se oletko kasvis- vai lihansyöjä, urheilija vai sohvaperuna tai kestätkö sotkua ja niin edelleen.

"Oot tärkeä"

Aaltonen löysi nettipalvelun tuloksena viisi sopivaa kämppisehdokasta.

Tosin se ei auttanut, sillä Hoas oli jo ehtinyt vuokrata viereisen huoneen Länsi-Suomesta Helsinkiin muuttaneelle lukiolaiselle.

No, ei se mitään, Aaltonen tuumasi.

Hoas
Esa Syväkuru / Yle

Yhteiselämä oli kyllä alkuun hiukan vaisua, mutta kääntyi ennen pitkää ystävyydeksi. Nyt tarralaput viestittävät yhteisasunnon kannustavaa ilmapiiriä.

Vähän vinossa olevassa "Selja-kämppiksen" sisäoveen liimaamassa lapussa lukee, että "oot tärkeä".

Selja Aaltonen
Tässä yhteisasunnossa omien huoneiden ovet pidetään auki. Esa Syväkuru / Yle

– Ainakin on kaveri, jolle voi pölöttää päivän kuulumiset, kun tulee töistä. Me siivotaan yhdessä ja pidetään siivousbileitä, ja tehdään ruokaa. Ei täydy olla yksin, Aaltonen listaa yhteisasumisen etuja.

Hoas toivoo lisää kimppa-asumista

Myös Hoas:n toimitusjohtaja Matti Tarhio hehkuttaa kimppa-asumisen hyvä puolia. Hoas auttoi tämänkin jutun haastateltavan hakemisessa, mutta asuntojen kysyntää ei voi muuksi muuttaa. Säätiön uudesta rakentamisesta 80 prosenttia on yksiöitä.

Heikon kysynnän takia Hoas on päätynyt jopa purkamaan kolme soluasuntotaloa Vantaan Kulomäessä.

Soluasuntoja myös muutetaan yksiöiksi, mutta silloin edellytyksenä on, että matka-aika opiskelupaikalle jää alle 30 minuuttiin, muuten kohde ei kiinnosta opiskelijoita.

– Yksin asumisen trendi on nyt hyvin vahva. Kimppa-asuminen on kuitenkin yhteisöllistä. Siinä ei joudu kokemaan yksinäisyyttä. Myös asumiskustannukset ovat merkittävästi edullisemmat.

Kaikki harkitussa järjestyksessä.
Kaikki harkitussa järjestyksessä. Esa Syväkuru / Yle

Tarhio laskee, että yksiöön verrattuna solu- ja kämppisasumisen hinta jää keskimäärin noin puoleen.

Häntä harmittaa, että somessa kaikkein huonoimmat kokemukset soluasumisesta luovat turhaa epäluuloa.

Hoas:n toimitusjohtaja Matti Tarhio
Hoas:n toimitusjohtaja Matti Tarhion mielestä yhteisasuminen tuo sosiaalista turvaa. Lisäksi se on puolet halvempaa kuin yksin asuminen. Esa Syväkuru / Yle

– Soluasuminen on mainettaan paljon parempaa. Kimppa-asuminen voi olla elämän hienointa aikaa.

Hoasilla on nyt lähes 10 000 asuntoa ja tavoitteena on, että tulevina vuosina uuden rakentamista jatketaan viiden sadan asunnon vauhdilla.

Ympärivuotinen asumistuki lisää yksiöiden kysyntää

Yksiöiden suosiota on Tarhion mukaan vahvistamassa opiskelijoiden asumistuen muutos.

Toissa vuonna opiskelijat siirrettiin yleisen asumistuen piiriin. Käytännössä asumiseen myönnetyn tuen määrä muuttui kokovuotiseksi ja nousi suurella joukolla opiskelijoita.

Tarhio muistuttaa, että asumisen hinnalla on kauaskantoisia seurauksia.

– Meillä hinnat ovat keskimäärin 36 prosenttia vapaita markkinoita halvemmat. Vuokran voi kattaa tuilla, jolloin töissä ei ole pakko käydä. Se nopeuttaa valmistumista.

Kohta on kiire

Tarhion ei ehkä täytyisi kehua Hoasin edullisella vuokratasolla, sillä kohta asuntojen kysyntä räjähtää joka tapauksessa.

Ammattikorkeakoulujen pääsykoetulokset saadaan kesäkuun puolivälin aikaan ja yliopistojen tulokset kesäkuun lopulla.

Hoas keittiö
Suunnilleen samanlainen käsitys siisteystasosta helpottaa yhteisasumista. Esa Syväkuru / Yle

Silloin tulee kiire.

– Tärkeää on jättää asuntohakemus saman tien. Heinäkuun lopussa alkaa olla jo myöhäistä reagoida.

Tarhiolla on toinenkin vinkki tuleville opiskelijoille.

– Asumistoiveiden kannattaa olla realistisia. Jos rajaa toiveet liian tiukasti, me emme pysty tarjoamaan mitään asuntoa.

Lue lisää:

Innostunut, stressaantunut, kyyninen vai uupunut opiskelija – Testaa kuka sinä näistä olet

Opiskelijat tekivät opiskelijasimulaattorin – Pelin avulla voi testata, millaista on elää opiskelijan elämää ja miten Kela hiostaa

Onko kimppa-asumisen maine ansaitsemaansa huonompi? Keskustelu aiheesta auki tänään 12.6. klo 22 saakka.