Sirojen kahvikuppien paluuta ei ole näkyvissä – kahvi halutaan juoda reilunkokoisista mukeista

Suomalaiset ovat kahvikansaa ja juovat kahvinsa yleisimmin useamman desin vetoisesta mukista. Mukit ovat syrjäyttäneet perinteiset kahvikupit ja -tassit kodeissa ainakin arkikäytössä.

kahviastiastot
Arabian Myrna-sarjan kahvikuppi ja tavallinen valkoinen kahvikuppi
Kerttu Kamula / Yle, kuvat: Jari Kovalainen / Yle, AOP

– Olemme tässä viimeisimmät 10 vuotta odottaneet milloin kahvikupit palaavat arkikäyttöön, mutta täytyy kyllä myöntää, ettei sitä hirveästi ole näkyvissä. Suomalaiset pitäytyvät tiiviisti mukeissa, Arabian muotoilupäällikkö Irina Viippola sanoo.

Mikä sitten selittää mukien suosion?

Yksi keskeinen syy on niiden koko. Muki vetää enemmän kuin siro kuppi. Koska kahvi ei ole enää ylellisyystuote, sitä nautitaan mielellään paljon kerrallaan.

– Mukien yleistyminen liittyy myös työntekokulttuuriin. Kahvin kanssa liikutaan ympäri työpaikkaa ja mukihan on silloin kätevä. Mutta on tilanteita, jolloin on ehdottoman tärkeää, että on kuppi ja vati. Häät, rippijuhlat, valmistujaiset tai 50-vuotisjuhlat – tai ehkä nykyään 70-vuotisjuhlat – niissä tarvitaan sellaista vanhanajan fiilistä kuppeineen ja tasseineen, Viippola jatkaa.

Koristeiset kahviastiastot, jos niitä ylipäänsä enää on, pölyyntyvät kaapeissa odottaen suuria juhlia.

Myrna kahvikuppi asetteineen
Osol suunnitteli AX-mallistolleen monia muitakin koristeita, mutta vain Myrna jäi elämään. Regina Rask/Yle

Myrna-sarjaa löytyi aikoinaan lähes joka kodista

Yksi Suomen tunnetuimmista kahviastioista on Arabian Myrna. Myrna on ollut Suomen myydyin kahviastiasto kautta aikojen. Se oli tuotannossa pitkään, vuodesta 1938 vuoteen 2005.

Myrnasta lähdettiin alun alkaenkin tekemään myyntimenestystä. Sitä suunniteltaessa jopa tutkittiin, mitkä värit olisivat kuluttajien mieleen.

Ruskean värin takia - tai siitä huolimatta - Myrnasta tuli hitti.

Myrnan suunnitteli Lappeenrannassa syntynyt taiteilija Olga Osol (1905–1994.) Suku oli muuttanut Venäjältä Suomeen 1800-luvulla.

Myrnan suunnittelija Olga Osol.
Osol syntyi Lappeenrannassa suomenvenäläiseen perheeseen. Hänen isänsä oli kotoisin Latviasta. Fiskars Group

Iloa pula-ajan emännille

Yleismaailmallinen talouslama sai alkunsa syksyllä 1929, kun New Yorkin pörssi romahti. Se heijastui Suomeenkin. Tuli joukkotyöttömyyttä. Palkat alenivat. Satovuodetkin olivat huonoja.

Lama ei näkynyt Arabian tuotannossa. Tuon ajan kuvastot kertovat päinvastoin valikoimien laajentumisesta. Ankeana aikana koteihin haettiin astian kokoista iloa.

Olga Osol halusi tehdä koko kansan juhla-astiaston. Myöhemmin hän muisteli Myrnan syntyä näin:

"Minulta pyydettiin juhlallista kahvikuppia. Ajat olivat silloin ankeat ja juhlatunnelmaa tarvittiin mielialan nostamiseksi. Suunnittelin Myrnan maaseudun ja pikkukaupungin koteihin. Ajattelin niiden sisustuksia, vaatimattomia koteja vanhoine tavaroineen. Sinne piti Myrnan tuoda juhlan tuntua: pöytään levitetään puhdas liina, katetaan kauniisti, ovi avataan ja vieraat kutsutaan sisään."

Olga Osol nimesi astiaston amerikkalaisen filmitähden Myrna Loyn mukaan. Loy oli Osolin ikätoveri. Molemmat olivat syntyneet 1905.

Amerikkalainen filmitähti Myrna Loy.
Amerikkalainen filmitähti Myrna Loy oli syntynyt 1905, samana vuonna kuin Olga Osol. George Hurrell/ CC-0

Taiteilijan tehtävänä ei ole parantaa ihmisten makua

Myrnan ruskean kukan mallina oli saksalainen siirtokuva. Kun se yhdistettiin tsekkiläistä empiretyylistä astiastoa mukailevaan AX-kahviastiastoon, syntyi monia miellyttävä juhla-astiasto.

"Löysin kahville houkuttelevan lämpimän värisävyn. Kuva kiinnitettiin valmiiksi lasitettujen astioiden päälle ja kultareunukset maalattiin käsin. Kultaus toi mielestäni oikeaa juhlan tuntua. Suunnittelin ensin vain kupit lautasineen. Ajattelin että ostajien rahat riittävät niihin paremmin kuin kokonaiseen kahvikalustoon. Mutta kahvikalustoa pidettiin tehtaassa parempana ratkaisuna ja niin suunnittelin sitten kerma-ja sokeriastian, kakkuvadin ja kahvikannunkin."

Runsas aito kultaus kupin ja lautasen reunassa ja filmitähden nimi – tulos puhutteli ostajia.

Osolin mielestä teollisuuden palveluksessa olevan taiteilijan tehtävänä ei ollut parantaa ihmisten makua vaan ilahduttaa heitä miellyttävillä esineillä.

Vielä 1950-luvulla Myrna kävi niin hyvin kaupaksi, että Arabialla myyntiosastolla sille ehdotettiin muistopatsasta.

Myrna kahvikalusto.
Myrnasta suunniteltiin aluksi vain kupit lautasineen, tehtaan toiveesta se kasvoi kokonaiseksi kahvikalustoksi. Fiskars Group

Jakanut mielipiteitä alusta saakka

Myrna on astiamaailman mustamakkara. Sitä joko rakastetaan tai inhotaan. Melkein kaikilla tietyn ikäisillä suomalaisilla on omat värittyneet muistikuvansa tästä ruskeakukkaisesta kahvipöydän kuningattaresta.

Myrna oli ja on ilmiö. Jopa siinä määrin, että tekisi mieli veikata sen vielä jonakin päivänä olevan kuuminta retrohottia, jota muotitietoiset erikoisuudentavoittelijat etsivät kirppareilta.

Vielä ei ole se aika. Nyt vanhan tavaran kaupat ja kirpputorit pullistelevat Myrnaa.

– Myrna ei liiku, kerrotaan turkulaisesta Antiikkiliike Wanhasta Eliaksesta. – Niin kuin ei vanhempi Arabia muutenkaan.

Viesti on samanlainen Vanhat kupit-verkkokaupasta.

–Vanhempi Arabia ei hirveästi liiku. Nyt kiinnostavat -60,-70 ja 80-luvun astiat. Myrnaa meille tarjottiin viimeksi eilen. Sitä tulee myyntiin muutaman kerran viikossa. Sitä myyvät joko pienempään asuntoon muuttavat ikäihmiset tai niitä vanhemmiltaan tai isovanhemmiltaan perineet keski-ikäiset.

– Myrna-astioilla on jonkin verran kysyntää lähinnä perintöastiastojen täytteeksi, kertoo Tuulikki Räikkönen Astiataivaasta.

– Myrnaa tarjotaan melko usein, koska sitä löytyy niin monesta kodista. Astioita tarjoavat lähinnä kuolinpesät. Näyttäisi kuitenkin siltä, että Myrna on osittain kestosuosikki, kun se on monesti ollut se mummolan pyhäkalusto. Siihen liittyy paljon tunteita, joten ostajia on joka ikäluokasssa.

– Myrnaa tuodaan enemmän kuin ostetaan, kertoo myös kauppias Tiina Westerlund Astialiisasta. –Mutta ei se tee sitä arvottomaksi. Myrna on jakanut mielipiteitä ihan alkumetreiltä lähtien. Toisille siinä on aivan liikaa kukkia ja kultaa, osalle meistä se on aina se suloisin ja rakkain astiasto.

Arabia juhli 100-vuotiasta Suomea kymmenen mukin erikoiskokoelmalla. Perinteisiä kuvituksia siirrettiin mukeihin. Kuvitukset valittiin Arabian tuotantohistorian tutkimustyön ja yleisöäänestyksen tuloksena.

Myös Myrna-koriste pääsi hetkeksi komeilemaan mukin kylkeen.

Lähteet: Lainaukset Helena Leppäsen ja Katri Lehtolan teoksesta Arabian kahvikupit 1916-2016, WSOY