Laatokan lohi voi tulevaisuudessa nousta Venäjältä aina Saimaalle saakka – saattaa levittää uhkaavia kalatauteja

Suomi ja Venäjä parantavat parhaillaan yhdessä Suomesta Venäjälle virtaavan Vuoksi-joen kalakantaa. Voimayhtiöt saatetaan velvoittaa rakentamaan jokeen kalatiet vaelluskaloille.

lohi
Tainionkosken voimalaitos
Nykyään kalat pääsevät kiertämään Imatrankosken voimalaitoksen kaupunkipuroa pitkin. Kalle Schönberg/Yle

Vesi kuohuu ja pulppuaa, kun kaivuri pudottaa kauhallisen soraa Imatran halki virtaavan Vuoksi-joen syövereihin. Olemme Vuoksella Imatrankosken alapuolella Mellonlahdella. Takana siintää voimayhtiö Fortumin omistama Imatrankosken voimalaitos.

Meneillään on sopivan kutupaikan rakentaminen Vuoksessa eläville taimenille.

– Kaloille tehdään suojapaikkoja, ja toisaalta pyritään estämään tämän alueen ajoittainen kuivuminen. Tarkoituksena on, että tässä olisi aina vettä, kertoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesistösuunnittelija Markus Tapaninen.

Paikan ongelmana on, että Fortumin voimalaitos säännöstelee voimakkaasti vettä sähköntuotannon vaatimusten mukaan. Veden pinta voi vaihdella kutupaikalla jopa metrin vuorokauden aikana.

Mellonlahden  kutupaikan ruoppaus
Kutupaikan rakentamista Vuoksen Mellonlahdella.Kare Lehtonen/Yle

Kalakantaa pyritään palauttamaan

Mellonlahden kutupaikan kunnostaminen on osa Vuoksen kunnostamista, jolla pyritään palauttamaan joelle ainakin osa sen aikoinaan runsaasta kalakannasta.

Vuoksi oli ennen valjastamistaan 1920–1930-luvulla Suomen parhaimpia kalajokia.

– Tänne on tullut kalastajia ympäri maailmaa, mutta nyt kalakannat ovat vesistörakentamisen vaikutuksesta taantuneet, Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki sanoo.

Vuoksi alkaa Saimaalta Imatran kohdalla ja laskee Laatokkaan Priozerskin kaupungin eli Käkisalmen kohdalla Venäjällä. Joen pituus on 162 kilometriä, joista 13 kilometriä on Suomen puolella. Ennen viime sodan jälkeisiä alueluovutuksia Vuoksi oli kokonaan Suomen puolella.

Rajan ylittävää yhteistyötä

Suomi ja Venäjä tekevät nyt yhteistyötä Vuoksen kunnostamisessa, jonka yhtenä osana on kutupaikkojen rakentaminen.

Tämän lisäksi Vuoksen jokiluonnon tilaa tutkitaan tarkasti. Tarkoituksena on esimerkiksi selvittää, onko täplärapu levinnyt Suomen puolelta myös Venäjän puolelle Vuoksessa.

– Tässä pyritään siihen, että säilytetään tuleville sukupolville Vuoksen vielä jäljellä olevat luontoarvot, Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Pekka Vähänäkki sanoo.

– Yhteistyön keskiössä ovat kala-asiat, mutta myös Vuoksen rantaluonto ja sen tutkimukset, Vahänäkki sanoo.

Tainionkosken voimalaitos
Tainionkosken voimalaitos Vuoksen alkupäässä estää kalojen nousun Saimaaseen. Kalle Schönberg/Yle

Fortumille mahdollisesti lisävelvoitteita

Suomen puolella Luonnonvarakeskus Luke selvittää Fortumin kahden voimalan kalakannoille aiheuttamat vahingot. Molemmat voimalat valmistuivat jo 1920-luvun lopulla.

Nykyään Fortum korvaa vahinkoja istuttamalla kalaa Vuokseen. Tähän voi kuitenkin tulla muutos. Asiaa käsittelevä Varsinais-Suomen ely-keskus voi Luken raportin pohjalta hakea Fortumin korvausvelvollisuuden muutosta.

– Yksi mahdollisuus on tehdä lisää näitä kutupaikkoja. Toinen mahdollisuus on tehdä kalasporras Tainionkoskeen, Pekka Vähänäkki sanoo.

Tainionkoski on Fortumin ensimmäinen voimalaitos Vuoksessa Saimaalta lähdettäessä. Alempana olevaan Imatrankosken voimalaan on jo tehty padon ohittava kaupunkipuro, jonka kautta kalat voivat uida voimalan ohitse.

Imatran kaupunkipuro
Imatran kaupunkipuroa pitkin kalat voivat päästä ohittamaan Imatrankosken voimalaitoksen.Kalle Schönberg / Yle

Kaupunkipuro on toiminut erittäin hyvin. Joessa elävät taimenet pääsevät sitä kautta siirtymään voimalan ohitse, mutta samalla siitä on muodostunut myös merkittävä taimenten kutupaikka joessa. Purossa on mitattu ennätysmääriä taimenen poikasia.

Jos ylempänä olevaan Tainionkoskeen tulee samanlainen puro tai kalaporras kuin Imatrankoskessa, kaloille avautuu vapaa kulku Suomen rajalta aina Saimaalle saakka.

Reitti Laatokalta Saimaalle voi avautua

Venäjän puolella Vuoksessa on kaksi voimalaitosta. Nykyään vaelluskalojen, esimerkiksi Laatokan järvilohen, nousu pysähtyy Lesogorskin voimalaitokseen entisen Jääsken kirkonkylän kohdalla noin 10 kilometrin päähän Suomen rajasta.

Tämän jälkeen Venäjällä on Vuoksessa vielä Svetogorskin voimala aivan Suomen rajalla.

Kummassakaan voimalaitoksessa ei ole kalaportaita. Pekka Vähänäkki uskoo, että Suomen ja Venäjän välisen Rivergo-hankkeen lopputuloksena myös Venäjän puolen voimalaitoksiin tulee kalaportaat.

– Se on ihan realistista. Tosin kun venäläisten kanssa asioista keskustellaan, niin voi mennä vielä jokunen vuosi, ennen kuin lohi tänne pääsee. Uskon kuitenkin ehdottomasti, että näin vielä tapahtuu.

Laatokan järvilohelle voi siis avautua reitti Laatokalta aina Saimaalle saakka, jos molempien maiden voimayhtiöt velvoitetaan tekemään kalaportaat voimalaitoksiinsa.

Järvitaimenen poikanen veden alta kuvattuna.
Taimen uiskentelemassa Imatran kaupunkipurossa.Tommi Parkkinen / Yle

Sopimukset velvoittavat

Ely-keskuksen kalatalousasiantuntija Pekka Vähänäkin mukaan Suomen ja Venäjän väliset sopimukset velvoittavat jo nykyään molemmat maat poistamaan esteet vaelluskaloilta.

– Suomen ja Venäjän välisen rajavesisopimuksen mukaan kaloilla pitää olla rajajoissa vapaa kulku eikä Vuoksi ole mielestäni poikkeus tästä, Vähänäkki sanoo.

Myös riskit tutkitaan

Vaelluskalojen nousu Laatokasta Saimaalle olisi uusi ilmiö. Laatokan lohi ei ole nähtävästi koskaan aikaisemmin päässyt nousemaan Saimaalle saakka, ei edes silloin, kun Vuoksi virtasi vapaana. Tämä johtuu siitä, että Imatrankoski on ollut liian suuri luonnollinen este kalan nousulle.

Luonnonvarakeskuksessa aiotaankin tutkia myös, millaisia riskejä Laatokan lohen nousulla voisi olla Saimaan luonnolle järviluonnolle.

– Siihen liittyy sekä riskejä että mahdollisuuksia. Kalataudit ovat suurin riski. Pitää selvittää onko tällaista riskiä olemassa. Myös Laatokan lohen geneettinen vaikutus Saimaan lohikantaan pitää selvittää, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Teppo Vehanen sanoo.

Lue seuraavaksi: Tässäkö ratkaisu vuosikymmenten lohiongelmaan? Keskelle kaupunkia rakennettu tekopuro kuhisee taimenia: "Olemme tosi yllättyneitä"