Tuija Rautiaisen kodin päältä ajaa pian 15 000 autoa päivässä – Nelostien laajennus vaatii poikkeuksellisen monen talon purkamista

Nelostiestä tehdään moottoritietä Jyväskylän pohjoispuolella.

tiet
Tuija Rautiainen katsoo entisen kotinsa ikkunasta.
Laukaalaisen Tuija Rautiaisen talo jää Nelostien alle.Isto Janhunen / Yle

Tuija Rautiainen kaivaa pihakukkia ylös punaisen talon pihamaalta Laukaan Vehniällä. Hänen ilmeensä on vakava, mutta ote hellä:

– Nyt pääset uuteen kotiin, Rautiainen juttelee valkovuokolle, jonka juuret on juuri katkaistu rautalapiolla.

Kukista tulee eläviä muistoja kodista, jossa Rautiaisen perhe ehti asua 30 vuotta. 1800-luvulla rakennettu torppa ja sen pihapiiri hävitetään pian Nelostien rakennustyömaan tieltä. Kaikki pelastamisen arvoinen on kaivettava mukaan nyt.

Tuija Rautiainen kerää kukkia entisen kotinsa pihasta.
Tuija Rautiainen kaivaa muistoksi myös pihakukkia.Minna Matintupa / Yle

Sisällä talossa uunista puuttuvat luukut, eikä puuhellassa ole enää kantta. Kattokin repsottaa, sillä sitä tukeneet vanhat hirret on irrotettu uutta käyttöä varten. Näky on surullinen, mutta ajatus lohduttava: tärkeiden tavaroiden elämä jatkuu jossain muualla.

Talon pihapiiri on jo raivattu. Tonttia suojanneet vanhat koivut retkottavat maassa ja linnunpönttö lojuu heinikossa. Se on haljennut pudotessaan.

Puiden kaatamisen myötä kaikki melusuoja on kadonnut. Nelostie jylisee reilun kymmenen metrin päässä vanhasta kotiovesta, lähes 15 000 autoa vuorokaudessa. Välillä on pakko melkein huutaa, että pihassa pystyy keskustelemaan

Autojen määrän Nelostiellä ennustetaan kasvavan lähivuosikymmeninä tuhansilla ajoneuvoilla, joten tietä on ryhdytty remontoimaan moottoritieksi. Uudet kaistat haukkaavat talon alleen.

Vuosikymmenet löyhässä hirressä

Nelostien remonttia on odotettu lähes yhtä kauan kun Rautiaiset ovat asuneet talossaan. Tiesuunnitelmat ovat leimanneet arkea monella tapaa. Vähintään 15 vuoden ajan kaikki suuremmat remontit on jätetty tekemättä ja pienempiäkin on harkittu pitkään.

– Se oli aina takaraivossa, että lähtöhän tästä tulee, Tuija Rautiainen sanoo.

Siitä huolimatta hetki oli pysäyttävä, kun tiehankeen rahoitus varmistui puolisentoista vuotta sitten. Rahoituspäätöksen myötä pitkään valmiina olleet tiesuunnitelmat alkoivat edetä.

– Silloin tajusin, että tämä taitaa nyt olla ihan totta.

Tuija Rautiainen entisellä pihallaan Nelostien vieressä.
Nelostien liikenne jyrää vain muutaman metrin päässä Rautiaisen vanhasta talosta.Isto Janhunen / Yle

Talon kohtalo sinetöitiin tammikuussa 2018, kun Rautiainen sai puhelun Keski-Suomen ELY-keskuksen kiinteistöpäällikkö Markku Karvoselta. Rautiaisen koti oli yksi tiehankkeen suunnitelmassa lunastettavaksi merkitystä asuintalosta.

– Tuntui, että sydän pysähtyy. Minulla ei ollut mitään tietoa, mihin tästä lähden, Rautiainen kertaa.

Nelostien purkutalojen määrä on suuri

Tuija Rautiaisen tilanne ei ole ainutlaatuinen, mutta harvinainen se on. Maanmittauslaitoksen mukaan koko maassa lunastetaan purettavaksi vain muutama asuintalo vuosittain. Yleisin syy lunastamiselle ovat tielinjaukset.

Nelostien rakentaminen moottoritieksi Jyväskylässä Kirrin ja Tikkakosken välillä haukkaa alleen seitsemän asuintaloa. Se on suuri määrä tiehankkeessa, jossa valmista moottoritietä syntyy vain 17 kilometriä.

Esimerkiksi Etelä-Savossa Mikkelin ja Juvan välillä tehtävä Vitostien parannustyö vie mukanaan vain yhden asuinkäytössä olevan talon, vaikka tietä syntyy tuplasti Jyväskylään verrattuna. Turun moottoritien 50 kilometrin osuus Muurlan ja Lohjan välillä syntyi aikoinaan ilman ainoankaan talon purkamista.

Työhanska kivellä.
Osaa Nelostien alta raivattavista taloista on jo ryhdytty purkamaan. Loputkin saadaan purkukuntoon kesäkuun aikana.Minna Matintupa / Yle

Tien alle jäävien talojen määrään vaikuttaa moni asia. Yksi merkittävimmistä on se, kuinka tiheään asutulla alueella tieremonttia tehdään. Maaseudulla tielinjaukset pystytään yleensä toteuttamaan niin, että asuinrakennuksia voidaan välttää. Kaupungeissa vaihtoehtoja on vähemmän. Esimerkiksi Turun kehätien parantaminen neljän kilometriin matkalta haukkaa pois kuusi asuintaloa.

Lunastus panee virkamiehenkin koville

Kodin lunastaminen on aina kova paikka, vaikka lunastuksen vaativaa hanketta olisi suunniteltu pitkään.

Tilanteen henkilökohtaisuus vaatii myös lunastajalta erityisosaamista. Virkamiehiltä odotetaan kykyä käsitellä vaikeita tilanteita, niin että kunnioitus kotinsa menettävää ihmistä kohtaan säilyy koko prosessin ajan.

– Ei näissä voi mennä, niin kuin joskus 1800-luvulla, että virkamies sanoo vaan miten asiat ovat, kertoo Maanmittauslaitoksen lunastuksista vastaavan tulosyksikön johtaja Mauri Asmundela.

Nelostien alle jäävien talojen lunastamisesta neuvotellut kiinteistöpäällikkö Markku Karvonen Keski-Suomen ELY-keskuksesta myötäilee Asmundelan näkemystä.

– Virkamies ei voi lähteä lunastustilanteeseen takki auki, vaan enemmänkin hattu kourassa, Karvonen sanoo.

Silti negatiivista palautetta tulee paljon ja siihen on täytynyt vuosien varrella tottua. Karvosen mukaan kaikki on hyvin niin kauan kun asiat riitelevät, mutta henkilökohtaisuuksiin ei mennä.

Kättä päälle

Asuin- ja liikekiinteistöjen lunastus aloitetaan yleensä vapaaehtoisella neuvottelulla. Jos korvauksesta päästään sopimukseen, ei varsinaista lunastustoimitusta tarvitse suorittaa.

Kiinteistöstä saatava korvaus jännitti Tuija Rautiaista. Vanhan talon tilalle tarvittiin uusi koti ja siihen rahat. Ilman lunastusta hän ei olisi harkinnutkaan muuttavansa, vaan suunnitteli remontoivansa taloaan pikku hiljaa omiin tarpeisiin sopivaksi.

– Kuulin monenlaisia huhuja. Jotkut sanoivat, että ei ne maksa mitään ja toiset arvelivat, että voivat maksaa ihan hyvinkin, Rautiainen muistelee.

Tuija Rautiainen.
Tuija Rautiaisen taloa on jo purettu sisältä. Minna Matintupa / Yle

Tila ja talo inventoitiin ja lopulta Karvosen ehdottama korvaussumma tuntui oikeudenmukaiselta. Rautiaisella ei ollut halua ryhtyä vääntämään kättä asiasta. Sopimus allekirjoitettiin samana päivänä kuin talon kauppakirjat kolmekymmentä vuotta aiemmin.

– Kyllä se oli heti, että kättä päälle, Rautiainen hymähtää.

Rautiainen löysi uuden kodin rivitalosta toiselta puolelta Laukaata. Hänen puolisonsa on kuollut ja tytär muuttanut omilleen. Vanhan talon ympäristöön liittyy paljon rakkaita muistoja perheen elämästä. Rautiaista lohduttaa ajatus, ettei työmatkalla tarvitse joka päivä ajaa vanhan kodin päältä.

– Tämä oli meille paras mahdollinen koti.

Lunastuksessakin voi neuvotella hinnasta

Lain mukaan lunastettavasta kiinteistöstä on maksettava paikkakunnan hintatason mukainen täysi korvaus. Lain periaate on, ettei kiinteistön omistajan varallisuus saa lunastuksen johdosta heikentyä, mutta ei parantuakaan.

Kaikki lunastustapaukset ovat erilaisia, joten suoria listahintoja ei löydy. Hintaa pohditaan vertailemalla muun muassa alueella aiemmin toteutuneiden kiinteistökauppojen hintatietoja. Korvaussummasta päättää virkamies.

Maanomistajalla on mahdollisuus neuvotella hinnasta tuomalla esiin omasta näkökulmastaan olennaisia tietoja, jotka vaikuttavat kiinteistön arvoon tai lunastuksesta johtuvaan ansionmenetykseen. Niihin vedoten maanomistaja voi esittää oman korvausvaatimuksensa.

Rekka ajaa talon ohi.
Tien alle jäävästä talosta maksettavaa korvausta määritellään muun muassa alueella aiemmin tehtyjen kauppojen perusteella.Minna Matintupa / Yle

Keski-Suomen ELY-keskuksen kiinteistöpäällikkö Markku Karvonen kertoo pyrkivänsä neuvottelutilanteissa luottamuksen syntymiseen puolin ja toisin.

– Tässä ei olla vetämässä mitään tietoja hihasta, eikä ketään olla ryöstämässä, vaan ihan oikeasti ollaan pyrkimässä lain edellyttämään täyteen korvaukseen, hän vakuuttaa.

Kaikista seitsemästä Nelostien alle jäävästä talosta syntyi vapaaehtoinen korvaussopimus. Lunastettavaksi määrättyjen kiinteistöjen kohdalla vapaaehtoisuus on kuitenkin suhteellinen käsitys. Jos sopua ei synny, lunastus etenee lunastustoimitukseen. Lopputulos on joka tapauksessa se, että talo puretaan ja omistaja saa kiinteistöstään lunastustoimikunnan määrittelemän korvauksen. Päätöksestä voi vielä valittaa maaoikeuteen.

Asuintaloja lunastetaan teiden alta harvoin, maa-alueita enemmän. Viime vuonna maantietoimituksissa oli osallisina noin 4000 maanomistajaa.

Uusi vajaan 20 kilometrin moottoritie Jyväskylän pohjoispuolella vaikuttaa lähes 300 maanomistajan maihin.

Tie halkaisee Mäkelän tilan, hevoset joutuvat lähtemään

Kun Nelostietä rakennetaan moottoritieksi, liikenteen on kuljettava jossain. Sitä varten rakennetaan jo kesällä pysyvä rinnakkaistie –keskelle Hannu Mäkelän tilaa.

Mäkelän talo Tikka-Mannilan kylässä valmistui vajaat kymmenen vuotta sitten. Sen vieressä sijaitsevat hevostallit, ratsastuskentät ja pellot. Talo jää yhdelle puolelle uutta tietä, hevosten laidunmaat toiselle.

Eläinten kuljettaminen päivittäin ensin tietyömaan ja myöhemmin vilkkaasti liikennöidyn maantien yli on mahdotonta. Mäkelän on luovuttava hevosista, vielä tänä kesänä.

Tallit ja kentät jäävät tyhjilleen ja pellot tarpeettomiksi.

Hannu Mäkelän tila Tikka-Mannilassa jää Nelostien rinnakkaistien halkaisemaksi.
Rinnakkaistien tulevalla paikalla on toistaiseksi vain saviset pyöränurat.Isto Janhunen / Yle

Kun Mäkelä aikoinaan hankki tilansa, hän tiesi, että rinnakkaistie oli tulossa. Silloisissa suunnitelmissa tie oli piirretty toiselle puolen nelostietä, eikä se edes koskettanut Mäkelän tilaa.

Sitten suunnitelmat muuttuivat.

Kyläläiset tekivät valituksen ja esittelivät suunnittelijoille vaihtoehtoisia tielinjoja, mutta suunnitelma pysyi ennallaan.

Käteen jäivät vain oikeudenkäyntikulut ja tiesuunnitelma, joka muuttaa Mäkelän tilan luonteen täysin.

– Asuminen säilyy, mutta koko paikan idea katoaa. Pahaltahan se tuntuu, Mäkelä sanoo.

Maan lunastaminen on ilmoitusasia

Kodin lunastamiseen verrattuna maa-alueen lunastaminen on paljon suoraviivaisempaa. Käytännössä tietä varten haltuun otettavat maat merkataan maastoon, ja maanomistajille kerrotaan haltuunotosta ja lunastuksesta.

Mäkelää suoraviivaisuus harmittaa.

– Tylysti piirtävät viivan ja meidän tehtäväksemme jää taistella vastaan. Ei neuvotella, vaan lehdestä saa lukea, että lunastetaan, hän sanoo.

Korvauksia joutuu odottamaan, sillä ne määritellään ja maksetaan sen jälkeen, kun tie on valmis. Vasta silloin voidaan lunastettavat maat mitata lopullisesti.

Ennakkokorvaus on mahdollinen, mutta silloin menettää valtion maksaman kuuden prosentin koron. Nelostien lähes kolmestasadasta maanomistajasta ennakkokorvausta on vaatinut yksi.

Valitukset tielunastuksista ovat harvassa. ELY-keskuksen Karvonen uskoo, että korkea valituskynnys johtuu siitä, että kaikki suunnittelussa tehdyt ratkaisut täytyy olla valtion näkökulmasta hyvin perusteltuja.

– Perusteet hyväksytään monesti pitkin hampain, mutta kuitenkin. Arvioisin, että valitusherkkyys ei ole kovin suuri, Karvonen sanoo.

"Ajattelen, että lopulta kaikki menee hyvin"

Kun Tuija Rautiainen perheineen muutti 30 vuotta sitten punaiseen torppaansa Nelostien varrella, liikenne oli huomattavasti nykyistä vähäisempää. Silti se aiheutti huolta 3-vuotiaan pikkutytön äidille.

– Varoittelimme jatkuvasti, että ei saa mennä sinne päinkään, Rautiainen muistelee.

Muuten tie ei Rautiaista häirinnyt. Hän on tottunut asumaan ison tien varrella, lapsuuden kotikin oli 4-tien kupeessa. Tien äänet tuntuvat hänestä turvallisilta, ja autojen humina kertoo, että ihmisiä on liikkeellä.

Koko ajan kasvanut liikenne teki kuitenkin nelostiestä vaarallisen myös Tuija Rautiaisen mielestä. Erityisesti Äänekosken biotuotetehtaan aloittamisen jälkeen raskaan liikenteen lisääntymisen huomasi konkreettisesti.

– Oli turvatonta lähteä pihasta. Ymmärränhän minä, että uusi tie tarvitaan.

Tuija Rautiainen vanhan kotitalonsa portailla.
Talon tyhjentäminen on ollut Tuija Rautiaiselle osa kodista luopumiseen liittyvää surutyötä.Minna Matintupa / Yle

Se, että yleinen etu vaati myös Rautiaisen luopumaan kodistaan, oli kova kolaus. Varastojen ja talon tyhjentäminen viime kesänä oli samalla surutyötä. Hän möi paljon vanhoja tavaroitaan ja etsi uudet omistajat muun muassa pihasaunalle ja nukkuma-aitalle. Uuteen kotiin hankittiin uutta irtaimistoa, astioista lähtien.

Tuija Rautiaisen vuosia kestänyt epätietoisuus ja tiesuunnitelmien seuraaminen pala kurkussa on nyt päättynyt. Se tuntuu paitsi haikealta, myös helpottavalta.

– Sitä kuitenkin ihminen ajattelee, että kaikki menee omalla painollaan ja lopulta kaikki menee hyvin. Ainakin minä ajattelen niin.

Voit keskustella aiheesta 29.5.2019 klo 22 saakka.

Lue myös:

Nelostie on yhtä kehnossa kunnossa kuin ennen Konginkankaan onnettomuutta – palomies Jarmo Arpiainen: "Työt eivät lopu, ellei tielle tehdä jotain"

Tänä kesänä rahaa riittää vain vilkkaimpien teiden korjaamiseen – Maanteitä päällystetään merkittävästi vähemmän kuin edellisvuosina