Hämäläisjoen kosket vapautettiin patojen kahleista – nyt kalastajat odottavat innolla uutta ja kookasta taimenkantaa

Renkajoen kaikki kosket on palautettu luonnontilaisiksi. Se antaa taimenille mahdollisuuden liikkua koko joen matkalla.

joet
Harri Takkumäki kalastaa Kuittilankoskella
Kalastajat uskovat Renkajoen nousevan erinomaiseksi taimenjoeksi.Timo Leponiemi / Yle

Renkajoen koskien kunnostus alkoi 2000-luvun alussa. Liki parinkymmenen vuoden työn jälkeen kaikki kosket on saatu palautettua luonnonmukaisiksi.

Se antaa mahdollisuuden joessa eläville taimenille kulkea koko joen matkalla Janakkalan Haapajärveltä Renkajoelle asti.

Tähän asti joen oma taimenkanta on jäänyt kooltaan pieneksi, mutta nyt kun taimen pääsee ruokailemaan Renkajärvellä, sen uskotaan kasvavan vauhdikkaammin.

Hiittankoski
Hiittankoski on yksi Renkajoen isoista koskista, joita hyödynnettiin voimanlähteenä.Timo Leponiemi / Yle

– Pääsääntöisesti koskista on poistettu vanhoja säädeltäviä patoja ja muutettu pohjakynnyksiksi. Samalla on turvattu vaelluskalojen kulku, sanoo Hämeen ELY-keskuksen vesistöasiantuntija Martti Lautala.

Mika Soramäki meloo
Mika Soramäki meloo Renkajoella.Timo Leponiemi / Yle

– Tänne on rakennettu myös poikastuotantoalueita vaelluskaloille. Myös uittorakenteita, vanhoja myllypatoja ja saharakenteita on rakennettu, jotta myös ihmisen historia saadaan näkyvästi esiin, täydentää Hämeen ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Mika Soramäki.

Halkoja hakattiin omaosuuden eteen

Renkajoen koskien kunnostukseen on käytetty 270 000 euroa. Kunnostuksiin on osallistunut kaikkiaan 14 tahoa. Suurin kunnostustöiden yksittäinen rahoittaja on ollut Hämeen ELY-keskus.

Kuittilankosken luonnontilaiseksi palauttaminen maksoi 50 000 euroa. Kuittilan osakaskunta osallistui rahoitukseen 10 000 euron osuudella.

Harri Takkumäki
Harri Takkumäki uskoo, että Renkajoki nousee kalastajien suosiossa.Ville Välimäki / Yle

– Halkoja hakattiin, että kymppi saatiin kasaan. Kyllähän tämä on sellainen tulevaisuuden kohde. Ei täällä vielä ranteet kipeiksi tule taimenten painosta, mutta tulevaisuudessa näin tulee toivottavasti käymään, sanoo Kuittilan osakaskunnan kalastuslupamyyjä Harri Takkumäki.

Koskien kunnostusta edisti se, että ihmiset olivat kyllästyneitä säätämään luukkupatoja, jotka olivat käyneet tarpeettomiksi sahojen ja myllyjen toiminnan loputtua.

Muurilankoski
Muurilankoski kuohuu vapaana aivan Rengon keskiaikaisen kivikirkon kupeessa.Timo Leponiemi / Yle

– Enemmän ihmiset pelkäsivät maiseman muuttumista radikaalisti, mutta loppujen lopuksi huomattiin, että luonnonmukaiset padot ovat kaikkein parhaita, sanoo eläkkeellä oleva vesistöasiantuntija Kari Rannisto.

Varhasimmat maininnat Renkajoesta ovat 1400-luvulta

Renkajoki saa alkunsa Hattulassa sijaitsevasta Renkajärvestä. Sieltä se kulkee mutkitellen Rengon halki kohti kaakkoa Janakkalan rajalla sijaitsevaan Haapajärveen. Runsaan 20 kilometrin matkalla korkeuseroa on 41 metriä. Joessa on kaikkiaan yhdeksän koskea.

Varhaisimmat maininnat Renkajoesta ovat vuodelta 1470. Renkajoen nimen alkuperä on hämärän peitossa, mutta kantasana on rengas. Yksi mahdollinen selitys on kuikkien sukellusten jälkeen jääneet renkaat vedenpinnassa.

Renkajoen Myllykoski
Myllykylän koskessa oli mylly jo 1600-luvulla.Timo Leponiemi / Yle

Renkajoen koskia käytettiin vuosisatojen ajan myllyjen, sahojen ja vanutuslaitosten voimanlähteinä sekä puutavaran uittoväylänä.

Esimerkiksi Myllykylässä mylly oli jo 1600-luvulla. Lopulta höyrykoneet ja sähkö korvasivat koskivoiman. Jäljelle jäivät vain myllyjen ja sahojen luukkupadot ja tukkirännit.

Suurin uitto Renkajoessa tapahtui vuonna 1932, kun tukit uitettiin Hinkaloisten sahalle asti. Uitot päättyivät vuonna 1954.

Keväisin oiva melontareitti

Keväisin Renkajoessa vettä riittää myös melojille. Renkajärveltä jokea on mahdollista meloa aina Hinkaloistenkoskelle saakka. Siitä eteenpäin jokeen kaatuneet puut tekevät siitä läpipääsemättömän.

Renkajoki saa alkunsa Hattulassa sijaitsevasta Renkajärvestä. Sieltä se kulkee mutkitellen Rengon halki kohti kaakkoa Janakkalan rajalla sijaitsevaan Haapajärveen. Mika Soramäki ja Yle Hämeenlinnan Timo Leponiemi melovat joen kauniissa maisemissa.

Alkumatka Renkajoesta on maisemiltaan jopa erämaista. Muurilankosken jälkeen joki kulkee peltomaisemissa, joskin paikoin jopa useita metriä syvässä kanjonissa, jonka reunamia keväisin värittävät valkovuokot ja keltaisena loistavat rentukat.

Melojat Renkajoella
Valkovuokot ja rentukat luovat väriloistoa Renkajoen keväiselle melontareitille.Ville Välimäki / Yle

Melojat ja muut retkeilijät voivat vuokrata Kuittilankoskella olevaa kotaa. Kaikkien käytössä on Kuittilan osakaskunnan ylläpitämä pieni sauna, josta on mukava pulahtaa vilvoittavaan Ylijärveen.

Renkajokea
Renkajoki mutkittelee alkuosassa jopa erämaisissa maisemissa.Timo Leponiemi / Yle