Analyysi: Komissaarikisa on kahden kauppa – äänikuninkuus ei nostanut Heinäluomaa kisan kärkeen

Miapetra Kumpula-Natri on pyydettäessä kiinnostunut komissaarin tehtävästä. Jutta Urpilainen on ollut pidättyväisempi.

Komissaari
Eero Heinäluoma ja Miapetra Kumpula-Natri
Eero Heinäluoma ja Miapetra Kumpula-Natri iloitsivat molemmat selvästä läpimenostaan vaaleissa.Marja Väänänen / Yle

Hyörinä Suomen EU-komissaarivalinnan ympärillä kiihtyy. Valinnan tekee pääministeri, joka on näillä näkymin Antti Rinne.

Rinteen mukaan Suomen komissaariehdokkaan pitäisi olla nainen. Paineet naisen valintaan ovat suuret, koska Suomella ei ole ollut naiskomissaaria.

Eero Heinäluomasta tuli EU-parlamenttivaalien selvä äänikuningas 128 000 äänellä. Voidaan kysyä, velvoittaako suuri äänisaalis Rinnettä kääntämään katseensa naisista ääniharavaan.

– Komissaarikysymys on nimityskysymys ja sitä mietitään siitä kontekstista, Rinne vastasi maanantaiaamuna matkalla hallitusneuvotteluihin.

Äänipotti siis tuskin ohjaa valintaa.

Heinäluoma on tarjoillut ajatusta, että ehdolle voitaisiin asettaa sekä mies että nainen. Rinteen mukaan sekin voi olla yksi vaihtoehto.

Silloinkin suomalainen naisehdokas olisi vahvoilla, koska naisia on tarjolla komissioon liian vähän. Komissaarien pitää saada EU-parlamentin hyväksyntä.

Ruotsi ja Tanska mallimaina

Viime kauden alussa EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kuulutti epätoivoisesti lisää naisia ehdolle.

EU-parlamentti ei aikonut hyväksyä liian miesvoittoista komissiota. Lopulta kokoon saatiin yhdeksän naista.

Houkuttimena jäsenmaalle voidaan luvata parempi salkku, jos siihen tarttuu nainen.

Suomen kanssa samaan aikaan EU:hun liittyneellä Ruotsilla on ollut pelkkiä naiskomissaareja.

Tanskalla on ehtinyt olla neljä naiskomissaaria, joista nykyinen kilpailukomissaari Margrethe Vestager on yksi EU:n voimahahmoista.

Valtiovarainministerit Jutta Urpilainen ja Wolfgang Schäuble tapasivat Berliinissä marraskuussa 2011.
Valtiovarainministerit Jutta Urpilainen ja Wolfgang Schäuble vetivät talouskriisin aikaan yhdessä tiukkaa linjaa.Sebastian Kahnert / EPA

Komissaari ei ole palkintovirka

Demareilla on kisassa kaksi vahvaa naista: entinen valtiovarainministeri, kansanedustaja Jutta Urpilainen ja meppipaikkansa kirkkaasti uusinut Miapetra Kumpula-Natri.

Kumpula-Natri on kertonut suoremmin olevansa valmis tehtävään. Urpilainen on sanonut olevansa kiinnostunut vastuullisista tehtävistä.

Urpilaisen etuna on ministerikokemus. Hän oli työstämässä EU:n tukipaketteja Kreikalle ja tuntee EU:n tavat.

Kumpula-Natri vetänyt EU-asioita linjaavaa eduskunnan suurta valiokuntaa. Suuri yleisökin havaitsi roaming-maksujen poiston, jossa Kumpula-Natri oli parlamentin pääneuvottelijana.

Joidenkin mielestä komissaarin pesti olisi oikeutettu hyvitys Urpilaiselle, jonka Rinne syrjäytti puheenjohtajan paikalta 2014.

Puheenjohtajavaihdos jakoi puoluetta ja on vaikea tietää, millaisiksi Urpilainen ja Rinteen välit ovat korjautuneet.

Vielä 2015 Rinne epäili slovakialaiselle valtiovarainministerikollegalleen, että Urpilainen tähtää takaisin puheenjohtajaksi.

Brysseliin tuskin lähetetään ketään pois vaivoista tai palkinnoksi. Komissaarin virka on merkittävä.

Miapetra Kumpula-Natri ja Antti Rinne SDP:n vaalivalvojaisissa Helsingissä.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja toiselle meppikaudelle päässyt Miapetra Kumpula-Natri iloitsevat vaalituloksesta.Marja Väänänen / Yle

Äänisaalis ei tee komissaaria

Äänikuninkuus ei ole ennenkään ollut oikotie komissaariksi.

Alexander Stubb oli Kokoomuksen ääniharava 2014 EU-vaaleissa saaden yli 148 000 ääntä. Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Jyrki Katainen nappasi komissaarin paikan Stubbin nenän edestä.

Keskustan Anneli Jäätteenmäki sai 2004 europarlamenttivaaleissa 149 000 ääntä. EU-komissaariksi asteli Olli Rehn, joka ei ollut ehdolla vaaleissa.

Jäätteenmäkeä ei edes soviteltu komissaariksi. Hänellä oli takanaan nolo ero pääministerin paikalta ja europarlamentaarikon virka oli kunniallinen pelastustie. Komissaariksi kurkottaminen olisi ollut liikaa.

Käytännöksi on muodostunut, että komissaarin valitsee pääministeripuolue.

Mihinkään lakiin komissaarin valintatapaa ei ole kirjattu, mutta tuskin yksikään pääministeripuolue enää luopuisi nimitysoikeudestaan. Komissaarin nimitys voi olla osa Säätytalon neuvotteluja ja miksei kaupankäyntiäkin.

Suomella on ollut vasta kolme komissaaria, joten nimityksistä ei ole pitkää kokemusta.

Suomen ensimmäisen komissaarina toimi kaksi kautta demarien Erkki Liikanen. Olli Rehn ponnisti komissaariksi muun muassa kokemuksella Liikasen kabinetista.

Lue lisää:

"Eero, Eero, Eero!" Liikuttunutta ääniharavaa onniteltiin pitkin iltaa – "En olisi ikinä arvannut tällaista lukemaa"