Analyysi: Vanhojen puolueiden valta EU-parlamentissa horjuu, Euroopan-laajuinen vihreä aalto näkyy myös Suomessa

Yhtäältä vihreiden, toisaalta nationalistien ja populistien kannatus kasvoi EU:n laajuisesti, kirjoittaa Brysselin-kirjeenvaihtaja Anna Karismo.

eurovaalit
Vihreitten vaalivalvojaiset.
Vihreiden vaalivalvojaisissa tunnelma repesi ennakkoäänten julkistamisen jälkeen kattoon. Tulos tarkoittaisi puolueelle yhtä meppipaikkaa lisää.Marja Väänänen / Yle

BrysselVihreät ovat ponnistamassa historiansa parhaaseen tulokseen EU-parlamenttivaaleissa. Suomessa puolue näyttää saavan yhden paikan lisää EU-parlamenttiin, kun liki kaikki äänet oli laskettu.

Myös koko parlamentissa vihreät näytti iltakymmeneltä lisäävän paikkamääräänsä yli 40 prosenttia 71 meppiin. (siirryt toiseen palveluun)

Kokoomus olisi yhä Suomen suurin puolue, se saisi kolme paikkaa. Sen sijaan kokoomuksen "emopuolue" parlamentissa kutistuisi 216:sta paikasta 173 paikkaan.

EU:lle tuki suomalaisäänestäjiltä

EU-myönteiset puolueet näyttävät saaneen vaaleissa suomalaisilta vahvan tuen. Vaalien voittajiin lukeutuu myös sdp, joka suhtautuu myönteisesti tiivistyvään EU-yhteistyöhön.

Rkp jännitti paikkansa säilymistä, ja ennakkoäänten perusteella se saa pitää yhden mepin.

Myös EU:hun kielteisesti suhtautuva perussuomalaiset säilyttää paikkansa. Sen aatetoverit eli kansallismieliset puolueet näyttävät kasvattavan kannatustaan (siirryt toiseen palveluun) parlamentissa varhaisten ennusteiden mukaan.

EU-yhteistyön syventämiseen kriittisesti suhtautuva kristillisdemokraatit taas ei näyttäisi saavan yhtään paikkaa läpi. Syvenevää EU-yhteistyötä karsastava keskustakin on menettämässä yhden kolmesta paikastaan.

Keskustan EU-ryhmä ALDE, joka alkaa tehdä yhteistyötä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin Renaissance-ryhmän kanssa, sen sijaan kasvattaa meppiryhmäänsä runsaalla 30 edustajalla yli sataan meppiin.

– Ensimmäistä kertaa 40 vuoteen kahdella klassisella puolueella eli sosialisteilla ja konservatiiveilla ei ole enää enemmistöä. Vahva enemmistö on nyt mahdollinen myös meidän poliittiseen keskustaan kuuluvien ryhmien kesken. Aiomme käyttää sitä hyväksemme ja muuttaa EU:ta kunnianhimoisempaan suuntaan esimerkiksi ympäristöasioissa, yksi ALDE:n kärkiehdokkaista Guy Verhofstadt sanoi parlamentissa illalla.

Ympäristöasiat nousussa

Alustavien tulosten perustella voi sanoa, että uusi suomalaisryhmä ajaa uudessa parlamentissa aiempaa selvemmin ympäristöasioita. Vihreiden lisäksi esimerkiksi kokoomuksen Sirpa Pietikäinen on profiloitunut ympäristö- ja ilmastokysymyksissä.

EU-parlamenttivaalien loppusuoralla julkaistut kyselyt puolueiden kannatuksesta eri maissa kertovat, että voimasuhteet koko parlamentissa ovat muuttumassa.

Saksalaiset vihreät voittivat selvästi, ja se voi painostaa myös Saksan hallitusta toimimaan EU:ssa ilmastomyönteisemmin.

Sosiaalidemokraatit sahasivat siksakkia

Vaalipäivänä nähtiin hurjaa vuoristorataa joidenkin parlamenttipuolueiden kannatuksessa, kun eri maiden tuloksia alkoi putkahdella.

Esimerkiksi sosiaalidemokraatit näyttivät saavan vaalivoiton vielä, kun esimerkiksi Hollannin ja Maltan ovensuukyselyjä julkaistiin. Saksalaisten ennakkotulosten mukaan taas sikäläiset sosiaalidemokraatit kärsivät rökäletappion vihreille.

Espanjassa sosialistit näyttävät rynnivän vaalivoittoon, kun taas Ranskassa koko puolue saattaa hävitä kartalta.

Vaikka oikeistokonservatiivien EPP näyttäisi olevan yhä suurin puolue, se ei yltäisi enää yli neljännekseen paikoista. Suurimmassa EU-maassa Saksassa liittokansleri Angela Merkelin CDU säilyi kyllä maan suurimpana puolueena, mutta näytti kuitenkin häviävän vaalit.

Vihreät taas rynnivät maan demareiden ohi, ja Saksan vihreiden kasvu vaikuttaa myös EU-parlamentin vihreisiin: puolue kasvaa selvästi nykyisistä 50 jäsenestä.

Sitä vastoin keskustaliberaalinen ALDE kasvaisi lähinnä Ranskan presidentti Macronin Renaissance-listan tuomien uusien paikkojen vuoksi.

Macronin lista näytti häviävän hieman äärioikeistolaiselle Marine Le Penin Kansalliselle liittoumalle.

Kenestä parlamentin kärkiehdokas?

Uuteen parlamenttiin on tulossa aiempaa tasavahvempia ryhmiä. Hajanaisempi tilanne voi vaikuttaa esimerkiksi EU-komission valintaan.

Koska selvää vaalivoittajaa ei näyttäisi ennakkotietojen perusteella olevan, parlamentissa tullaan käymään keskustelua esimerkiksi siitä, minkä puolueen kärkiehdokas asetetaan ehdolle komission puheenjohtajaksi.

EU-parlamentti tekee enemmistöpäätöksiä, ja tulosten perusteella enemmistöjen muodostaminen vaikeutuu uudella, kesäkuussa alkavalla kaudella.

Yksi kiinnostava tulos nähtiin Itävallassa. Siellä liittokansleri Sebastian Kurzin keskustaoikeistolainen kansanpuolue ÖVP näyttää saaneen äänistä 34,5 prosenttia ja kasvattaneen kannatustaan selvästi viime eurovaaleihin nähden.

Äärioikeiston Vapauspuolue taas kärsi selvän tappion ja häviää 5,5 prosenttiyksikköä parlamenttivaaleihin verrattuna. Puolue joutui vastikään eroamaan Itävallan hallituksesta, kun sen johtaja Heinz-Christian Strache näytti kaksi vuotta sitten kuvatulla videolla lupaavan venäläiselle sijoittajalle valtion urakoita vastineena puolueensa tukemisesta.

Äänestysvilkkaus näyttää myös nousseen viime vaaleista. Esimerkiksi Ranskassa äänestettiin vilkkaammin kuin 25 vuoteen EU-vaaleissa.

Koko EU-alueen äänestysprosentti näytti iltakymmeneltä nousevan yli 50:n – Suomessa äänestysprosentti nousi myös, mutta jää EU-keskiarvosta selvästi vajaaseen 43 prosenttiin.

EU:n osalta tarkka äänestysprosentti saadaan vasta maanantaina, koska esimerkiksi italialaiset äänestävät puolilleöin.

Alkuviikosta alkaa ryhmien muodostus

Ryhmiä aletaan muodostaa heti ensi viikolla. Lähiaikoina nähdään esimerkiksi se, saavatko eri maiden kansallismieliset ja maahanmuuttokriittiset europarlamentaarikot tällä kertaa koottua yhteisen vahvan ryhmän.

Parlamenttiin tulee myös aivan uusia puolueita. Esimerkiksi Britanniassa Brexit-puolue ja Ranskassa Macronin liberaaliryhmä Renessanssi ovat kumpikin saamassa parlamenttiin yli 20 paikkaa.

Tiistai-iltana EU-maiden johtajat kokoontuvat epäviralliselle illalliselle Brysseliin täyttämään huippuvirkoja. Auki ovat komission puheenjohtajan, Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, Euroopan keskuspankin pääjohtajan ja ulkopoliittisen edustajan tehtävät.