Yli 40 kilometrin päästä mereltä Kemijoesta löytyi yksinäinen Perämeren hylkeen kuutti – "Kovasti oli äkäinen ja pullea kaveri"

Toistaiseksi ei ole tiedossa miten hylje oli näin kauas sisämaahan päätynyt, mutta ihmisen vaikutusta ei voida sulkea pois.

luonto
Kuutti, joka löytyi Tervolan kunnanrannasta.
Tervolan kunnantalon rannasta maanantaina löytynyt hylkeenpoikanen oli sen tarkastaneen eläinlääkärin mukaan "äkäinen ja pullea".Aila Kähkönen

Tervolasta Kemijoesta on löytynyt hylkeen poikanen eli kuutti. Kuutti löytyi maanantaina Kemijoen rannalta, kuntakeskuksen kohdalta kunnantalon laiturin luota. Löytöpaikasta on matkaa hylkeen kotivesiin Perämerelle 40 kilometriä linnuntietä.

Eläimen havainneet ohikulkijat ottivat asiasta yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Suurpetoyhdyshenkilö Hannu Kähkönen kävi toimittamassa hylkeen paikalliselle eläinlääkäriasemalle tarkastettavaksi.

– Ensimmäisenä tuli mieleen, että perus maanantaipäivä. Ammatti on opettanut, että mitä vaan voi tulla vastaan, naureskeli eläimen tarkastanut eläinlääkäri Paula Kurth Tervolan eläinlääkäriasemalta.

Hylje vaikutti Kurthin mukaan olosuhteisiin nähden reippaalta – se jopa yritti näykätä sekä tarkastuksen tehnyttä Kurthia että eläintä kuljettanutta Kähköstä.

– Hyvältä vaikutti kuutti, ei näkynyt ulkoisia vaurioita. Kovasti oli äkäinen ja pullea kaveri, että syönyt hyvin. Päädyttiin siihen, että sen voi ihan huolettomasti viedä takaisin mereen, Kurth kertoo.

Kuutti kopattiin vedestä lohihaavilla

Kähkösen mukaan hylje uiskenteli kunnantalon laiturin luona rauhallisena, eikä yrittänyt karkuun. Hän nappasi vieraaseen ympäristöön joutuneen hylkeenpoikasen autonsa kyytiin lohihaavilla.

– Ajattelin, että eihän tämä ihan tavallinen SRVA (suurriistavirka-apu) -keikka ole. Toiminnanohjaaja soitti ja pyysi minua käymään paikalla ja ajattelin, että käydään nyt hoitamassa eläin sieltä turvaan, Kähkönen sanoo.

Kähkönen tai eläimen tarkastanut Paula Kurth eivät tehneet jokiveteen joutuneesta kuutista tarkkaa lajinmääritystä, mutta heidän mukaansa eläin vaikutti Perämeren norpan eli itämerennorpan (Phoca hispida botnica) poikaselta.

Hylje palautettiin eläinlääkärin tarkastuksen jälkeen takaisin Perämereen, mistä se todennäköisesti oli tullutkin.

Miten kuutti pääsi voimalaitosten ohi?

Sekä Kurth että Kähkönen ovat ymmällään siitä, miten norppa on päätynyt Tervolaan asti. Matkaa mereltä on paljon ja lisäksi ylitettävänä on kaksi korkeaa voimalaitospatoa Isohaarassa ja Taivalkoskella.

– Sitä me ollaan kovasti pohdittu, että miten se päätyi tänne. Onhan sillä aikamoinen mönkiminen jos se on maata pitkin kahden voimalaitoksen ohi tullut, Kurth sanoo.

Kähkönen epäilee, että ihmisen toiminnalla on voinut olla vaikutusta asiaan.

– Minusta sillä näytti olevan jotain esimerkiksi verkon jälkeä kyljessä, että kyllä epäilys on että voisiko olla jonkun ihmisen mukana tullut, Kähkönen pohtii.

Ranuan eläinmuseon intendentti Mari Heikkilän mukaan hylkeet pystyvät taivaltamaan toisinaan ainakin kilometrien matkan sisämaahan. Esimerkiksi Simosta pelastettiin muutama vuosi sitten nälkiintynyt kuutti, joka oli harhautunut mereltä noin seitsemän kilometrin päähän.

Tervolan kuutista Heikkilä ei uskalla lähteä arvioimaan, onko se voinut päästä voimalaitospatojen yli omin neuvoin.

– Onhan se aika erikoista, että poikanen erehtyisi suunnasta noin pitkälle, Heikkilä sanoo.

Hänen mukaansa erikoisista eläinhavainnoista voi aina kysyä asiantuntijalta, esimerkiksi Ranuan eläinpuistosta.

– Soittaa voi ja pitääkin, jos tällaisia havaintoja on, ennen kuin ryhtyy auttamaan. Ettei tulisi tehtyä hätiköityjä huostaanottoja, Heikkilä neuvoo.