1. yle.fi
  2. Uutiset

Kaupunkikeskustojen elinvoima on heikentynyt koko maassa: Kemi ja Tornio–Haaparanta näivettyneet eniten, Rovaniemen nousu hiuksenhieno

Varsinkin kaupat vähenevät keskustoissa. Kauppakeskukset sijoittuvat keskustojen ulkopuolelle ja myös verkkokauppa vie osansa.

keskustat
Kemin kaupunkikeskusta ilmasta
Kemin kaupunkikeskustan elinvoima on pudonnut vuodessa roimasti.Antti Ullakko / Yle

Kaupunkikeskustojen elinvoima on heikentynyt. Elävät Kaupunkikeskustat ry:n (EKK) mittauksen mukaan kaupunkikeskustojen elinvoima on laskenut vuodessa keskimäärin 7,6 prosenttia. Mittauksia on tehty 39 keskusta-alueella.

Eniten pudotusta tuli laskennan mukaan Kemissä, Tornio-Haaparannalla ja Porissa. Häviäjien joukossa on jopa Helsingin ydinkeskusta.

Kemissä elinvoimaluku putosi 27 prosenttia ja runsaan 20 prosentin pudotuksen kokivat myös Tornio-Haaparanta ja Pori. Seuraavina listalla olivat muun muassa Savonlinna, Kokkola, Riihimäki, Mikkeli ja Tampere.

– Tilanne on siinä mielessä uusi ja erikoinen, että lähes kaikilla keskustoilla elinvoima näyttää laskeneen. Kunnollista kasvua ei ole missään, mutta joillakin pysyy nenä pinnan yläpuolella, Martti Wilhelms sanoo.

Laskennassa mukana olleista kaupungeista vain neljässä on onnistuttu säilyttämään elinvoimaisuutta. Keskustan elinvoima säilyi tai parani hivenen ainoastaan Rovaniemellä, Vantaan Tikkurilassa, Hämeenlinnassa ja Loimaalla. Rovaniemen elinvoima oli hiuksenhienossa, alle prosentin, nousussa. Nousuun on vaikuttanut kansainvälinen matkailu.

Verkkokauppa ja peltomarketit syövät keskustojen elävyyttä

EKK arvioi mittauksen tuloksen heijastavan verkkokaupan lisääntymistä ja keskustojen ulkopuolisten kauppakeskusten yleistymistä. Tulosten valossa varsinkin kaupat vähenevät keskustoissa ja tilalle tulee vain arkisin toimivia yrityksiä ja toimistoja. Liiketiloja on myös tyhjentynyt. Sen sijaan ravintolat ovat pitäneet pintansa.

Mittauksessa keskusta on sitä elinvoimaisempi, mitä enemmän siellä on lauantaina auki olevia liikkeitä ja mitä vähemmän liiketiloja on tyhjillään. Tuloksia suhteutetaan kaupungin asukaslukuun.

– Elinvoimavertailu tehdään edellisvuoden lukuihin vertaamalla. Luku on herkkä muutoksille liiketiloissa, siksi muutosprosentit ovat helposti isoja, kertoo EKK:n elinvoima-asiantuntija Martti Wilhelms.

Muutosherkkyydestä kertoo esimerkiksi Hämeenlinnan tilanne. Siellä yhden vanhan liikehuoneiston purkaminen nosti elinvoimalukua ylös.

Martti Wilhelms työryhmineen on mitannut viisi vuotta elinvoiman kehittymistä Suomen kaupunkikeskustoissa. Wilhelms hyödyntää Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry:n kehittämää laskentamenetelmää.

Lisää aiheesta:

Kaupungistuminen kiihtyy Suomessa, mutta kasvu ei näy keskustojen elinvoimana – "Puolet lisää asukkaita ja mallia Pariisista"

Lue seuraavaksi