"Ahdistus on tärkein syy tulla juttusille" – Katso, miten hyvin kotikuntasi lukioissa pääsee psykologille, lääkäriin tai kuraattorille

Kymmenissä suomalaisissa lukioissa lääkäri ei käy kertaakaan lukukauden aikana.

lukio
koulukuraattori Sari Moisas hieroo tennispalloilla 2pallohieronnassa Sara Hasasta
Lukiokuraattori Sari Moisas hieroo Sara Hasasta tennispalloilla. Pari kertaa viikossa järjestettävä pallohieronta on osa Tikkurilan lukiossa annettavaa yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, ja on ollut erittäin suosittua nuorten keskuudessa. Laura Hyyti / Yle

Vantaalla sijaitseva Tikkurilan lukio on Suomen suurimpia. Päivälukiolaisia koulussa on hieman alle 1200.

Lukion ensimmäisen lukuvuoden nyt päättävä Sara Hasanen on sitä mieltä, että isosta oppilasmäärästä huolimatta kuraattorin ja psykologin apua on tarjolla, jos sitä tarvitsee.

– Olen saanut sen kuvan, että joskus joutuu vähän odottamaan sopivaa aikaa, kun on iso koulu. Mutta kyllä täällä mahdollisimman pian yritetään auttaa.

Hän itse ei ole apua tarvinnut, mutta arvelee, että juuri ensimmäisellä luokalla tuki on joillekin tarpeen. Sopeutuminen peruskoulun opiskelusta lukion tahtiin ja koeviikkoihin voi viedä aikaa.

Samaa mieltä on luokkakaveri Arttu Nurmi.

– Jos vertaa esimerkiksi peruskouluun, niin onhan tämä ollut tosi paljon rankempaa. Itse olen kyllä jaksanut ihan hyvin. Mutta onhan tässä ollut paljon enemmän hommaa kaikessa.

Markus Immonen, Arttu Virta ja Max Halabi
Markus Immosen, Arttu Virran ja Max Halabin ensimmäinen vuosi lukiossa on pian takana. Kesällä Markus ei aio käyttää aika opiskeluun lainkaan. Arttu ja Max aikovat kerrata ensimmäisen luokan matematiikkaa. Karoliina Simoinen / Yle

Nuoret arvelevat, että joidenkin tuttujen uupumus ja väsymys on näkynyt toistuvina poissaoloina tunneilta. Max Halabi muistaa kuluneelta lukuvuodelta ainakin yhden opiskelijan, jota ei ole syksyn jälkeen enää näkynyt.

Nuorten mielestä juttelu esimerkiksi kuraattorin tai kouluspsykologin kanssa voisi auttaa, jos apua vain ymmärtää hakea.

– Koulussa voi olla tosi paljon paineita – on vaikka ottanut liian monta kurssia. Esimerkiksi kolmosjakso osuu ihan keskelle talvea. Jos on silloin on väsynyt ja alakuloinen, niin ehkä se silloin auttaisi, jos vaan pääsisi vähän purkamaan ajatuksia, Sara Hasanen pohtii.

Jutun lopussa voit katsoa, miten hyvin sinun kotikuntasi lukioissa pääsee kuraattorille, psykologille, terveydenhoitajalle tai lääkärille verrattuna koko maan tilanteeseen tai hyvästä laadusta annettuihin mittareihin.

Lukioiden ja kuntien välillä isoja eroja

Lukiolaisten lisäntyneestä uupumuksesta on puhuttu jo pitkään. Esimerkiksi Kouluterveyskyselyissä on ollut nähtävissä kasvua erityisesti tyttöjen koulu-uupumuksessa.

Lukioihin ja nykylukiolaisiin on myös kohdistunut monia uudistuksia, joiden on arveltu aiheuttavan nuorille lisäpaineita.

Aluksi hyvät uutiset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Opetushallitus ovat keränneet ja julkaisseet uusinta tietoa toisen asteen opiskeluhuoltopalveluista. Tukea ja apua on tarjolla enemmän kuin pari vuotta sitten.

Esimerkiksi yhä useammalla lukiolaisella on mahdollista ylipäätään päästä terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin tai psykologin juttusille.

Tikkurilan koulun koulupsykologi Anne Räty
Opiskeluhuollon psykologi Anne Rädystä vaikuttaa, että nuorten kohtaamat tunneongelmat ovat monimutkaistuneet viime vuosina. "Nuorten yleisin yksittäinen syy tulla juttusille on ahdistus, mutta usein siihen kiertyy monia muitakin tunne-elämän asioita." Laura Hyyti / Yle

Ja sitten huonot uutiset. Kuntien ja lukioiden välillä on suuria eroja siinä, miten hyvin opiskeluhuollon apua ja tukea on saatavilla. Se asettaa nuoret epätasa-arvoiseen asemaan.

Erityisen hankalaa on saada lääkärin tai psykologin palveluja. Kymmenissä suomalaisissa lukioissa lääkäri tai psykologi ei käy kertaakaan lukukauden aikana.

Terveydenhoitajan ja kuraattorin apua saa paremmin, mutta muutamissa lukioissa ei ole tukena heitäkään.

Lain mukaan opiskelijoille kuitenkin pitäisi tarjota suositusten mukaisesti terveydenhoitajan ja lääkärin palveluita. Myös kuraattorin ja psykologin avun pitää olla saatavilla.

Asiantuntija Kirsi Wiss THL:n Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksiköstä kertoo, että joissakin kunnissa tilanne on todella hyvä ja nuorille on tarjolla palveluja riittävästi.

Toisessa ääripäässä taas on kuntia ja lukioita, joissa palveluja on hyvin vähän tai ei käytännössä lainkaan.

– Kyllähän sitä toivoisi, että lasten ja nuorten terveyden edistäminen olisi sellainen asia, johon panostettaisiin. Ei ole oikein, että nuoren saama tuki riippuu siitä, missä hän asuu, Wiss sanoo.

Kuraattorin ja psykologin pitää olla näkyvillä

Vantaalla lukiolaisten saamat palvelut ovat selvityksen mukaan kohtuullisella tasolla. Terveydenhoitajamitoitus toteutuu erittäin hyvin. Sen sijaan lääkäripalveluja lukiolaisille on tarjolla kehnosti, mikä on tyypillistä monen muunkin kunnan lukioissa.

Opiskeluhuollon psykologin juttusille lukiolaiset pääsevät Vantaalla kohtuullisen hyvin, samoin lukiokuraattorin pakeille, mutta parantamisen varaa olisi siinäkin.

koulukuraattori Sari Moisas
Koulukuraattori Sari Moisas on huomannut, että esimerkiksi opiskelijavalintojen uudistus korkeakouluissa mietityttää jo lukion ekaluokkalaisia. Laura Hyyti / Yle

Tikkurilan lukion kuraattori Sari Moisas ja opiskeluhuollon psykologi Anne Räty kokevat, että pääosa heidän työajastaan menee apua ja tukea tarvitsevien lukiolaisten tapaamisiin kasvokkain, mikä onkin tärkeää.

Yhteisöllisyyden tukeminen olisi kuitenkin toinen tärkeä osa opiskeluhuoltoa, ja sille ei heidän mielestään tunnu jäävän tarpeeksi aikaa.

Esimerkiksi kuraattorin ja psykologin antama pallohieronta parilla välitunnilla viikossa on ollut hyvä tapa kohdata niitäkin nuoria, jotka eivät muuten ota yhteyttä.

Lisäksi Tikkurilan lukiossa on kerran viikossa välitunnilla niin sanottu puuhapöytä, jonka ääreen nuori voi tulla värittämään, askartelemaan ja juttelemaan kuraattorin ja psykologin kanssa.

Sekä kuraattori että psykologi ovat sitä mieltä, että koulussa opiskeluhuollon väen kannattaa olla näkyvillä, jotta kynnys tulla juttusille madaltuisi.

Anne Räty arvelee, että yhteisöllinen työ ja esimerkiksi esittäytyminen lukion ekaluokkalaisille on kantanut hedelmää, vaikka aika tällaiseen esilläoloon ei aina tunnu riittävän.

– Kyllä se varmaan jotakin kuitenkin kertoo, että 45 prosenttia minulle tulevista yhteydenotoista tulee nuorilta itseltään, ja loput terveydenhoitajien ja kuraattorin kautta. Uskon, että noinkin iso määrä kertoo siitä, että olemme olleet löydettävissä.

Nyt kesälaitumille lähteviä lukiolaisia hän muistuttaa yhdestä asiasta: siihen on syy, että kesällä koulusta lomaillaan. Pitää muistaa myös levätä.

Onko sinun kotikuntasi lukioissa riittävästi kuraattorin, psykologin, lääkärin tai terveydenhoitajan apua saatavilla?

Vertaa kotikuntasi lukioiden opiskeluhuoltopalveluja valtakunnalliseen keskitasoon sekä hyvän laadun mittareihin.

Lääkäreiden ja terveydenhoitajien kohdalla mittari on opiskeluterveydenhuoltoa koskeva kansallinen henkilöstömitoitussuositus. Kuraattoreiden ja psykologien määrästä ei ole kansallista suositusta. Mittarina on käytetty laskelmaa, joka on annettu oppilas- ja opiskelijahuoltolakia koskevassa lakiesityksessä.

Tiedot ovat lukuvuodelta 2017-2018 ja perustuvat lukioiden itsensä antamiin lukuihin siitä, kuinka monta tuntia lääkärillä, terveydenhoitajalla, kuraattorilla ja psykologilla on annettavana sataa oppilasta kohti.

Kerätyt tiedot kattavat 94 prosenttia lukioista ja 96 prosenttia kunnista.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Opiskeluhuoltopalvelujen määrässä on isoja eroja myös sekä tavoitteet ylittävissä että alittavissa ryhmissä. Voit tutustua kuntien ja lukioiden tarkempiin tietoihin THL:n TEAviisarista, (siirryt toiseen palveluun) jolla seurataan terveyden edistämistä kunnissa.

Lue myös:

"Itkin kokeessa, kun pelkäsin, etten osaa" – Yle selvitti, millaisissa lukioissa on uuvuttu eniten, testaa myös oma riskisi

Jatkuva stressi uuvuttaa lukiolaisen