He ovat Suomen ensimmäiset sukupuolisensitiivisyyden kouluttajat, ja tätä he tekevät: "Ei pyritä häivyttämään sukupuolia"

Sukupuolittuneet käytännöt ja asenteet voivat rajoittaa niin poikien, tyttöjen kuin muunsukupuolistenkin elämää.

tasa-arvo
Loisto setlementti ry:n sukupuolisensitiivisyyden kasvattaja -koulutuksen osallistujat.
Suomen ensimmäiset sukupuolisensitiivisyyden kouluttajat valmistuivat toukokuun puolivälissä. Kuvassa vasemmalta Kaisa Kilpeläinen, Matti Virtasalo, koordinaattori Tatu Tossavainen, Tiina Lappalainen, Johanna Luomala, Nina Mesiäinen, kouluttaja Henna Kolehmainen sekä Annika Hyttinen.Pauliina Sneck / Loisto setlementti ry

Vaikka Suomi mainitaan usein mallimaana, on todelliseen tasa-arvoon vielä matkaa. Sukupuoli rajaa, ohjaa ja muullakin tavoin vaikuttaa hyvin monen nuoren elämään, sanoo Suomen ensimmäisen sukupuolisensitiivisyyteen keskittyvän kouluttajakoulutuksen koordinaattori Tatu Tossavainen Loisto setlementti ry:stä.

Tossavainen vastaa muun muassa nuorisoalalla työskenteleville suunnatusta koulutuksesta, josta ensimmäiset kuusi ovat juuri valmistuneet viemään oppejaan käytäntöön eri puolille Suomea.

Hänen mukaansa sukupuolisensitiivisyyttä on tuotu esille esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja opetusalan ammattilaisten koulutuksessa. Kaikilla sektoreilla tekemistä olisi vielä, mutta nuorten parissa työskentelevät ovat tässä ehkä hieman takamatkalla.

– Meillä sosiaalisen nuorisotyön puolella on sukupuolisensitiivisyydestä kokemusta jo kaksikymmentä vuotta, mutta laajemmin nuorisoalalla meillä on vielä paljon työtä jäljellä verrattuna siihen, että tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat keskeisiä elementtejä nuorisolaissa, Tossavainen sanoo.

Nyt valmistuneet kouluttajat työskentelevät esimerkiksi Tyttöjen taloilla ja aikuiskaveritoiminnan parissa sosiaalisessa nuorisotyössä pääkaupunkiseudun lisäksi Rovaniemellä, Kemissä, Kuopiossa, Joensuussa ja Turussa.

Poikia saa sanoa pojiksi, mutta kaksijakoon ei jumita

Mutta mitä sukupuolisensitiivisyys nuorisotyössä tarkoittaa? Halutaanko sukupuoli häivyttää? Saako Poikien talolle tulevia poikia sanoa pojiksi? Ei ja kyllä, vastaa yksi ensimmäisistä koulutuksesta valmistuneista, kemiläinen vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Matti Virtasalo.

– Sukupuolisensitiivisyydellä ei pyritä häivyttämään sukupuolia vaan siihen, että löydetään tässä arjessa ja elämässä sukupuolittuneita käytäntöjä ja vaikutetaan niihin niin, että voitaisiin elää tasa-arvoisempaa elämää, Virtasalo sanoo.

Käytännön esimerkiksi käy Virtasalon mukaan vaikkapa ompelijan ammatti.

– On ihan ok, että alasta kiinnostunut nainen haluaa työskennellä ompelijana ja on onnellinen valinnastaan. Jos taas mies haluaisi ompelijaksi, mutta hänelle on sanottu että "pojat ei virkkukoukkuun koske", se ei oikein osu siihen yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon ajatteluun mikä meillä on, Virtasalo sanoo.

Tatu Tossavainen muistuttaa, että sukupuolisensitiivisyydessä ei silti jumittauduta perinteiseen tyttö-poika -kahtiajakoon.

– On ilman muuta tärkeää, että tunnistamme myös sukupuolten moninaisuuden. Toiminta voi olla sukupuolisensitiivistä riippumatta siitä ovatko kohteena pojat, tytöt vai muunsukupuoliset.

Sukupuolisensitiivisyys ei ota pois keneltäkään, vaan sen avulla voidaan rikastaa mahdollisuuksia kaikille, korostaa Tossavainen.

– Halutaan avartaa nuorten mahdollisuuksia sukupuolen rajoittamatta.

"Pienilläkin kohtaamisilla on iso merkitys"

Rovaniemen Tyttöjen talon johtajan Tiina Lappalaisen mukaan erityisesti koulutuksessa nousi esiin sukupuolen huomioonottavan kohtaamisen merkitys. Lappalainen on myös yksi ensimmäiseen koulutukseen osallistuneista.

– Pienilläkin kohtaamisilla on iso merkitys: miten sinua katsotaan, mitä sinulle viestitään, joudutko salaamaan jotain itsessäsi tai vastaavasti korostamaan jotain, Lappalainen konkretisoi.

Hänen mukaansa esimerkkeihin epätasa-arvosta erityisesti asenteiden tasolla törmää työarjessa jatkuvasti.

– Ei ole kauaakaan, kun tapasin nuoren naisen jota ei haluttu päästää kesätöihin metsänistutukseen pienuutensa ja heikkoutensa vuoksi, vaikka hänen pikkuveljensä kelpasi samoihin töihin ja naisella oli samasta työstä kokemusta jo muualta, kertoo Lappalainen.

Loisto setlementin kehittämä koulutus jatkuu tänä vuonna vielä syksyllä. Sen jälkeen maahan on saatu ensimmäiset 18 ammattilaista jakamaan oppejaan sukupuolisensitiivisestä ajattelusta. Ainakin pohjoisessa koulutukselle on kysyntää ja tarvetta nuorisotyötä tekevien keskuudessa, uskoo Lappalainen.

– Käytännössä meillä muuttuu vapaaehtoistemme koulutuksen sisältö hieman. Teemme jo nyt oppilaitosyhteistyötä, ja koulutamme eri alojen ammattilaisia, mutta haluaisimme tehdä sitä vielä laajemmin ja kattavammin, Lappalainen suunnittelee.

Aiheesta voi keskustella klo 22 saakka.

Lue myös:

Ahtaat sukupuoliroolit kaventavat yhä monien poikien elämää – Poikien Puhelin haluaa moninaistaa miehen mallia: "Itsekin välillä hämmästyn, miten paljon erilaisuus vielä häiritsee osaa pojista"

Suomessa on vallalla yhä jako naisten ja miesten töihin – katso, miten alat ovat juuttuneet sukupuoliin

Railey, 6, ja Aurora, 4, ovat sukupuolineutraalin päiväkodin kasvatteja – “Moni luulee, että haluamme tehdä lapsista homoseksuaaleja"