Miten 33 suomalaislasta pelastetaan Isis-leiriltä? Viranomaiset selvittävät nyt vaikeaa kysymystä, joka voi kaatua uuden hallituksen syliin

Poliittisia päätöksiä on tehtävä jo lähiviikkoina.

Isis
Näkymä al-Holin leiristä 23. toukokuuta.
Näkymä al-Holin leiristä 23. toukokuuta.Antti Kuronen / Yle

Viranomaiset ovat Ylen tietojen mukaan selvittäneet jo kuukausien ajan, miten Suomen valtio voi toimia tilanteessa, jossa sen kansalaiset ovat jääneet jumiin aseellisten joukkojen valvomalle leirille keskelle aavikkoa.

Yle kertoi viime viikolla Koillis-Syyriassa sijaitsevasta al-Holin leiristä, jossa on jopa 44 suomalaista. Leirillä pidetään äärijärjestö Isisin taistelijoiden perheenjäseniä.

Ylen leirillä haastattelemien suomalaisten mukaan joukossa on 11 äitiä ja 33 lasta.

Alun perin äidit lähtivät Isisin joukkojen matkaan vapaaehtoisesti. Nyt he haluavat palata takaisin Suomeen.

Kysymys Isis-taistelijoiden perheenjäsenten paluusta on sekä juridisesti että moraalisesti äärimmäisen hankala. Lisäksi ratkaistavana on useita käytännön ongelmia.

Omin avuin suomalaiset eivät pääse poistumaan autonomisen kurdialueen SDF-joukkojen valvomalta leiriltä. Lähin Suomen edustusto alueella on Turkin puolella Ankarassa, noin 1 200 kilometrin päässä leiristä.

Mikäli Suomen viranomaiset lähtevät hakemaan äitejä ja lapsia takaisin Suomeen, olisi selvitettävä näiden henkilöllisyys ja kytkös Suomeen, varmistuttava epävakaalle alueelle lähtevien viranomaisten turvallisuudesta ja järjestettävä rajanylitykset.

Haettavien henkilöllisyyden selvittämistä vaikeuttaa se, että osa lapsista on syntynyt alueella.

Lisäksi viranomaisten pohdittavana ovat terveyteen ja huonokuntoisten lasten matkustamiseen liittyvät kysymykset.

Ylen leirillä haastatteleman SDF-joukkojen upseerin mukaan kurdit järjestäisivät asian, mikäli Suomi haluaisi hakea kansalaisiaan leiriltä.

Myös muut maat ovat saman ongelman edessä.

Ruotsi on pelastanut Syyriasta seitsemän orpolasta, joiden vanhemmat kuolivat alueella. Lisäksi esimerkiksi Uzbekistan ja Kazakstan ovat hakeneet kansalaisiaan leiriltä.

Uusi hallitus vaikean päätöksen edessä

Ylen tietojen mukaan laaja sisäministeriön koordinoima virkamiestyöryhmä on selvittänyt tilannetta ja erilaisia toimintavaihtoehtoja siitä lähtien, kun Isis-taistelijoiden perheenjäsenet siirrettiin leirille. Tämä tapahtui vuoden alussa, kun terroristijärjestö menetti taisteluissa viimeiset alueensa Syyriassa.

Mukana on virkamiehiä sisäministeriöstä, ulkoministeriöstä sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä. Työhön osallistuu myös Suojelupoliisi, Keskusrikospoliisi ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.

Raportin arvioidaan valmistuvan kahden viikon sisällä. Siinä viranomaiset esittävät vaihtoehtoja, joiden pohjalta hallitus voi tehdä päätöksen jatkotoimista.

Kyseessä on poliittinen päätös, jota virkamiehet eivät voi tehdä. Tavallisesti poliittisten päätösten katsotaan olevan myös toimitusministeristön toimivallan ulkopuolella. Uusi hallitus joutuukin todennäköisesti ensitöikseen ottamaan asiaan kantaa.

Mikäli uutta hallitusta ei ole kuitenkaan nimitetty ja viranomaiset arvioivat tilanteen kiireelliseksi, voi myös toimitusministeristö tehdä päätöksiä asiaan liittyen. Ylen lähteen mukaan toimintatavalle on haettu hyväksyntä oikeuskanslerilta.

Kiireelliset päätökset voivat tulla kyseeseen, sillä olosuhteet leirillä ovat lapsille hengenvaarallisia. Monet leirin lapsista ovat aliravittuja ja kärsivät ripulista. Ylen haastattelemat naiset ovat kertoneet myös väkivaltaisuuksista leirillä.

Al-Holin pakolaisleiri
Leiri on jaettu kahteen osaan. Toisella puolella asuu Isisin jäsenten vaimoja ja lapsia, toisella puolella syyrialaisia ja irakilaisia pakolaisia. Antti Kuronen / Yle

Suomi haluaa saada lapset turvaan

Lasten kohdalla Suomen toimintaa säätelee YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka velvoittaa valtioita toimimaan niin, että lasten etu on ensisijainen.

Kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien professori Martin Scheinin kertoo, että ei ole kuitenkaan olemassa tarkkaa rajaa sille, millaisiin tilanteisiin Suomen velvollisuus pelastaa lapset yltää.

Oikeudellinen arviointi jouduttaisiin tekemään tapauskohtaisesti esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, että joku suomalaislapsista kuolee leirillä.

– Yksittäisen tapauksen kautta tämä voisi mennä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen arvioitavaksi. Voisi väittää, että Suomi olisi valtiona loukannut lapsen oikeutta elämään, kun hänen on annettu kuolla. Tuomioistuin arvioisi, mitä Suomelta voi kohtuuden mukaan edellyttää ja onko Suomi toiminut asianmukaisesti, mutta mitään lakiin kirjattua pykälää ei asiasta ole.

Ministeriryhmässä on tehty linjaus, jonka mukaan aikuisia ei lähdetä pelastamaan. Lapset sen sijaan on tarkoitus saada turvaan.

Tämä on ollut lähtökohta virkamiesten tekemälle työlle, mutta yksiselitteistä päätöstä asian suhteen ei ole tehty.

Lapsi
Ministeriryhmässä on tehty linjaus, jonka mukaan lapset on tarkoitus saada turvaan.Antti Kuronen / Yle

Voidaanko lapset erottaa äideistään?

Lasten hakeminen leiriltä ilman äitejä voi todellisuudessa olla hyvin hankalaa.

Ministeriryhmän linjaus voi törmätä esimerkiksi siihen, että YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan kynnys lasten erottamiseen vanhemmistaan on erittäin korkea.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarisen mukaan jokaisen äidin ja lapsen tilanne olisi arvioitava yksilöllisesti (siirryt toiseen palveluun). Tämä taas on vaikeaa Syyrian sotatoimialueella, jossa hallinto on sekaisin ja jossa Suomella ei ole toimivaltaa.

Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn ihmisoikeustyön johtaja Niina Laajapuro sanoo, että Suomen pitäisi kantaa vastuu omista kansalaisistaan.

– Tilanne on nyt niin kiireellinen, että ensin olisi tuotava sieltä lapset vanhempineen turvaan ja vasta sen jälkeen ryhdytään miettimään muita toimenpiteitä. Rikolliset on saatava vastuuseen teoistaan, mutta se voidaan tehdä Suomessa, Laajapuro sanoo.

On myös mahdollista, että aluetta valvovat kurdijoukot vaativat Suomea ottamaan vastaan myös äidit, mikäli lapsia tullaan hakemaan. Kurdit haluavat päästä eroon alueellaan olevista muiden maiden kansalaisista.

Professori Scheininin mukaan vastuukysymyksiä voidaan joutua selvittämään oikeudessa, mikäli lasten saaminen Suomeen pitkittyy sen takia, että Suomessa ei osata päättää, mitä äideille tehdään.

– Jos lapsi sairastuu eivätkä Suomen viranomaiset reagoi lapsen suojaamiseksi, niin siinä voi tulla virkamiesoikeudellisia ja rikosoikeudellisia vastuukysymyksiä.

Mahdollisten rikosten selvittäminen on erittäin vaikeaa

Poliitikot ovat suhtautuneet nihkeästi äitien hakemiseen leiriltä, sillä terroristijärjestön alueelle lähteneiden aikuisten katsotaan olevan itse vastuussa teoistaan.

Suomessa tulkitaan, että konsulipalvelulaki, jonka nojalla Suomi auttaa hädänalaisia kansalaisia ulkomailla, ei tässä tapauksessa päde, sillä kyse ei ole lomamatkan kaltaisesta väliaikaisesta oleskelusta.

Sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) mukaan monet leiriin jääneet naiset ovat syvästi radikalisoituneita.

Ei ole todisteita siitä, että leirille jääneet naiset olisivat osallistuneet rikoksiin. Ylen haastattelussa naiset sanovat, että heillä ei ollut tekemistä väkivaltaisuuksien kanssa.

Britanniassa King’s Collegessa työskentelevä terrorismitutkija Juha Saarinen arvioi viime viikolla Ylelle, että Isisin alaisuudessa on varmasti ollut mahdollista elää arkista elämää. Hänen mukaansa on silti selvää, että kaikki alueelle matkustaneet ovat ainakin vuodesta 2014 alkaen olleet tietoisia Isisin väkivaltaisesta propagandasta.

Todisteiden kerääminen mahdollisista rikoksista olisi suomalaisessa tuomioistuimessa erittäin vaikeaa. Tämän takia Pohjoismaiden sisäministerit ovat tehneet aloitteen kansainvälisen tuomioistuimen perustamisesta.

Uuden kansainvälisen tuomioistuimen perustaminen olisi kuitenkin hyvin hidas tie.

Professori Scheinin arvioi, että Isisin rikokset voitaisiin käsitellä nopeammin, jos YK:n turvallisuusneuvosto päättäisi siirtää asian jo olemassa olevan ja Haagissa sijaitsevan Kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n käsiteltäväksi.

Tässäkin tapauksessa todisteiden kerääminen veisi aikaa. Lisäksi ICC:n kautta syytekynnys nousisi korkealle, sillä tuomioistuimella on toimivalta vain sotarikoksissa, rikoksissa ihmisyyttä vastaan ja joukkotuhonnassa.

Isisin rivijäsenet tai näiden perheenjäsenet tuskin tulisivat tätä kautta syytetyksi.

Mitä tehdä alueelta palanneille?

Mikäli leirillä jumissa olevat Suomen kansalaiset pääsevät lopulta takaisin Suomeen joko avustettuina tai omin keinoin, heidän paluutaan ei voida laillisin perustein estää.

Palaavia vierastaisteilijoita ja näiden omaisia varten on Suomessa kehitetty jo toimintamalli (siirryt toiseen palveluun), jolla pyritään vähentämään palaajiin liittyvää väkivallan ja radikalisoitumisen riskiä.

Syyrian ja Irakin taistelualueelta on jo palannut henkilöitä Suomeen, ja toimintamalli on käytössä joillain paikkakunnilla.

Suojelupoliisi arvioi kaikkien Suomeen saapuvien henkilöiden riskit yhteistyössä Keskusrikospoliisin ja paikallispoliisin kanssa.

Taistelualueelta palaavat ovat niin kutsutun ankkuritoiminnan kohderyhmää. Alun perin ankkuritoiminnassa oli kyse siitä, että poliisi, sosiaalityöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja nuorisotyöntekijä puuttuvat suunnitelmallisesti nuorten rikoskierteeseen. Vuodesta 2016 lähtien tehtävänä on ollut myös väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisy.

Viranomaiset kiinnittävät huomiota myös siihen, että sotatoimialueelta palaavat, väkivaltaisen aatemaailman piirissä kasvaneet ja traumatisoituneet lapset tarvitsevat erityistukea, jotta he integroituvat takaisin yhteiskuntaan.

Isis-leirillä olevien naisten ja lasten kohtaloa pohditaan illan A-studiossa Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa klo 21. Vieraina sisäministeri Kai Mykkänen (kok.), Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen, Pelastakaa Lapset ry:n kotimaan ohjelman johtaja Riitta Hyytinen ja Ylen toimittaja Antti Kuronen. Juontajana Heli Suominen. #yleastudio

Lisää aiheesta:

Isis-leirin naiset Ylelle: Kaksi suomalaista miestä on Isis-vankeina Syyriassa, toinen matkusti maahan teini-iässä perheensä kanssa Suomalaisäidit haluavat pois vaarallisesta ja likaisesta Isis-leiristä – Lapsia on kuollut vaikeissa oloissa

Suomalaiset Isis-naiset kertovat poikkeuksellisessa haastattelussa elämästään Syyriassa: "Lapset ovat kaikki, mitä minulla on"