Suomalaiset Isis-naiset kertovat poikkeuksellisessa haastattelussa elämästään Syyriassa: "Lapset ovat kaikki, mitä minulla on"

Naiset sanovat, että heillä ei ollut tekemistä väkivaltaisuuksien kanssa. Suomalaistutkija epäilee heidän tietämättömyyttään. Katso Antti Kurosen tekemä haastattelu videolta.

Isis
Isis-naiset Ylen haastattelussa Syyriassa
Isis-naiset Ylen haastattelussa Syyriassa

AL-HOL Naiset istuvat rivissä karussa valkoseinäisessä kontissa. Mustat vaatteet peittävät kasvot, kädet, jalat.

– Sekö, että olemme tulleet tänne, tekeekö se meistä terroristeja? kysyy heistä yksi.

– Tulin tänne paljon ennen kalifaattia, mutta okei, tästä tuli niin paljon rumempi kuin ajattelin. Loppu oli tosi kauheaa. Kuulit naapuriteltassa, miten lapset paloivat. Ymmärrän, että islamilainen valtio teki kauheita asioita, mutta nämä kurdit ovat myös tehneet kauheita asioita meitä kohtaan.

Yle tapasi viisi suomea puhuvaa naista al-Holin leirillä Syyriassa. Leirillä pidetään Isisin taistelijoiden perheenjäseniä.

Yksi haastatteluun osallistuvista on aiemminkin julkisuudessa ollut Sanna. Muut naiset ovat hyvin perillä siitä, että sen jälkeen, kun Sanna kertoi etunimensä kansainvälisen median haastatteluissa, hänen elämänsä selvitettiin Suomessa läpikotaisin. Siksi he suostuvat puhumaan vain anonyymisti.

– En halua, että ihmiset tunnistavat minut tai lapseni, kun palaan Suomeen, yksi naisista selittää.

Kaikki viisi haluavat palata Suomeen. He sanovat olleensa kotiäitejä.

– Emme ole tehneet mitään rikosta. Olemme eläneet normaalia elämää. Oli koulut ja omat kodit ja luennot. On kokattu ja pesty pyykkiä, ja lapset ovat käyneet hyviä kouluja. Miksi emme voisi palata, Sanna sanoo.

Yle ei ole pystynyt tarkistamaan Sannan tai muiden naisten kertomuksia. Se tiedetään, että monissa Isisin alueella toimineissa kouluissa opetettiin ääri-islamilaisen maailmankuvan mukaan (siirryt toiseen palveluun).

– Me emme ole olleet sotilaita emmekä olleet mukana missään noissa jutuissa. Olemme vain olleet kotona kasvattamassa lapsia. Osa meistä on yrittänyt lähteä sieltä jo kauan sitten, mutta ei meillä ollut rahaa ja suhteita päästä pois. Sen takia olemme jääneet sinne niin pitkäksi aikaa, toinen naisista sanoo.

Kolmas vertaa heidän tilannettaan siihen, että eihän Yhdysvaltain kansalainenkaan ole välttämättä samaa mieltä kaikista Yhdysvaltain sotatoimista ulkomailla.

– Elät Yhdysvaltojen alaisuudessa, etkä voi vaikuttaa heidän politiikkaansa. Meidän tilanne on vastaava. Meitä rangaistaan siitä, että elimme islamilaisen valtion alaisuudessa. Miten me olisimme voineet vaikuttaa islamilaisen valtion toimintaan.

Britanniassa King’s Collegessa työskentelevä terrorismitutkija Juha Saarinen arvioi, että Isisin alaisuudessa on varmasti ollut mahdollista elää arkista elämää.

Hän myös vahvistaa, että perheellisten naisten on ollut erittäin vaikeaa päästä Isisin alueelta pois.

Saarisen mukaan on silti selvää, että kaikki alueelle matkustaneet ovat ainakin vuodesta 2014 alkaen olleet tietoisia Isisin propagandasta.

– He ovat kyllä tienneet millainen Isis on, koska Isisin materiaalissa on avoimesti kerrottu, että se on väkivaltainen järjestö ja että väkivalta on tärkein keino tavoitteiden saavuttamiseksi.

Suomalaisnaisia al-Holin leirillä Syyriassa.
Suomalaisnaisia al-Holin leirillä Syyriassa. Toukokuun alussa leirillä laskettiin olevan lähes 73 500 ihmistä, joista kaksi kolmasosaa on alle 18-vuotiaita. Antti Kuronen / Yle

Suomi voisi hakea kansalaisensa

Suomalaisnaisia ja heidän lapsiaan pidetään tällä hetkellä al-Holin suljetulla leirillä koillis-Syyriassa. Kurdien ylläpitämä leiri on sotilaiden vartioima, eikä sieltä ole mahdollista päästä omin voimin Suomeen.

Toimistusministeristön sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) toisti perjantaina Suomen kannan: täysi-ikäisiä Suomen kansalaisia ei haeta leiriltä, mutta lasten osalta selvitetään keinoja, joilla heidät saataisiin Suomen viranomaisten haltuun. Se vaati Mykkäsen mukaan kuitenkin huoltajien suostumuksen.

Mykkäsen mukaan monet leirillä olevista naisista ovat syvästi radikalisoituneita.

Jos Suomi haluaisi hakea kansalaisiaan leiriltä, se onnistuisi kyllä, sanoo leirillä henkilöiden siirroista vastaava upseeri. Hänen mukaansa kurdit järjestäisivät asian.

Leirin naiset tietävät hyvin, mitkä maat ovat ottaneet vastaan omiaan. Kosovolaiset ovat päässeet kotiin. Ruotsi on ottanut orpolapsia. Uzbekistan ja Kazakstan ovat hakeneet ihmisiä. Parhaillaan leirillä on kazakstanilaisten ryhmä noutamassa loppuja kansalaisiaan.

Jopa puolet leirillä olevista noin 70 000 ihmisestä on tuotu sinne Baghuzista, Isisin viimeisestä linnakkeesta, joka vallattiin maaliskuussa.

Kurdiviranomaisten mukaan leirille on syntynyt eräänlainen mini-kalifaatti, jossa osa naisista toimii väkivaltaisina moraalipoliiseina. Suomalaisten tarinat tukevat tätä.

– Täällä on ihmisiä, joilla on ääriajatuksia. He voivat tulla ryöväämään rahat. He ovat tulleet hakkaamaan siskoja sillä perusteella, että nämä eivät ole enää muslimeja. Jos käyt torilla, olet vääräuskoinen. Jos yrität takaisin kotimaahasi, olet vääräuskoinen, yksi naisista kertoo.

Hänen mukaansa ihmisiä on jopa tapettu leirillä.

– Heillä on jengi. En uskalla antaa pojilleni rokotteita, koska pelkään, että joku näkee minut ja seuraa. Minulla on varashälyttimet teltassa, kattilat kolisee, hän jatkaa.

Leirillä puhutaan paljon venäjää ja turkkia. Vastaan tulee myös saksalaisia, ranskalaisia ja tanskalainen nainen. Suomalaiset elävät ympäri leiriä, mutta tuntevat toisensa.

Kaikilla erimaalaisilla naisilla on mustat niqabit, joiden alta näkyvät vain silmät. Kaikki kyselevät, mikä on heidän kotimaansa kanta palautuksiin.

Naiset vetoavat tietämättömyyteen

Viisi haastateltua naista arvioivat yhdessä, että suomalaisia on leirillä kaikkiaan 44: 11 äitiä ja 33 lasta. Kolme haastatelluista on kantasuomalaisia, kahdella on maahanmuuttajatausta, mutta he ovat Suomessa syntyneitä ja kasvaneita.

He kaikki kertovat olleensa Syyriassa jo vuosia. Osa naisista vetoaa siihen, että he tulivat maahan jo ennen kuin tieto Isisin julmuuksista nousi julkisuuteen, eikä lähteminen ollut mahdollista. Nyt jokainen sanoo tuomitsevansa Isisin toiminnan.

– Ihmisten pitää ymmärtää, että meillä ei ollut nettiä kotona. Emmehän me monista asioista tienneet. Saimme kuulla niistä vasta paljon myöhemmin. Emme olleet samalla tavalla tietoisia kuin Suomessa. Kun törmäsin videoihin, järkytyin, että mitä tämä on. Ei sitä ymmärtänyt, mitä on tapahtumassa, yksi naisista sanoo.

– Jos tuli jokin video, näimme niitä. Raqqassa elämä oli normaalia ihan kuten missä tahansa suuressa kaupungissa. Kaikki nämä teloitukset ja muut, en ymmärrä missä niitä tapahtui, toinen kertoo.

Terrorismitutkija Saarinen suhtautuu epäillen naisten tietämättömyyteen.

– Ei netti kuitenkaan ole ainoa väylä saada tietoa. On periaatteessa mahdollista, että omaan asuntoon lukittautuneet ihmiset eivät ole tienneet, mutta kalifaatin alueella naiset vierailivat paljon toistensa kotona.

Suomalaisnaisia al-Holin leirillä Syyriassa.
Suomalaisnaisia haastateltiin leiristä vastaavien kurdijoukkojen vaatimuksesta kontissa leirin ulkopuolella.Antti Kuronen / Yle

"Olen tienannut pesemällä vaatteita"

Jokaisella haastatelluista suomalaisnaisista on lapsia. Al-Holin leirin olosuhteita he pitävät etenkin lasten kannalta todella huonoina. Hygienia on heidän mukaansa puutteellista, vettä on vaikeaa saada ja ruoka aiheuttaa lapsille ripulia. Jotkut ovat synnyttäneet teltoissa, naiset kertovat.

– Saimme vihdoinkin lääkärit Ilman rajoja -järjestöltä lääkkeitä, mutta pillereitä, joita lapset eivät niele. Tänään on vähän parempi, välillä he ovat tosi kipeinä. Naapuriteltassa on tosi huonossa kunnossa kaksi alle yksivuotiasta vauvaa, Sanna sanoo.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) leirin terveydenhuoltopalvelut ovat ”hyvin rajalliset”. Tuoreimman tilastoidun kaksiviikkoisjakson aikana toukokuun alussa WHO rekisteröi yli 800 ripuliin sairastunutta.

Koillis-Syyrian kurdiviranomaiset ovat valittaneet, että kansainvälinen tuki kattaa vain murto-osan leireistä ja vankiloista aiheutuvista kuluista.

Naiset sanovat, että leirin lapsista monet ovat aliravittuja. Taustalla on se, että piiritetyssä Baghuzissa oli ruoasta pulaa.

Leirillä jaettava ruoka on naisten mukaan tyypillisesti linssejä ja riisiä, jotka pitää keittää. Heidän mukaansa keittämistä varten tarvittava hella pitää kuitenkin hankkia itse, eikä ruoka riitä kaikille.

Leirin tilannetta seuraa YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto OCHA, jonka mukaan leirin asukkaille jaetaan kuukausittain ruoka-annokset, ja lisäksi leipää toimitetaan päivittäin. OCHA:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) “ruokatarpeet on tyydytetty”.

Jos on rahaa, voi hankkia parempaa ruokaa. Suomalaisten mukaan teoriassa omaiset voivat lähettää rahaa, mutta on suuri riski, että vartijat varastavat rahat. Naiset ovatkin keksineet erilaisia keinoja tienata leirillä.

– Minä olen tienannut pesemällä vaatteita. Kun tienasin riittävästi, ostin lieden, jolla olen voinut kokata ruokaa, jota myyn. Alussa siivosin, kun ei ollut ruoanlaittovälineitä, yksi naisista kuvaa.

– Minun lapseni ovat myyneet jätskiä, kertoo Sanna.

– Minulla on kakkubisnes. On ihmisiä, joilla on varaa ostaa leivonnaisiani, sanoo kolmas.

Leirin yli 70 000 asukkaasta noin kaksi kolmasosaa on alaikäisiä. Suomalaisnaisten mukaan heidän lastensa ei ole mahdollista käydä leirillä koulua.

Kaikki viisi sanovat, että heidän miehensä ovat kuolleet. Yksi kuoli tarkka-ampujan luotiin Baghuzissa. Sanna kertoo oman miehensä olleen "toimistoheppu Manbijissa", joka kuoli kurdien iskussa valittuaan väärän reitin.

Julkisuudessa on kerrottu, että Sannan 13-vuotias tytär on itsekin jo naimisissa. Sanna sanoo, että tämä ei ole totta. Hänen mukaansa kurdisotilaat tivasivat tyttäreltä, onko tämä taistelija vai puoliso, ja tytär vastasi siksi olevansa naimisissa.

Tytär ei ole paikalla eivätkä leiriä vartioivat sotilaat päästä etsimään häntä leiristä, joten asiaa ei voida tarkistaa tyttäreltä itseltään.

"En haluaisi, että joutuisin jättämään lapset"

Kolme naisista sanoo lähteneensä matkaan miestensä perässä. Nyt kaikki viisi kertovat katuvansa lähtöään Syyriaan. Eräs toteaa, ettei kannata lähteä seuraamaan mitään, ennen kuin on itse ottanut selvää asioista.

Yksi naisista kertoo, että hänelle yksi suuri syy lähtemiseen oli Suomessa erottuva vaatetus.

– Opiskeluissa oli vaikeaa pitää näitä vaatteita. Alkuopinnot menivät hyvin, mutta tiesin, etten voi mennä työharjoitteluun, koska on nämä vaatteet. Se oli yksi syy, että minulle riitti. Islamilaisessa valtiossa tämä vaatetus oli normi.

Toinen sanoo, että monet halusivat vain kuulua johonkin yhteisöön.

– Koen, että maahanmuuttotaustaisena muslimina minulle on Suomessa huudeltu kaikenlaista. Syrjäytyminen lähtee myös siitä, ettei hyväksytä kotimaassa, koska on maahanmuuttotaustaa ja nämä vaatteet.

Naisten tuntuu olevan vaikea hyväksyä, että monet arvioivat heidän olevan vaaraksi Suomelle. He vakuuttavat haluavansa elää rauhassa, opiskella ja tehdä töitä. Ehkä kertoa ihmisille kokemuksistaan.

– Me olemme ihan oikeasti äitejä. Miksi me lähtisimme johonkin ramboiluun? yksi kysyy.

Suurin huoli heillä on lasten terveydestä ja koulunkäynnistä. Naiset tietävät, että he voivat joutua päättämään, suostuvatko he lähettämään lapsensa Suomeen ja jäämään itse leirille.

– Olen kuullut huhuja… En haluaisi, että joutuisin jättämään lapset. He ovat kaikki, mitä minulla on. He ovat niin kiintyneitä minuun, etten voi ajatella miten he selviäisivät siitä, että joutuvat eroon, yksi naisista sanoo ja jatkaa:

– Nämä lapset ovat käyneet jo niin paljon läpi, että jos heidät erotetaan äideistään, en tiedä miten kävisi. Heillä ei ole kavereita, isää, ei mitään. Toivon, että pääsisimme yhdessä takaisin ja pikkuhiljaa yhteisöön. Ruisleipää ja sellaista.

Lue myös: Otetaan Isis-taistelijoiden lapset Suomeen, jätetään äidit leirille – Lapsiasiavaltuutettu: "Vierastan tämäntyyppistä kiristämistä"

Ruotsalainen terrorismitutkija: Isis-taistelijoiden vaimoja ei pidä tuoda takaisin Suomeen ja Ruotsiin ilman kattavaa lainsäädäntöä Sisäministeri Mykkänen Isis-leirin kymmenistä suomalaisista: "Aikuisia emme halua Suomeen, lapset Suomen viranomaisten haltuun"