Oululainen Arto Väisänen, 26, opiskelee EU-eliitin korkeakoulussa: "Ilman EU:ta en olisi päässyt maailmalle näin tavallisista lähtökohdista"

Työläisperheen poika Väisänen on opiskellut jo Britanniassa ja Sveitsissä, ja pian hän valmistuu Belgian Eurooppa-koulusta.

opiskelu
College of Europe
Arto Väisäsellä on pahimmat lopputentit takana. Hän on viettänyt lukuvuonna suurimman osan vapaa-ajastaan College of Europen kirjastossa lukemassa.Anna Karismo / Yle

BRUGGE, BELGIA. Tämän lähemmäksi keskieurooppalaista kaupunki-idylliä on vaikea päästä. Keskiaikaiset talot kuvastuvat kanaviin, kirkonkellot soivat taustalla, kahviloiden terasseilta kuuluu puheensorinaa.

Bruggea kutsutaan niin Belgian ulkoilmamuseoksi kuin kliseisesti pohjoisen Venetsiaksi tai pilkallisesti Belgian legolandiksikin, koska turisteja on suhteessa kaupungin kokoon valtavasti.

Hansa-liiton aikana keskiajalla Bruggesta paisui yksi Euroopan tärkeimmistä kauppakaupungeista. 1500-luvulla se oli jo kaksi kertaa suurempi kuin Lontoo. Loiston jäljet ovat yhä näkyvissä.

Minnepä muualle sopisi maailman vanhin Eurooppa-tutkimukseen keskittyvä oppilaitos, College of Europe, paremmin kuin tänne?

Koulun perustivat vuonna 1949 – jo ennen Euroopan yhteisön syntyä – aikansa tunnetut eurooppalaiset poliitikot Salvador de Madariaga, Winston Churchill, Paul-Henri Spaak ja Alcide de Gasperi.

Oppilaitos on 70 vuotta ollut suorin kiitotie EU:n tähtitaivaalle. Bruggesta on ehtinyt valmistua satoja ja taas satoja eurokraatteja. Parhaat ovat yltäneet EU:n huippuvirkoihin. Brysselissä puhutaan Bruggen mafiasta.

Suomalaisista yliopiston kasvateista tunnetuin on Euroopan investointipankin varapääjohtaja, entinen pääministeri Alexander Stubb.

Bruggea pidetään Euroopan opinahjojen aatelina: jopa ranskalaisten mielestä se vetää vertoja sikäläisiä huippuvirkamiehiä kouluttavalle ENA:lle. Nyt Ranskan presidentti Emmanuel Macron aikoo hajottaa ENA:n ja panostaa eurooppalaiseen koulutukseen.

Bruggessa puitteet olisivat valmiina.

Eurooppa-koulu
Bruggea kutsutaan pohjoisen Venetsiaksi, koska kaupungissa on paljon kanavia. Eurooppa-koulu sijaitsee idyllisen kanavan varrella, jossa turistiveneet putputtavat aamusta iltaan.Anna Karismo / Yle

Eurooppa-yliopisto ei enää houkuttele entiseen tapaan suomalaisia. Parhaina vuosina hakijoita on ollut kymmeniä, nyt enää muutama. Viime vuosina sisään on päässyt noin yksi suomalainen vuodessa, välillä ei ole päässyt yksikään.

Käydään sisällä katsomassa. Kolmikerroksisessa kirjastossa on hipihiljaista. Kymmenet opiskelijat istuvat lukemassa lopputentteihin.

Yksi heistä on oululainen Arto Väisänen, 26. Hän on tänä vuonna ainoa suomalainen 330 opiskelijan joukossa.

Väisänen kertoo päätyneensä Bruggeen silkasta tiedonjanosta. Jo lukiossa hän halusi Eurooppaan.

Väisänen on perheensä ensimmäinen korkeakoulutettu. Isä on metallityöntekijä, äiti erikoissairaanhoitaja.

– Tiesin, että tämä on paras paikka oppia EU-asioita, Väisänen sanoo.

Bruggessa opiskellaan jatkotutkinto yleensä maisteriopintojen päälle. Koulutus kestää yhden lukuvuoden ja titteliksi tulee Master of European studies.

Lukuvuoden hinta Bruggessa on 25 000 euroa. Siitä 16 500 kuluu lukukausimaksuihin, ja loput 8 500 kattaa asuntolamaksun ja ruokailun. Brugge on nimittäin sisäoppilaitos. Siitä lisää myöhemmin jutussa.

College of Europe
Väisäsen on välillä vaikea pyöräillä opiskelemaan kaupungin halki, koska historiallisen Bruggen kaduilla tungeksii valtavat määrät turisteja.Anna Karismo / Yle

Väisänen maksoi opintonsa säästöillään sekä vanhempien ja isovanhempien tuella. Hänen Suomesta saamansa opintotuki- ja opintolainakuukaudet kuluivat loppuun jo hänen opiskellessaan kansainvälistä politiikkaa Britanniassa ja Sveitsissä.

Ennen Suomesta sai Bruggeen stipendejä, mutta ne on lopetettu. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO lakkautti ne joitakin vuosia sitten.

Väisäsen taloustilannetta auttaa, että hänellä on erittäin pienet menot. Täällä opiskelijoiden vapaa-aika ei kulu bileissä, ravintoloissa tai Netflix-ohjelmia katsellen, täällä he vertailevat tenttien pistemääriä ja sijoittumistaan ranking-listoilla.

Luennot voivat jatkua iltamyöhään. Niitä on kuutena päivänä viikossa ja vain sunnuntait ovat vapaat. Lauantaisin koululla vierailevat usein tunnetuimmat professorit.

Moni opiskelija on tottunut olemaan luokkansa ja vuosikurssinsa huippua aiemmissa opinnoissaan. Kilpailu Bruggessa onkin kovaa. Jotkut opiskelijat joutuvat lopettamaan huippukoulun kesken, kun kokevat kilpailun liian kovaksi tai opiskelutahdin liian rankaksi.

Lopputentit voi uusia kerran. Jos toisellakaan kerralla ei läpäise, ei saa todistusta.

College of Europe
Eurooppa-koulussa opiskellaan englanniksi ja ranskaksi. Kouluun voi päästä vähäiselläkin ranskan taidolla. Arto Väisänen joutui parantamaan ranskaansa kesäkurssilla ennen Bruggeen tuloa.Anna Karismo / Yle

Väisänen opiskelee Bruggessa EU:n kansainvälisiä suhteita ja diplomatiaa. Suurin osa hänen kurssitovereistaan opiskelee joko oikeustieteen tai julkishallinnon linjalla, osa suorittaa taloustieteitä.

Jokaisen täytyy osata sujuvasti sekä ranskaa että englantia.

Koulu on sisäoppilaitos. Yksi opetuksen pääideoita on, että opiskelijat laitetaan tekemään kaikki yhdessä, kertoo koulun rehtori Jörg Monar.

He nukkuvat samoissa asuntoloissa, syövät kaikki ateriansa yhdessä ja käyvät opintoretkillä yhdessä. Käytännössä he ovat koko ajan yhdessä.

– Tämä on kuin painekattila, täällä täytyy oppia tulemaan erilaisten ihmisten kanssa toimeen. Opiskelijan pitää oppia eri maiden erilaiset mentaliteetit, Monar selittää.

Se valmentaa nuoria heidän työuraansa varten.

– Kun he työskentelevät myöhemmin ministeriöissä tai yrityksissä, he ymmärtävät, miksi erimaalaiset ihmiset tekevät asioita eri tavalla.

Brugge on Monarin mukaan erittäin intensiivinen tapa elää.

– Opiskelijat pitävät elämää täällä rasittavana ja ovat vuoden lopussa väsyneitä, mutta koulun päättäessään he ovat kuitenkin saaneet syvän ymmärryksen eurooppalaisesta monikulttuurisesta yhteisöstä, Monar sanoo.

Eu-koulu
College of Europen lounaat ovat yleensä tuhteja, belgialaiseen tyyliin ranskalaisia perunoita on tarjolla usein. Opiskelijat saavat sisäoppilaitoksessa kolme ateriaa päivässä.Anna Karismo / Yle

Bruggeen ei haeta vain parhaat arvosanat suorittaneita nuoria vaan sellaisia, jotka ovat "avoimia mieleltään ja haluavat keskustella". Henkilökohtaisessa haastattelussa täytyy tehdä selväksi, että haluaa muuttaa maailmaa.

– Valitsemme heidät, jotka haluavat keskustella ja ovat avoimia mieleltään. Heidän täytyy olla todella kiinnostuneita ja ratkaisukeskeisiä, Monar kertoo.

College of Europen perustajien idea oli sijoittaa nuoreen sukupolveen, joka ottaa vastuuta rajat ylittävästä yhteistyöstä ja uudenlaisen Euroopan luomisesta. Tuo päämäärä ei ole muuttunut.

Koululla on maine, että se kasvattaa federalisteja eli EU:n liittovaltiokehitykseen sitoutuneita eurokraatteja.

– Se ei pidä paikkansa. Ei täällä ajeta mitään Euroopan Yhdysvaltoja, mutta opiskelijoiden halutaan ajattelevan rajojen yli, Monar sanoo.

Monarin mukaan nykyopiskelijat kyseenalaistavat EU:n toimintatapoja enemmän kuin takavuosina. Ajat ovat muuttuneet, ja se näkyy myös Bruggessä:

– 1990-luvulla uudistettiin EU:ta monilla uusilla sopimuksilla, tuli uusia laajentumisia, tuli yhteisvaluutta euro, finanssikriisi, brexit ja nyt viimeisimpänä kakofonia maahanmuutossa, Monar luettelee. Myös Bruggen opiskelijat suhtautuvat näistä syistä EU:hun skeptisemmin.

Arto Väisänen tunnustautuu kuitenkin avoimesti federalistiksi.

College of Europe
Arto Väisäsen tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä auki. Hän joko jatkaa opintoja tai menee töihin esimerkiksi EU-ministerineuvostoon.Anna Karismo / Yle

– Uskallan sanoa olevani federalisti. Liittovaltio ymmärretään monesti väärin. Suomalaiset etenkin ymmärtävät sen valtiona, eivätkä ymmärrä liittotasoa. Monessa asiassa olemme jo liittovaltio. Enää puuttuu se viimeinen sysäys, että kokonaiskuva saataisiin järkeväksi. Nyt EU on liian sekava, Väisänen sanoo.

Hänen mielestään ihmisten arkipäivää ja työllistymistä haittaavia asioita on yhä liikaa.

– Onhan se uskomatonta, että esimerkiksi tutkintoja ei vieläkään täysin tunnisteta jäsenmaiden välillä.

Väisäselle itselleen EU on tuonut mahdollisuuden kansainväliseen sivistykseen ja oppiin.

– Sen, että ihan tavallisisista lähtökohdista voi lähteä ulkomaille ilman kymmeniä sivuja paperityötä. Kanadassa vaihdossa huomasin parhaiten, että eurooppalaisten kanssa tulin parhaiten juttuun. Miten näemme asiat, on kaikesta erilaisuudestakin huolimatta aika yhtenäinen.

Eurooppa-koulu
Kaikilla Eurooppa-koulun vuosikursseilla on jonkun merkittävän eurooppalaisen nimi. Vain kuolleiden nimet kelpaavat. Kesäkuun lopussa päättyvän vuosikurssin nimi on Manuel Marin espanjalaisen ministerin ja EU-komissaarin mukaan. Hän kävi myös College of Europen.Anna Karismo / Yle

Suomi maana häviää sekä Väisäsen että Monarin mielestä, kun maasta ei hae Bruggeen enempää opiskelijoita.

– Täällä keskustellessa huomaa, että todella usein unohtuu pohjoismaalainen näkökanta asioihin. Etelä-, Itä- ja Keski-Eurooppaan keskitytään enemmän ja usein saa muistuttaa kavereille, että Pohjois-Eurooppakin on olemassa, Väisänen kertoo.

Väisäsen mielestä suomalaisilla olisi paljon annettavaa koululle, kun muiden maiden opiskelijat oppisivat lisää Suomesta. Samaa sanoo Monar.

– Jokainen oppilas on täällä oman maansa lähettiläs. Mitä enemmän yhdestä maasta on oppilaita, sitä enemmän muillakin opiskelijoilla on mahdollisuus vuorovaikutukseen ja maahan tutustumiseen. He oppivat, miksi joku ajattelee asioista eri tavalla, Monar selittää.

– Nämä ovat poikkeukselliseen uteliaita opiskelijoita, ja he muistavat mitä he täällä oppivat. Jokainen suomalainen lisäoppilas olisi hyödyksi myös muille opiskelijoille.

College of Europessa on opiskellut viime vuodet poikkeuksellisen paljon ranskalaisia. Heitä on tänäkin vuonna yli sata.

– Ranskasta on erittäin paljon hyviä hakijoita. Ehkä se johtuu macronismista, Monar sanoo. Emmanuel Macron on EU-maiden johtajista Eurooppa-myönteisin ja kannattaa jäsenmaiden yhteistyön syventämistä innokkaimmin.

Erittäin paljon on Monarin mukaan merkitystä myös sillä, paljonko hallitukset myöntävät opiskelijoille tukea ulkomailla opiskeluun.

Eurooppa-yliopisto ei markkinoi itseään, koska se arvioi kiinnostuneiden kyllä löytävän sen. Koulu tunnetaan paremmin Itä- ja Etelä-Euroopassa.

– Esimerkiksi kun meillä on kansallisia viikkoja, niin eteläeurooppalaiset saivat huomattavasti enemmän tukijoita: yrityksiä, valtion tahoja. Pohjoismaalaisilla oli hyvin vaikeaa. Saimme ruotsalaista rahoitusta, mutta siihen se sitten jäikin, Väisänen kertoo.

College of Europe
Opiskelijat ovat Bruggessä yhdessä aamusta iltaan. College of Europe on kaupungin ainoa korkeakoulu.Jeroen Mortier

Väisäsen tulevaisuus on vielä auki. Hän joko jatkaa opintojaan tai hakee töihin EU:hun. Nykyään tutkinto College of Europesta ei enää automaattisesti avaa ovia työpaikalle EU-instituutioissa, koska EU ei rekrytoi kovin paljon uusia virkamiehiä.

Tuleeko Arto Väisäsestä joskus EU-eliittiä?

– Joo ja ei. Mieluummin minusta tulee semmoinen, joka avustaa eliittiä, mutta ei ole eliittiä itsessään.

Voit keskustella opiskelusta ja työmahdollisuuksista Euroopassa jutun kommenttikentässä. Juttu on auki keskustelulle tänään lauantaina 25.5. klo 21.00 asti.

Lue lisää:

"Vitsit jos tällainen koulu olisi Suomessa!" – Yhä useampi suomalainen opiskelee tutkinnon muualla Euroopassa

Katriina Talaslahti teki jo 13-vuotiaana urasiirron, joka voi viedä hänet nyt Euroopan huipulle: "Kun kaikki meidän jengissä ovat maailman parhaita pelaajia, se tuo kilpailuhenkeä"

Euroopan äänestyshulluin maa päästi nuoretkin vaaliuurnille – "Vain minä voin puhua omasta puolestani"

Korjaus klo 20:52: Korjattu tekstiin, että että suomalaisten opiskelijoiden stipendit lakkautti Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO.