Analyysi: "Älä sössi taloutta", sanoi Sipilä Rinteelle ennen eduskuntavaaleja – nyt SDP:n ja keskustan pitäisi löytää yhteinen talouslinja

Antti Rinteen (sd.) vetämissä hallitusneuvotteluissa kipuillaan suurten muutosodotusten ja talouden reunaehtojen välillä, kirjoittaa politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

hallitusneuvottelut
Hallitustunnustelija, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja Juha Sipilä.
Antti Rinne ja Juha Sipilä etsivät yhteistä suuntaa talous- ja työllisyyspolitiikasta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

SDP:n, keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n neuvottelut uuden hallituksen muodostamisesta jatkuvat maanantaina.

Hallitusneuvotteluissa vaikeimmat kiistat koskevat talous-, vero- ja työllisyysasioita.

SDP ja vasemmistoliitto kiristäisivät yritys- ja pääomaveroja ja rahoittaisivat tulevaisuusinvestointeja myös lisävelalla. Keskusta vastustaa yrittäjien lisäveroja ja vartioi julkisen talouden tasapainoa.

– Antti, älä sössi taloutta, oli ollut pääministeri Juha Sipilän (kesk.)viesti oppositiojohtaja Antti Rinteelle (sd.) eduskuntavaalitaistelun kuumina hetkinä.

SDP lupasi muuttaa Suomen suunnan

Sosiaalidemokraatit lupasivat, että politiikan suunta muuttuu, jos SDP voittaa eduskuntavaaleissa.

Äänestäjille annetut vaalilupaukset pitäisi nyt lunastaa, mutta rahasta on pulaa.

Oppositiossa SDP, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP vaativat muutosta Juha Sipilän porvarihallituksen talouspolitiikkaan, joka opposition mielestä kuritti köyhiä ja palkitsi rikkaita. Hallitus tasapainotti julkista taloutta ja vahvisti työllisyyttä, mutta oppositio piti hallituksen valitsemia keinoja väärinä.

Eduskuntavaalit niukasti voittaneen SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen vetämissä viiden puolueen hallitusneuvotteluissa joudutaan nyt etsimään uudelta pohjalta tasapainoa tulojen ja menojen välillä. Suurta linjataistelua käydään myös työllistämiskeinoista.

Ylimääräistä jännitettä hallitusneuvotteluihin tuo se, että yhteisestä hallitusohjelmasta yrittävät sopia viime vaalikauden päävastustajat: demarivetoinen oppositio ja pääministeripuolue keskusta.

Sipilän hallituksesta ikätilaston ykkönen?

Hallitusneuvottelujen ulkopuolelle sysätyn kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on arvellut, että Juha Sipilällä on orpo olo, kun vierestä löytyvät porvarihallituksen politiikkaa neljä vuotta ryöpyttäneet Rinne, vihreiden Pekka Haavisto, vasemmistoliiton Li Andersson ja RKP:n Anna-Maja Henriksson.

Pientä lohtua Sipilälle tuo, jos Rinteen hallituksen nimittäminen venyy kesäkuun puolelle. Sipilän telakalla olevasta hallituksesta tulee silloin Suomen pitkäikäisin hallitus.

Sipilän hallitus ohittaa sunnuntaina ikätilastossa Harri Holkerin (kok.) vuosien 1987–1991 sinipunahallituksen. Keskiviikkona Sipilän hallitus viettää nelisvuotisjuhliaan ja perjantaina se lipuu Paavo Lipposen (sd.) kahden sinipunahallituksen rinnalle ikätilaston kärkeen.

Rinne on ennakoinut, että uusi hallitus voisi olla kasassa ensi viikon lopulla, joten tiukalle menee. Eduskuntaryhmien sitouttaminen ja uusien ministerien valinnat lykännevät hallituksen nimittämisen kuitenkin kesäkuun ensimmäiselle viikolle.

Valtiovarainministerin paras kaveri

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä toimiva valtiosihteeri Martti Hetemäki kipusi perjantainakin määrätietoisesti ylös Säätytalon portaita. Hallitusneuvotteluihin osallistuvien puolueiden puheenjohtajat odottivat valtion rahakirstun ylintä valvojaa kertomaan, mitä kassan pohjalta vielä löytyisi.

Pääministeriksi tähtäävä Rinne kuuntelee herkällä korvalla valtiovarainministeriön virkamiesjohdon viestejä. Suomalaisessa politiikassa pääministerin tärkein tehtävä on ollut tukea valtiovarainministeriä, joka on yleensä ollut myös toisen päähallituspuolueen johtaja.

Rinteellä on omakohtaista kokemusta pääministerin ja valtiovarainministerin eripurasta. Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa Rinne joutui valtiovarainministerinä törmäyskurssille pääministerin ja kokoomuksen kanssa. Riidan seurauksena SDP:n ja kokoomuksen suhteet jäätyivät.

Valtiovarainministeriön virkamiesten viesti oli jo ennen eduskuntavaaleja tiukka ja tyly. Helmikuussa julkaistun virkamiesarvion (siirryt toiseen palveluun) mukaan julkista taloutta tulisi tasapainottaa seuraavan neljän vuoden aikana yhteensä kaksi miljardia euroa.

Julkisen talouden turvaaminen pidemmällä aikavälillä edellyttää valtiovarainministeriön virkamiesten mielestä rakenteellisia uudistuksia, kolmen miljardin euron sote-säästöjä ja työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.

Rinteen viikkoraha keskustan käsissä

Antti Rinteen johdolla käytävissä hallitusneuvotteluissa kakkosviulua soittava, keskustan väistyvä puheenjohtaja Juha Sipilä ennakoi jo neuvottelujen alkuvaiheessa, että kovin vääntö tulee rahasta.

– Mutta ei rahhoo ole sen enempää kuin on, Sipilä sovitteli jo sanoja tulevan, todennäköisesti keskustalaisen valtiovarainministerin suuhun.

Rinteen mahdollisessa viiden puolueen keskusta-vasemmistohallituksessa rahapussin nyörit olisivat valtiovarainministeriön tiukassa otteessa.

Valtion tämän vuoden talousarvion loppusumma nousi eduskunnan käsittelyssä 55,6 miljardiin euroon. Menojen rahoitukseen uutta velkaa arvioitiin tarvittavan 1,9 miljardia euroa. Kehysten mukaan budjetin alijäämä olisi ensi vuonna 1,5 miljardia euroa.

Hallitusneuvotteluissa liikkumavaraa yritetään kasvattaa etsimällä uusia verotuloja ja kohdentamalla menoja hieman eri tavalla.

Rahapulaan ratkaisua kaivetaan myös valtion omaisuuden myyntituloista. Niillä voitaisiin rahoittaa tulevaisuusinvestointeja, kuten väylärakentamista sekä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita.

Keskustalla pitkä tauko superministeriössä

Keskustan edustaja on kantanut valtiovarainministerin salkkua viimeksi Kalevi Sorsan (sd.) punamultahallituksessa vuosina 1983–1987.

Sorsan neljännen hallituksen valtiovarainministerinä aloitti Ahti Pekkala, joka oli ollut valtiovarainministerinä jo kahdessa edellisessä hallituksessa vuodesta 1979 alkaen. Pekkalasta tuli Suomen pitkäaikaisin valtiovarainministeri ja hänen ennätyksensä rikkoi vasta Sauli Niinistö (kok.) vuosina 1996–2003.

Ahti Pekkala jätti Sorsan hallituksen ja eduskunnan tammikuussa 1986, kun hän palasi kotiseudulleen Oulun läänin maaherraksi.

Kalevi Sorsan viimeiseksi jääneen hallituksen viimeisen budjettiesityksen valmisteli keskustan eduskuntaryhmän ulkopuolelta Suomen Pankista tullut Esko Ollila.

Kiinnostava yksityiskohta on, että sekä Pekkala että Ollila toimivat aikoinaan myös pankinjohtajina. Pekkala johti Haapaveden osuuspankkia ja Ollila Rovaniemen säästöpankkia.