Museot murtautuvat ulos vitriinistä – "Jos kävijä oivaltaa jotain täysin uutta itsestään, se on kova saavutus"

Museokortti pisti museoihin liikettä ja myönteinen kierre innostaa museoväkeä yhä kiinnostavampiin näyttelyihin. Museovieras haluaa kokea, tuntea ja testata osaamistaan.

museot
Puusta rakennettu luola, jossa esitetään karhusta kertovaa teosta.
Kalle Ahosen suunnittelemassa OHTO-installaatiossa on keskiössä karhu ja muinaisten suomalaisten uskomukset.Ville Välimäki / Yle

Maailmassa on paljon asioita, joita voi laittaa vitriiniin.

– Mutta paljon asioita sinne ei tarvitse laittaa, huudahtaa amanuenssi Antti Krapu Hämeenlinnan kaupunginmuseosta.

Antti Krapu tietää mistä puhuu, sillä hänen toimestaan hämäläisellä museokentällä on puristettu paljon uutta. Palanderin talon elävöittämiskierrokset, museoyhteistyö ja kaupunginmuseon sijanti Hämeenlinnan ydinkeskustassa ovat esimerkkejä museoiden hyvästä nosteesta.

Museon monivalintatehtävä henkisistä uskomuksista.
Enkeleitä, onko heitä? Museo Skogsterissa voi testata omia uskomuksiaan Henkimaailman juttuja -näyttelyssä.Ville Välimäki / Yle

Museo Skogsterissa Hämeenlinnassa voi testata omia uskomuksiaan Henkimaailman juttuja -näyttelyssä.

Jos näyttelyn aiheena on henkimaailman jutut ja uskomukset, alkaa mielikuvitus laukata melkein itsestään. Mutta jos aiheena on metsästys, löytyykö vitriinien ulkopuolelta elämää?

Otson matkassa

Tätä pohti Suomen metsästysmuseon väki Riihimäellä, kun museon perusnäyttely uudistettiin loppuun keväällä. Museopalvelupäällikkö Perttu Matero esittelee ylpeänä näyttelykokonaisuutta.

Mies seisoo hylkeenpyynnistä kertovan näyttelyn edessä.
Suomen Metsästysmuseon perusnäyttely uudistettiin tänä keväänä valmiiksi. Museopalvelupäällikkö Perttu Matero on tyytyväinen tulokseen.Ville Välimäki / Yle

Perusnäyttely Otso esittelee myyttistä karhua esimerkiksi taiteen avulla. Erilaisia turkiksia voi tunnistaa kokeiluseinällä ja lopuksi saada helppoheikin arvion turkiksen arvosta 1930-luvun markkinahinnalla.

Museoiden rooli historian tuntijana on edelleen tärkeä, ja näyttelyteksteillä on merkitystä. Ne ovat myös kaikista suurin haaste näyttelyiden rakentajille. Mitä yleisölle pitäisi kertoa metsästyksestä, jota ihmiskunta on harjoittanut aikojen alusta saakka?

– Haaste on valtava. Mitä tietoja valitaan ja miten niistä kerrotaan niin, että kiintoisin ja tärkein asia tulee esiin, pohtii Matero.

Metsästys on aihe, joka jakaa mielipiteitä voimakkaasti puolesta ja vastaan. Perttu Materon mukaan metsästysmuseon kävijöistä suurin osa ei metsästä itse. Hyvin rakennetussa näyttelyssä voi saada uutta tietoa ja näkökulmaa.

Vanhoja aseita vitriinissä Suomen metsästysmuseossa.
Puolesta vai vastaan? Voiko aseita ajatella esimerkiksi käsityötaidon kautta?Ville Välimäki / Yle

Jos näyttely saa herätettyä tunteen, menee näyttelynkin viesti paremmin perille.

– Jos kävijä oivaltaa jotain täysin uutta itsestään, niin se on kova saavutus mille tahansa taiteen ja kulttuurin alan tuotteelle, toteaa Antti Krapu.

Meno kuin museokortissa

Vuonna 2015 lanseerattu Museokortti laittoi museot nousukiitoon. Kortilla pääsee liki kolmeensataan museoon Hangosta Inariin. Jo liki 170 000 suomalaista on hankkinut Museokortin.

Yleisöä osallistetaan näyttelyihin jo suunnitteluvaiheessa ja modernia esitystekniikkaa käytetään luovasti ja monipuolisesti. Suomen museoliiton pääsihteeri Kimmo Levä sanoo museoiden investoivan näyttelyihin enemmän.

– Näyttelyiden vaihtuvuus on lisääntynyt ja teemat monipuolistuneet. Museokortti on lisännyt myös museossa poikkeamista, Levä kertoo.

Museo Skogster Hämeenlinnan keskustassa on jo osoittanut pieniä olohuoneeksi muuttumisen merkkejä.

– Muutama vakkarikävijä jo on. He poikkevat lukemaan päivän lehden ja käyvät kahvilla, iloitsee amanuenssi Antti Krapu.