Havaču: Suomi voitti jiäkur’oin muailmančempionuatan, vihandoile histourielline voitto eurovalličuksis, siä vaihteleh

Luve täs lyhyöh päivän piäuudizet.

Yle Uudizet karjalakse
MM Jääkiekko 2019
Leijonat voitettih Kanadan da n’opattih omas histouries kolmanden muailmančempionuatan kullan.Jussi Nukari / Lehtikuva

Leijonat ruattih sen – Suomi on kolmattu kerdua jiäkur’oin muailmančempionu.

Suomi on voittanuh jiäkur’oin muailmančempionuatan Slovakies. Leijonat finualas lyödih Kanadan Leijonat löi finaalissa Kanadan da n’opattih omas histouries kolmanden muailmančempionuatan kullan. Aijemba Suomi on olluh muailmančempionu vuozil 1995 da 2011. Marko Anttila iški kaksi kur’oidu vorottoih, da čottu oli 1–1- da 2–1. Kolmanden kur’oin iški Harri Pesonen.

Eurovalličuksien tulos Suomes on nengoine: Vihandoile histourielline voitto, kokoomus suurin – nämmä 13 ehoitettuu piästih europarluamentah

Kokoomus myös nouzi Suomen kaikkii suurembakse europuolovehekse europuolueeksi. Toizekse roinnuot vihandat suadih omas histouries parahan tuloksen –16 prosentua. Ielleh puolovehien jälletys oli moine: SDP, perussuomelazet da keskusta. Enne kaikkie keskusta tunzi iččie voitetukse, sendäh gu mennyzih eurovalličuksih verraten sen kannatandu on vähennyh piäl 6 prosentuyksikön, da nenga sit keskustan meppijoukko pienenöy kolmes kahtessah. Perussuomelaziengi kannattajua oli vuotettuu vähem.

Halličusnevvottelulois nägyy loppu, portfeliloin juandua vuota kuun vaihtos

Halličusnevvotelut pideli loppie piätteniččän, ga rodih toizin. Nedälinlopul halličusnevvottelijat kiirehtettih eurovalličuskentile. Halličusnevvotteluloi piettih myös vaigu lyhyös paginanvedäjien kerähmös Säätytalois pyhänpiän enne valličusvalvondah siirdymisty. Tänäpäi valličusbauhu hillenöy da halličusnevvotteluloin vedäi Antti Rinne (sd.) jatkau omua ruaduo urakkaansa.

Suannougo Suomen kai lauttuliikendeh aigulistat?

Ely-keskus tahtou pienendiä lauttuliikendehen piästövaikutandua da luadie effektiivizembäkse lautoin käytändyastehtu. Tienkäyttäjät ebäilläh, ollougo tolkuu pluanas suaja kaikele lauttuliikendehele aigulistat. Pluanu muuttas käytändölöi Suunnitelma muuttaisi käytäntöjä enne kaikkie syväinmuan paromoil da lautoil, sendäh gu Suaristomerel suurin vuitti lautois jo kulgou aigulistoin mugah.

Litvas kogematoi Gitanas Nauseda voittamas presidentanvalličuksis

Litvan prezidentanvalličuksis voittai oli tervähgi selgei voittaja oli selvä nopeasti. Ingrida Simonyte sanoi myödäh, gu on roinnuh voitetukse Gitanas Nausedale, konzu iänis oli čotaittu nenga 40 prosentua. Bankualal ruadanuol Nausedal on ylen vähä poliittistu kogemustu. Hänen enzimäzekse vaigevuokse roih muan halličuskriizisan piättämine.

Siä iellehgi vaihteleh

Huondes on harmai, ga yhtelläh päivänlaskučuran erähis kohtis rubieu päiväine pastamah. Siä on vihmažu muan pohjas- da päivännouzučuris. Suves da päivänlaskučuras enimite on poudu, da toiči päiväinegi ozuttelehes. Luve ližiä ilmah näh Ylen siäsivuloil Ylen sääsivuilta.

Herätys: Suomi on jääkiekon maailmanmestari, vihreille historiallinen voitto eurovaaleissa, sää jatkuu epävakaisena