Henri Toivasen, 26, opiskelumotivaatio oli hukassa 7 vuotta, mutta nyt hän on ylioppilas huippuarvosanoin: “Se oli maksimisuoritus”

Yleisimmin toisen asteen opinnot suoritetaan alle 22-vuotiaana.

ylioppilaat
Henri Toivanen sovittaa ylioppilaslakkia.
Henri Toivanen sovittaa ylioppilaslakkia Kuopion Sokoksella. Sopiva koko on löytynyt, mutta vielä pitää etsiä lakki, jonka vuoren väri tunnustaa keltamustaa Savon maakuntaa.Antti Karhunen / Yle

Kolme vuotta sitten Kuopion Lyseossa aloitti opinnot määrätietoinen mies, jolla oli mielessä selkeä suunnitelma: lukio tulisi olemaan tehokkaasti hyödynnetty välivaihe matkalla yliopistoon.

Tuolloin 23-vuotiaalla Henri Toivasella oli takanaan seitsemän vuoden mittainen jakso, jonka aikana hän oli hakenut omaa alaa ja opiskelumotivaatiota. Nyt se oli löytynyt.

Toivanen kuuluu siihen joukkoon, joka aloittaa toisen asteen opinnot vuosia peruskoulun päättymisen jälkeen. Yleensä toisen asteen tutkinto suoritetaan ennen 22 ikävuotta.

Päivälukion aloittaminen vanhempana on harvinaista.

Vuonna 2016 Toivasen kanssa samaan aikaan lukion aloitti Suomessa yhteensä 35 058 eri-ikäistä henkilöä. Toivasen ikätovereita eli 22–24 -vuotiaita aloitti päivälukiossa kuitenkin vain 27.

Yksi heistä oli Henri Toivanen.

Taru Puustjärvi asettelee ylioppilaslakkia Henri Toivasen päähän.
Lyseossa Henri Toivanen tapasi heti ensimmäisenä päivänä tulevan avopuolisonsa. Hetki on jäänyt Toivaselle mieleen, mutta tuolloin tutorina toiminut Taru Puustjärvi ei muista kohtaamista. Hän keskittyi vastaanottamaan uusia ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoita. Antti Karhunen / Yle

Ammatillisia kursseja “sieltä täältä”

Peruskoulun päättymisen jälkeen Toivanen halusi siirtyä mahdollisimman suoraviivaisesti työelämään. Hän koki, että harrastukset antoivat enemmän merkitystä omaan arkeen kuin koulunkäynti.

Toivanen harrasti kuvataidetta, musiikkia ja kamppailulajeja, erityisesti nyrkkeilyä. Teki töitä ja matkusteli.

Tästä huolimatta Toivanen oli hakenut opiskelemaan toiselle asteelle ja päätyi opiskelemaan ammatilliseen oppilaitokseen. Muutaman vuoden aikana hän vaihtoi useasti alaa ja suoritti kursseja “vähän sieltä täältä”.

– Muistan kiinnostuneeni niistä opinnoista, jotka ammattikoulussa vastaavat lukiokursseja. En kuitenkaan vielä silloin edes harkinnut lukioon siirtymistä.

Koska Toivanen ei valmistunut ammattiin, hänet ohjattiin nuorille tarkoitetulle työpajalle. Siellä mies työskenteli muun muassa autojen, tietokoneiden ja mainonnan parissa.

Tämän jälkeen Toivanen kokeili vielä kerran ammatillisia opintoja, mutta koska ala ei vieläkään tuntunut oikealta, tulevaisuus oli edelleen opiskelun osalta auki.

Los Angelesin yliopiston "paratiisi" kirkasti ajatuksen

Vuodet kuluivat ja iän myötä Toivanen alkoi kiinnostua muun muassa yhteiskunnallisista asioista. Sen lisäksi pikkusisko, Henrietta Toivanen, oli suorittanut lukio-opinnot ja sen jälkeen hän päätyi opiskelemaan Yhdysvaltoihin.

Tuolloin 20-vuotias Toivanen matkusti tapaamaan Henriettaa, jonka luona suunnitelmat omasta tulevaisuudesta lopulta muuttuivat.

Näkymä yliopiston kampukselle.
Henrietta Toivanen opiskeli Los Angelesissa CMC:n (Claremont McKenna College) yliopistossa. Kuvassa on näkymä kampukselle.Henri Toivanen

– Paikkahan on käytännössä jo pelkän ulkonäön perusteella paratiisi, mutta luulen, että nimenomaan ihmiset tekivät siellä minuun lopullisen vaikutuksen, Toivanen kertoo.

Ensimmäinen vierailu Los Angelesissa kesti 3–4 viikkoa. Tänä aikana Toivanen koki ja näki enemmän kuin koskaan aikaisemmin elämänsä aikana. Muun muassa kiinnostus filosofiaan heräsi matkan aikana, kun Toivanen osallistui yliopiston filosofian luennoille.

Samalla löytyi myös opiskelumotivaatio.

Armeijasta oppia opiskeluun

Vuotta myöhemmin, ennen lukio-opintoja, Toivanen kävi vielä armeijan. Sieltä hän kotiutui alikersanttina, jääkäriryhmänjohtajana. Armeija oli tärkeä ja mielekäs kokemus.

Suorittessaan asevelvollisuuttaan Toivanen teki useita hyödyllisiä huomioita opiskelun, oppimisen ja käytännön suoritusten suhteen.

Kotiuduttaan Toivanen palasi työelämään ja aloitti opiskelun ensin aikuislukiossa.

– Suoritin siellä ensimmäisenä peruskoulukursseja.

Opintojen edetessä kuitenkin selvisi, että oman päämäärän toteuttamista varten oli parasta siirtyä päivälukion puolelle.

– Kun hain lopulta yhteishaussa Lyseoon, niin ajatus oli varmistaa itselleni paras mahdollinen pohja yliopisto-opintoja varten.

"Se oli maksimisuoritus"

Toivanen teki lukion eteen paljon töitä. Suurin osa työstä oli vapaaehtoista.

Toivanen suoritti kolmen vuoden aikana 30 ylimääräistä kurssia. Hän halusi käydä lukion hyvin intensiivisesti ja saada siitä kaiken irti.

– Tein myös avoimen yliopiston puolella psykologian kurssin. Sanotaan, että se oli maksimisuoritus.

Toivanen päätti kirjoittaa parhaansa mukaan myös ylioppilaskokeen. Hän on lopputulokseen tyytyväinen.

Todistuksen parhaimmat arvosanat, neljä laudaturia, tulivat filosofiasta, psykologiasta, äidinkielestä ja englannista.

Pitkän matematiikan magna cum laude approbaturista (M) hän on ylpeä. Jos opiskelupaikka ei irtoa, hän aikoo korottaa arvosanaa vielä entisestään välivuoden aikana.

Taru Puustjärvi ja Henri Toivanen
Kirjoitusten jälkeen Toivanen on lukenut yhdessä avopuolison kanssa psykologian pääsykokeisiin. Puustjärvi on käynyt jo pääsykokeissa ottamassa tuntumaa kokeen sisältöön. Pariskunta toivoo pääsevänsä opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon. Antti Karhunen / Yle

Lauantaina on aika juhlia saavutusta. Kaikki vuodet Toivasen ydinperhe on tukenut nuoren miehen valintoja ja oman tien hakemista. Kukaan perheessä ei ole hämmästellyt tai ollut epäluuloinen suunnitelmien suhteen

– Perheeltä saamani tuki on ollut ilmeinen tekijä myös hyvän opintomenestyksen taustalla.

Ylioppilasjuhlien jälkeen on luvassa vielä palkinto: Toivanen ja hänen avopuolisonsa matkustavat lomalle Karibialle.