Analyysi: Valta eurovaaleissa valuu etelän kaupunkeihin maaltamuuttoa nopeammin – Katso kuinka Pohjois-Suomi katosi meppikartalta

Kaupunkilaiset ja koulutetut voittivat eurovaaleissa, politiikan erikoistoimittaja Ari Hakahuhta kirjoittaa.

eurovaalit
Pekka Haavisto, Teuvo Hakkarainen, Petteri Orpo
Vihreiden ja kokoomuksen äänet kertyivät erityisesti etelän kaupungeista. Puheenjohtajat Pekka Haavisto (vas.) ja Petteri Orpo (oik.) juhlivat sunnuntaina. Perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen (kesk.) on nyt yksi Suomen pohjoisimmista europarlamentaarikoista. Lehtikuva, Lasse Isokangas / Yle

Eurovaalien tulos Suomessa paljasti maan kahtia jakautumisen kiinnostuksessa politiikkaan Euroopassa.

Jos asiaa katsoo Brysselin suunnasta, Suomi näyttäytyy Euroopan unionista kiinnostuneilta Etelä-Suomen kaupungeilta sekä Vaasa-Viitasaari-Pielavesi -linjan takana alkavalta unionin reuna-alueelta.

Meppiä ei löydy Vaasasta, Viitasaarelta ja Pielavedeltä pohjoiseen

Vilkaisu karttaan paljastaa Suomesta valittujen europarlamentaarikkojen valuneen yhä etelämmäs kohti ruuhka-Suomea.

Sunnuntain eurovaalien pohjoisimmat suomalaismepit löytyvät Vaasasta, Viitasaarelta ja Pielavedeltä: Miapetra Kumpula-Natri (sd.), Teuvo Hakkarainen (ps.) ja Elsi Katainen (kesk.)

Työnsä huhtikuussa päättäneessä Euroopan parlamentissa oli vielä kaksi edustajaa Oulusta ja yksi Suomussalmelta: Mirja Vehkaperä (kesk.) ja Liisa Jaakonsaari (sd.) sekä Merja Kyllönen (vas.).

Lisäksi vuonna 2014 europarlamenttiin valitun ja ennen eduskuntavaaleja eduskuntaan siirtyneen Paavo Väyrysen (tähtiliike, ex-kesk.) kotikunta oli Keminmaa.

Tosin pääkaupunkikeskeisyys hieman väheni näissä vaaleissa viiden vuoden takaiseen verrattuna. Helsingistä ja sen ympäristöstä valittiin nyt viisi euroedustajaa. Määrä oli vuonna 2014 seitsemän edustajaa.

Meppiraja Suomessa valui siis maantietä pitkin noin 350 kilometriä etelämmäksi edellisistä vaaleista.

Ilmiötä selittää osaksi keskustan eduskuntavaaleista alkanut tappiokierre.

Keskustan huono tulos ja yhden paikan menetys eurovaaleissa johtivat oululaisen Mirja Vehkaperän putoamiseen Brysselin parlamentista.

Kärjistäen tämä tarkoittaa sitä, että Pohjois-Suomessa harva voi kokea, että alueella olisi oma europarlamentaarikko.

Pohjois-Suomi ei ole edustettuna Strasbourgin ja Brysselin parlamentissa, toisin kuin Suomen eduskunnassa.

Tuhannen euron kysymys onkin, kokevatko pohjoissuomalaiset olevansa mukana eurodemokratiassa etelän edustajien kautta vai kokevatko he jääneensä syrjään? Väheneekö äänestysinto Pohjois-Suomessa seuraavissa eurovaaleissa?

Eurovaalit 2019
Lasse Isokangas / Yle

Maaseutu luopui päätösvallastaan ruuhka-Suomen hyväksi

Päätösvalta eurovaaleissa on siirtynyt suuriin kaupunkeihin ja ruuhka-Suomeen. Tämän havainnon tekeminen ei ole mitään rakettitiedettä, sillä toki myös väestö keskittyy etelään.

Mutta: valta eurovaaleissa valuu vielä suuremmalla vauhdilla etelän suuriin kaupunkeihin kuin ihmiset ehtivät pakata tavaroitaan muuttoautoihin.

Eurovaalivallan keskittyminen ruuhka-Suomeen kärjistyy, koska maaseutu-Suomessa äänestysinto on selvästi vähäisempää kuin ruuhka-Suomessa.

Eurovaalit olivat nyt etelän kaupunkilaisten juttu

Euroopan unionin päätöksentekoon osallistuminen vaalien kautta on Etelä-Suomen kaupunkilaisten asia. Maaseudulla seurataan menoa katsomosta. Kun ei ole sitä omaa meppiäkään.

Kiinnostavaa olisi tietää, äänestivätkö he, jotka täyttävät maataloustukilomakkeita ja asioivat unionin kanssa.

Helsingissä äänestysprosentti oli koko maata suurempi, 55,7 prosenttia, samoin Uudellamaalla, 45,9 prosenttia. Koko maassa äänestysinto oli 42,7 prosenttia, kun ulkomailla asuavia ei lasketa mukaan.

Maaseutumaisissa vaalipiireissä äänestysprosentti jäi melkein kaksikymmentä prosenttiyksikköä Helsinkiä pienemmäksi: Lapin vaalipiirissä 36,9 prosenttia, Oulun vaalipiirissä 37,9 prosenttia ja Savo-Karjalassa 36,4 prosenttia.

Kauniaisissa äänestysprosentti oli 69,8 prosenttia, Hyrynsalmella 29,2 prosenttia. Voiko eroa enää selvemmin kuvata?

Osallistumisen kannalta huonona asiana muistettakoon myös, että yli puolet suomalaisista jätti ylipäätään äänestämättä.

Kokoomus ja vihreät – Koulutetut ja kaupunkilaiset voittivat

Eurovaalien suurin puolue kokoomus sekä toiseksi tullut vihreät ovat erityisesti koulutettujen ja kaupunkilaisten suosiossa vaaleissa.

Kokoomus sai Etelä-Suomen suurista kaupungeista Helsingistä, Espoosta, Vantaalta, Turusta ja Tampereelta vajaa puolet äänistään, 43 prosenttia. Vihreät sai samoista kaupungeista yli puolet äänistään, 52 prosenttia.

Vihreät oli toistamiseen suurin puolue Helsingissä. Eduskuntavaalien ykkössija maan pääkaupungissa ei siis jäänyt ainutkertaiseksi. Vihreät oli kokoomusta suurempi myös Turussa.

Nämä kaksi puoluetta saivat Suomen kolmestatoista euroedustajan paikoista viisi. Lisäksi vihreät saa vielä kolmannen edustajan, niin sanotun Brexit-mepin paikan, jos Britannia eroaa Euroopan unionista.

SDP ja perussuomalaiset - Kannattajien koulutustaso matalampi

Äänestäjien koulutustasoa ei tietenkään pysty sunnuntain äänestyslipuista suoraan päättelemään. Vilkaisu Taloustutkimuksen Ylelle tekemien puoluekannatuskyselyjen tausta-aineistoon tarjoaa kuitenkin suuntaa antavan käsityksen.

Kokoomuksen ja vihreiden kannattajista korkeakoulutettuja on enemmän kuin seuraavaksi vaaleissa tulleissa puolueissa SDP:ssä ja perussuomalaisissa.

Kuukaudesta riippuen kokoomuksen kannattajista yliopisto- ja korkeakoulutettuja on yli 25, vihreiden kannattajista noin 20 prosenttia. SDP:n kannattajista yliopistotasoisesti koulutettuja on reilu kymmenen prosenttia, perussuomalaisten kannattajista alle kymmenen prosenttia.

Perussuomalaisten kannattajat suhtautuvat oletettavasti nihkeämmin Euroopan unioniin kuin kokoomuksen tai vihreiden kannattajat. Perussuomalaisten ääniosuus eurovaaleissa jäi selvästi eduskuntavaaleja pienemmäksi.

Monet eurokriitikot jäivät siis näissä vaaleissa kotiin.

Ja tehdäänpä vielä koulutuksesta valistunut arvaus elämäntilanteeseen: Korkeasti koulutettujen elämäntarinaan kuuluu yhä useammin opiskelijavaihto ulkomailla, esimerkiksi Euroopan unionin alueella. Vapaa liikkuvuus ja Erasmus-opiskelijavaihto ovat osa koulutettujen nuorten Eurooppaa.

Todennäköisesti kokoomuksen ja vihreiden äänestäjissä on enemmän myös heitä, jotka ovat hyötyneet globalisaatiosta kuin heitä, joihin on kohdistunut kansainvälisen talouskilpailun huonot puolet.

Kokoomus ja vihreät puolueina suhtautuvat erittäin myönteisesti yhteistyöhön Euroopan unionissa ja viestivät sitä myös puheissaan. Sama todennäköisesti pätee puolueiden äänestäjäkuntaan.

Siksi koulutetun kaupunkilaisen on luonnollista äänestää eurovaaleissa, vaikka kaikki koulutetut kaupunkilaiset eivät ole kokoomuksen ja vihreiden kannattajia.

Lue lisää:

Seurasimme eurovaalien tuloksia ja kommentteja hetki hetkeltä – Italian Salvini yrittää luoda 150 oikeistolaismepin jättiryhmää

Tässä on eurovaalien tulos Suomessa: Vihreille historiallinen voitto, kokoomus suurin – nämä 13 ehdokasta pääsivät läpi

Huhtasaari vahvoilla lounaassa, Katainen jyräsi idässä – katso uudenlaiset 3D-vaalikartat

Analyysi: Oikeistopopulistien rynnistys valtaan jäi vajaaksi EU:ssa