Otetaan Isis-taistelijoiden lapset Suomeen, jätetään äidit leirille – Lapsiasiavaltuutettu: "Vierastan tämäntyyppistä kiristämistä"

Isisin toiminnassa mukana olleita naisia ei haluta Suomeen, koska heidän pelätään olevan radikalisoituneita.

Isis
Elina Pekkarinen
Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen.Roni Lehti / Lehtikuva

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan lapsen etu on jäänyt sivuosaan Isis-taistelijoiden perheistä ja heidän kotiinpaluustaan käytävässä julkisessa keskustelussa ja viranomaisten puheissa.

Ylen toimittaja Antti Kuronen tapasi torstaina Syyriassa al-Holin pakolaisleirillä suomalaisia, Isisin alueelle lähteneitä naisia. Suomalaisia naisia ja heidän lapsiaan on Kurosen tapaamien naisten mukaan leirillä 44, ja he haluaisivat palata takaisin Suomeen.

Poliitikot ovat tehneet selväksi, että äitejä tai muitakaan aikuisia ei haluta Suomeen, mutta lapsia ollaan valmiita auttamaan. Heidät otettaisiin Suomen viranomaisten haltuun. Tämä vaatii kuitenkin toimitusministeristön sisäministerin Kai Mykkäsen (kok.) mukaan vanhempien suostumuksen.

Kysyimme asiantuntijoilta, mitä Suomi voi tehdä tässä tilanteessa.

Lapsiasiavaltuutettu Pekkarinen korostaa, että asiassa on hankalia juridisia ja toimivaltaongelmia.

Suomen lastensuojelulla tai muilla viranomaisilla ei ole toimivaltaa Syyriassa. Sota-alueen hallinto on myös sekaisin. Normaalisti Suomen valtio pyytää lapsen huostaanottotilanteissa paikallisia viranomaisia ryhtymään toimenpiteisiin.

Osalla Syyriassa Suomen kansalaisille syntyneillä lapsilla ei ole myöskään mitään virallisia henkilöpapereita, joista selviäisi yhteys Suomeen.

1. Voidaanko leirillä olevat lapset ottaa Suomen viranomaisten huostaan ja tuoda Suomeen?

– YK:n lapsen oikeuksien sopimus lähtee siitä, että lapsella on oikeus erityiseen suojeluun eikä lapsia saa erotella vanhempansa ideologian, toiminnan tai minkään muunkaan syyn perusteella. Sopimuksessa todetaan myös, ettei lasta ja vanhempia tule erottaa kuin äärimmäisissä tilanteissa, Pekkarinen kertoo.

– Vierastan tällaista linjanvetoa, että jätetään äidit ja otetaan lapset. Minun mielestäni tässä pitäisi arvioida yksilöllisesti jokaisen äidin ja lapsen tilanne. Näillä äideilläkin on oikeusturva sekä samat perus- ja ihmisoikeudet kuin kaikilla muillakin. Heillä on oikeus saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi.

Mikäli Suomi lopulta siirtää lapset kotimaahan, lastensuojelulain mukaan viranomaisten täytyy kartoittaa aina ensin läheisverkoston eli sukulaisten mahdollisuudet hoitaa lasta.

2. Lasten äidit ovat lähteneet Isisin alueelle vapaaehtoisesti ja osallistuneet mahdollisesti terroristijärjestön toimintaan. Sisäministerin mukaan monet al-Holin leirillä olevat naiset ovat syvästi radikalisoituneita. Voidaanko tätä käyttää perusteena lapsen huostaanotolle?

– Meillä ei ole lähdetty siitä, että lapsia asetettaisiin eriarvoiseen asemaan muiden lasten kanssa vanhempien ideologian, elämäntapojen tai mielipiteiden takia, Pekkarinen sanoo.

– Onhan Suomessakin kotoperäisiä eri tavoin ajattelevia ryhmiä, joissa on lapsia. On hyvin vaarallista linjata tietyllä ideologialla lapsiaan kasvattavat perheet huonoiksi. Olisi myös vaikea määritellä raja, milloin lapsia ryhdytään ottamaan huostaan. Laki ei anna tällaiseen mahdollisuutta.

Suojelupoliisin erikoistutkija Pekka Hiltunen ei ota kantaa leirillä olevien naisten rooliin Isisissä, vaan puhuu yleisellä tasolla. Hän kertoo, että naisten Suomelle aiheuttama uhka vaihtelee merkittävästi. Jokaisen naisen riski arvioidaan erikseen.

– Paljon riippuu siitä, mikä näiden henkilöiden motiivi paluulle on. Palaavatko he sen takia, ettei heillä ole käytännössä muuta vaihtoehtoa, vai onko taustalla jo pidempään jatkunut prosessi, että halutaan irtautua siitä mitä Isisin alueella on tapahtunut. Heidän toimintansa on voinut vaihdella matalan tason kannatuksesta ja värväämisestä aina terroristiseen toimintaan, Hiltunen sanoo.

Jos täysikäiset Suomen kansalaiset palaavat leiriltä Suomeen, heidän maahantuloaan ei voida estää, mutta heidät tullaan sisäministeri Mykkäsen mukaan pidättämään.

3. Voiko Suomi asettaa ehtoja lasten äideille: viemme lapsenne turvaan, mutta itse joudutte jäämään edelleen pakolaisleirille?

– Vierastan tämäntyyppistä kiristämistä, eihän se ole oikeusturvan mukaista eikä näin saisi menetellä, Pekkarinen sanoo.

– Myös Suomen lastensuojelulaissa on nimetty tahdonvastaiset toimenpiteet, mutta niihin voidaan turvautua vain, jos lapsen kehitys ja terveys on todella vakavasti vaarantunut, muut vaihtoehtoiset toimenpiteet eivät tule kyseeseen ja tahdonvastainen toimenpide arvioidaan lapsen edun mukaiseksi.

– Suomessa tällaisen asian käsittelee hallinto-oikeus eivätkä kentällä lastensuojelutyötä tekevät sosiaaliviranomaiset. Toki meilläkin tunnetaan tilanteita, joissa joudutaan ryhtymään toimenpiteisiin lapsen hengen pelastamiseksi. Niissä tilanteissa voidaan joutua tekemään äärimmäisiä nopeita ratkaisuja, Pekkarinen kertoo.

Suomalaisnaisia al-Holin leirillä Syyriassa.
Suomalaisnaisia haastateltiin leiristä vastaavien kurdijoukkojen vaatimuksesta kontissa leirin ulkopuolella.Antti Kuronen / Yle

4. Pakolaisleirillä olevien suomalaislasten ikä vaihtelee: joukossa on lapsia vauvoista teini-ikäisiin. Vanhemmat lapset ovat altistuneet Isisin propagandalle ja heitä on voitu kouluttaa taisteluihinkin. Voivatko jälkimmäiset olla turvallisuusriski Suomelle?

– Rikosoikeudellisen vastuun ikäraja on Suomessa 15 vuotta, ja se pätee tässäkin tilanteessa, Pekkarinen sanoo.

– Heillä on oikeus saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi, samalla lailla kuten äideilläkin. Lisäksi meillä on myös lapsille ja nuorille ohjelmia, joiden avulla voidaan vaikuttaa siihen, että lapsen väkivaltaiset ja muut ajatukset pikkuhiljaa lievenisivät. Emme voi tuomita ihmisiä jäämään hengenvaaraan sen tähden, että heidät on kasvatettu tietyllä tavalla.

5. Al-Holin leirin elinoloja on kuvailtu erittäin vaikeiksi. Leirillä kuolee lapsia koko ajan. Ruotsi on jo siirtänyt ensimmäiset Isis-terroristin lapset leiriltä, mutta nämä lapset olivat orpoja. Pitäisikö suomalaislapset siirtää turvaan?

Lapsiasiavaltuutettu Pekkarisen mukaan kyseessä on hätätilanne, jossa pitää ensisijaisesti ajatella lapsen etua.

– Näistä Ruotsiin tulleista lapsista nuorin, yksivuotias painoi vain kolme kiloa. Nämä lapset näkevät nälkää ja ovat ymmärtääkseni vaikeasti ripulin sairastuttamia. Syyriassa rupeaa myös lämpötila nousemaan, jolloin olosuhteet muuttuvat vielä entistä vaikeammaksi.

– Tässä on nyt kyse elämästä ja kuolemasta, joten katson, että meillä on velvollisuus auttaa, Pekkarinen painottaa.

Sisäministeri Mykkäsen mukaan yhteispohjoismaiset valmistelut ovat niin pitkällä, että jo lähiviikkoina voitaisiin tehdä päätöksiä. Tilanteen hoitamista vaikeuttaa se, ettei Suomessa ole vielä hallitusta vaan toimitusministeristö, joka ei voi tehdä asian vaatimia poliittisia linjauksia. Akuutissa tilanteessa myös toimitusministeristö voi toki reagoida.

Lue lisää:

Yle Isis-leirillä Syyriassa: Leirillä on jopa 44 suomalaista, kertovat suomalaisnaiset videolla – "Haluamme takaisin Suomeen"

Sisäministeri Mykkänen Isis-leirin kymmenistä suomalaisista: "Aikuisia emme halua Suomeen, lapset Suomen viranomaisten haltuun"

Puoluejohtajat kommentoivat uutista Isis-leirin suomalaisista – Halla-aho: "Käveleviä aikapommeja", Orpo: "Ei mitään syytä auttaa heitä"

Ruotsalaisen Isis-terroristin lapset pelastettiin Syyriasta – kärsivät aliravitsemuksesta, yksivuotias painoi alle kolme kiloa

Isisin vierastaistelijoiden paluu piinaa Eurooppaa – Mitä tehdä mahdollisesti raskaisiin rikoksiin syyllistyneille ja heidän perheilleen?