"Tämä on suuri stressin aihe", sanoo yli 65 työsopimusta tehnyt parikymppinen palomies – neljä tarinaa pätkätyöstä Suomessa

Nollatuntisopimukset ja toistuvat määräaikaisuudet ovat vakiintuneet työmarkkinoille. JHL:n ja Avin mukaan työsopimuksiin tarvitaan tiukempaa valvontaa.

työsopimukset
Palomies sammuttaa tulipaloa.
Palomiestä on pyydetty töihin jopa puolen tunnin varoitusajalla. Kuva ei liity tapaukseen. Ismo Pekkarinen / AOP

Erilaiset pätkätyöt eli nollatuntisopimukset, määräaikaisuudet ja tarvittaessa töihin tulevien sopimukset ovat arkipäivää monelle suomalaiselle.

Esimerkiksi Tilastokeskuksen (siirryt toiseen palveluun) tuoreen kesäkuussa julkaistun tilaston mukaan peräti reilu 100 000 työskentelee nollatuntisopimuksella Suomessa.

Palomies, tekstiilihuoltaja, teologian opiskelija ja vuokratyöfirmassa työskentelevä kertovat pätkätyöarjestaan.

Kaksi esiintyy jutussa anonyymina, ettei heidän tilanteensa hankaloidu entisestään.

Palomies: Kymmeniä työsopimuksia, töihin jopa puolen tunnin varoitusajalla

Mikko, 27 (nimi muutettu) on työskennellyt palomiehenä kokoaikaisena viransijaisena kuusi vuotta. Työsopimuksia on ollut vuosien 2013–2019 aikana 65–80. Perusteluja ovat olleet sijaisuus, sairauspoissaolon sijaisuus sekä vuosiloman sijaisuus.

– Tarkkaa lukua en enää edes tiedä.

Mikon mukaan häntä on pyydetty töihin jopa puolen tunnin varoitusajalla.

Siksi arjen suunnittelu on vaikeaa. Työvuorojen pituus on 12–24 tuntia.

– Kun minulla ei ole työsopimusta tai se on katkeamaisillaan, en uskalla lupautua juuri mihinkään, sillä töitä saattaakin ilmaantua suunnitellun menon kohdalle. Tämä on ollut suuri stressin aihe.

Samalla Mikko kertoo, että töistä kieltäytyminen voi johtaa töiden loppumiseen. Näin kävi Mikon kaverille, joka kieltäytyi töistä opintojen vuoksi.

Palomiehen työsopimuksia.
Palomies Mikon ottama kuva työsopimuksistaan samassa paikassa. Jutussa esiintyvä palomies

Mikko sanoo, että hän ei ole voinut myöskään juuri lomailla, vaan lomat on pääasiallisesti maksettu rahana sopimuksen päätyttyä. Hän on käyttänyt viime vuosien aikana vain 1–2 lomavuoroa.

– Tämäntyylinen toiminta on hyvin yleistä pelastuslaitoksellamme. Samankaltaisessa tilanteessa on useita muitakin sijaisia.

Mikko kuvailee tunnelmaa työpaikalla uupuneeksi.

Tällä hetkellä Mikko saa kesäksi uuden sopimuksen. Työsopimusten pituus vaihtelee yhdestä vuorosta muutamaan kuukauteen.

Mikko pitää työstään, mutta toivoisi saavansa vakituisen paikan. Se voi kuitenkin vaatia muuttoa toiselle paikkakunnalle.

– Jos on kysytty vakituista paikkaa, sitä saatetaan tarjota 80 kilometrin säteeltä. On virkoja, joita kukaan ei halua.

Hän kertoo, että useampi on lähtenyt kouluttautumaan toiselle alalle.

Mikko on ollut myös yhteydessä palomiesten liittoon SPALiin. Hän toivoo, että sijaisten oikeuksia parannettaisiin.

– Liitto vie kyllä asiaa eteenpäin, mutta kun on perhettä ja asuntolainaa saamatta, ei uskalla ottaa riskiä, että lähtee taistelemaan oikeuksistaan.

Vaikka palomiesten alalla on pulaa tekijöistä, on määräaikaisuuden kyseenalaistaminen usein riski.

JHL:n sopimustoimitsija Hannu Moilanen

Virkasuhdeasioihin erikoistunut JHL:n sopimustoimitsija Hannu Moilanen ei ota kantaa yksittäistapaukseen, mutta kertoo, että sijaisuus on riittävä peruste viran täyttämiselle.

– Vaikka palomiesten alalla on pulaa tekijöistä, on määräaikaisuuden kyseenalaistaminen usein riski.

Jos määräaikaista virkasuhdetta lähtee kyseenalaistamaan, helposti voi käydä niin, ettei uutta sopimusta enää tarjota.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) oli tänä vuonna käsiteltävänä palomiehen tapaus, jossa palomies oli otettu toistuvasti määräaikaiseen virkasuhteeseen ilman perustua syytä. KHO päätti, että työnantajan pitää maksaa palomiehelle korvauksia. Yle sai nähtäväksi tämän oikeuden päätöksen.

Ei se palkansaajalle varmasti paras tilanne ole, jos sopimukset toistuvat.

Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas

Palomiesten työnantajia ovat kunnat. Kuntatyönantajien neuvottelupäällikkö Henrika Nybondas-Kangas ei ota kantaa yksittäistapauksiin, mutta kertoo, että määräaikaiset sijaisuudet ovat kuntapuolella yleisiä.

Virkasuhteisten, kuten palomiesten kohdalla, jokainen yksittäinen määräaikaisuus vaatii lain mukaan perusteen, kuten vakituisen henkilön poissaolon. Virkasuhteet eivät muutu pysyviksi pelkästään sillä, että määräaikaisia virkamääräyksiä on useita peräkkäin.

– Pitää varmistua siitä, onko määräaikaiselle virkamääräykselle tai työsopimukselle lainmukaisia perusteita. Ei se palkansaajalle varmasti paras tilanne ole, jos sopimukset toistuvat.

Isoilla kuntatyöpaikoilla on kuitenkin pyritty vähentämään määräaikaisuuksia esimerkiksi sijaispankkien avulla. Pelastuslaitokset eivät Nybondas-Kankaan mukaan välttämättä lukeudu näihin pienempinä yksikköinä.

Esimerkiksi vakituisten henkilön sairauslomien kanssa ollaan sen armoilla, koska vakituinen palaa töihin, kun sairausloma jatkuu pätkissä.

– Ollaan kierteessä, jossa pitää saada aina sijainen tilalle.

Vuokratyöfirmassa työskentelevä: Rankaistaan, jos ei pääse töihin

Lauri (nimi muutettu), 23, opiskelee humanistisessa tiedekunnassa yliopistolla. Hän on työskennellyt vuokratyöfirmassa asiakasyritykselle vuodesta 2016.

Hänen työsopimuksessaan lukee vakiintumaton työvoiman tarve ja sopimukset ovat muotoa tarvittaessa töihin tuleva. Viikkotuntien määrät vaihtelevat yhdestä vuorosta useampaan.

Laurin mukaan nollatuntisopimus tai tarvittaessa töihin tulevan sopimus on hyvä asia, koska opiskelijana hän voi itse päättää, koska ja kuinka usein haluaa työvuoroja ottaa vastaan.

Ei voi oikein suunnitella elämää vapaa-ajalla.

"Lauri"

Laurin mielestä hankalinta on epävarmuus, sillä työtarjous tulee tekstiviestillä edellisenä iltana. Työvuoroja voi olla hyvin vähän.

– Parhaimmillaan työvuorojen saanti on sopivan joustavaa, mutta joskus yhdyshenkilöni tuntuu rankaisevan siitä, ettei joku pääse tiettynä päivänä töihin.

Kerran Lauri oli ilmoittanut kuukausia aikaisemmin viikonlopusta, jolloin ei pääse töihin. Myöhemmin Lauria pyydettiin töihin juuri tuona viikonloppuna.

– Tuntui, että joustavuutta on vain toiseen suuntaan.

Viime kesänä Lauri sai vähemmän työtunteja kuin olisi halunnut tehdä. Hän odotti turhaan töihin lähtöä.

– Ei voi oikein suunnitella elämää vapaa-ajalla.

Syksyllä Lauri aikoo keskittyä opintoihin.

Tekstiilihuoltaja: Määräaikaisesta työstä nollatuntisopimukseen

Niina-Maija 28, on koulutukseltaan muotoilija. Hän on työskennellyt tekstiilihuoltajana ja toimistotehtävissä. Hänen ensimmäinen sopimuksensa tekstiilihuoltajana vuonna 2013 oli nollatuntisopimus, joka oli voimassa toistaiseksi.

– Työsopimus laitettiin suostumuksellani voimaan toistaiseksi, koska olin vasta valmistunut, eikä määräaikaisuudelle siis ollut mitään syytä minun eikä myöskään työnantajan puolesta.

Kun Niina-Maija oli ollut puoli vuotta nollatuntisopimuksella töissä, sai hän määräaikaisen äitiysloman sijaisuuden. Sijaisuuden päättyessä vuonna 2014 hän palasi nollatuntilaiseksi, mutta teki töitä reilu 40 tuntia viikossa. Tämän jälkeen hän teki toisen äitiysloman sijaisuuden toimistotehtävissä.

Tuolloin hänelle ei enää annettu uusia nollatuntisopimuksia allekirjoitettavaksi, vaan määräaikaisissa sopimuksissa oli lisäys siitä, että määräaikaisuuden jälkeen sopimus muuttuu nollatuntisopimukseksi.

Tämän jälkeen hän teki jälleen nollatuntisopimuksella tekstiilihuoltajan töitä.

Alkuun nollatuntisopimukset tuntuivat Niina-Maijasta epäreiluilta, mutta viimeisten parin vuoden aikana hän oppi itsekin hyödyntämään joustavuutta.

– Nyt olen oppinut kieltäytymään vuoroista. Joustavuus on pelannut toiseenkin suuntaan. Työnantajan on hyvä huomata, että jos hyödynnetään nollatuntisopimuksia, työntekijäkään ei sitoudu siihen firmaan.

Nyt Niina-Maija on hakenut opiskelemaan yliopistoon. Helmikuusta 2019 lähtien hän on ollut osa-aikatyössä kangasmyyjänä toisessa yrityksessä.

JHL: Tarvitaan tiukempaa valvontaa, työsopimukset menevät sekaisin

Vuoden 2018 lakimuutoksen (siirryt toiseen palveluun) jälkeen nollatuntisopimuksia ei saa solmia, jos työvoiman tarve on kiinteä. Samalla niin sanotusta nollatuntisopimuksesta tuli vaihteleva työaika.

Vaihtelevan työajan sopimuksia (siirryt toiseen palveluun) ovat työsopimukset, joissa työaika on sovittu kiinteän työtuntimäärän sijasta liukuvana. Sääntely koskee myös niin sanottuja ”tarvittaessa töihin kutsuttavia” työntekijöitä.

Samalla työntekijän asema piti olla lakimuutoksen myötä sairaus- ja irtisanomistilanteissa (siirryt toiseen palveluun) turvatumpi.

Silti lakimuutos ei ole riittänyt, mikä näkyy jo tuoreessa hallitusohjelmassakin: Hallitusohjelmaan sisältyy nollatuntisopimusten sääntelyn kehittäminen. Sen pyrkimys on työajan vakiintuminen.

Erityisesti sosiaali- ja terveysalaa tuntevan JHL:n sopimustoimitsija Kari Baggen mukaan tarvitaan tiukentaa valvontaa työsopimuksiin.

– Pitäisi lähteä siitä, että työntekijöillä on oikeus vaatia työsopimusten muuttamista, jos työaika vakiintuu.

Hän painottaa, että määräaikaiselle työsuhteelle pitää aina olla lainvoimainen peruste. Ei saisi tulla myöskään tilanteita, että sopimuksia tehdään yksi toisensa perään. Taustalla on osaamattomuutta.

Aluehallintoviraston (Avi) työsuojelulakimies Aki Erikssonin mukaan lainsäädännön tarkoitus oli hyvä, mutta työnantajat eivät ole osanneet aina tehdä työsopimuksia oikein. Avi on nyt esimerkiksi suuntaamassa valvontaa siivousalalle.

– Työnantajan pitäisi pystyä kertomaan, miksi juuri nyt työvoiman tarve on vaihteleva, jos töitä tehdään viikossa 37,5 tuntia.

Vuoden 2018 lakimuutos vaihtelevan työajan sopimukseksi ei myöskään rajaa työsopimusten määrää samalla työnantajilla.

Joni Riihonen.
Joni Riihonen on tyytyväinen työtilanteeseensa. Petri Aaltonen / Yle

Teologian opiskelija: Sopii hyvin tilanteeseeni

Kaikille lyhyet työsopimukset eivät kuitenkaan ole huono asia. 24-vuotias Joni Riihonen työskentelee Mänttä-Vilppulan seurakunnan kesäteologina kaksi kuukautta. Hän oli samoissa tehtävissä Vaasan suomalaisella seurakunnalla edellisenä kesänä.

Riihonen muutti Helsinkiin opiskelemaan teologiaa 2016 ja on työskennellyt pätkissä vartijana. Lisäksi hän teki Suomen puolustusvoimissa rotaatiokoulutuksen kriisinhallintaoperaatioon Libanonissa vuonna 2017.

Joni Riihonen Vilppulan kirkon edessä.
Joni Riihonen työskentelee kesäteologina Mänttä-Vilppulassa. Petri Aaltonen / Yle

Viime syksystä lähtien hän on tehnyt myös opettajan sijaisuuksia tarvittaessa töihin tulevana Arabian peruskoulussa.

– Koen, että nykyinen järjestely on hyvä, kun suoritan opintopisteitä noin sata vuodessa. Kesällä ehdin kasvattaa kassaa ja opintolainakin on vara sijoittaa.

Tulevaisuudessa Riihonen toivoo työllistyvänsä aineen opettajaksi tai kirkolliselle alalle. Opiskelujen ohessa hän on valmis tekemään töitä pätkissä.

– Tilanne on haastavampi niille, jotka elämäntilanteen vuoksi toivovat pysyvyyttä työsuhteelta.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta perjantaina 7. kesäkuuta klo 22.00 asti.

Lue myös:

Lilli Wuoltee, 28, lähti itkien töistä, kun pomo kertoi, etteivät työt jatkukaan – nuoret joutuvat tekemään pätkätöitä, vaikka eivät haluaisi

Hallitus asettaa nollatuntisopimuksille rajoituksia, mutta ei kiellä niitä – Näillä keinoilla työntekijöiden asemaa koetetaan parantaa

Mistä tiedät, onko tarjottu työsopimus reilu? Voiko määräaikaisen työsuhteen irtisanoa?