8.-luokkalainen Petri Mönttinen ei istu koulussa, vaan kulkee päivät harjoittelemassa töitä – tällainen on kuopiolaiskoulun erikoinen motivaatiokokeilu

Peruskoulussa jää vuosittain luokalle puolitoista tuhatta lasta ja nuorta.

perusopetus
Kuopiolainen Petri Mönttinen tet-harjoittelussa.
Petri Mönttinen on saanut motivaatiota omaan koulunkäyntiinsä ammattikoululaisilta.Antti Karhunen / Yle

Kuopiolaisen kerrostalon pihalla on käynnissä aidanpystytystyö. Aidan kimpussa on joukko talonrakennusalaa opiskelevia ammattikoululaisia, mutta mukana on myös yksi nuorempi työmies: peruskoulun kahdeksasluokkalainen Petri Mönttinen.

Mönttiselle kyse on eräänlaisesta pidennetystä työelämään tutustumisesta, sillä hän on ollut talonrakentajien apuna jo runsaan seitsemän viikon ajan. Siinä ajassa on valmistunut tupakkakatos, terassi ja leikkimökin valupohja.

Kahdeksasluokkalaisen mielestä työ on ollut "siistiä".

– Saa tehdä sitä mistä tykkää, ja saa olla pois kouluelämästä, Mönttinen myhäilee.

Työnteosta mielekkyyttä peruskouluun

Pidennetty työelämään tutustuminen on kokeilu, jossa kuopiolaisen Pyörön koulun oppilaita on pyritty motivoimaan koulunkäyntiin. Mukana on ollut kaikkiaan kymmenkunta oppilasta, joille on avautunut mahdollisuus tutustua talonrakentamisalaan yhdessä Savon ammattiopiston oppilaiden kanssa.

Koululaiset saavat kokeiluajasta opintosuorituksia, sillä matematiikkaa tarvitaan esimerkiksi aitaelementtien mittaamiseen, äidinkieltä työjaksosta raportoimiseen ja tietotekniikkaa esitelmän tekemiseen.

Savon ammattiopiston opettaja Jyri Kokkonen.
Ammatillinen erityisopettaja Jyri Kokkonen uskoo, että kuopiolaiskokeilu auttaa vähentämään ammattikouluopintojen keskeyttämistä.Antti Karhunen / Yle

Kokeilusta vastaa Savon ammattiopiston ammatillinen erityisopettaja Jyri Kokkonen, joka kiittelee yläkoululaisten innokkuutta työntekoon.

– Heidät saadaan sitoutettua tähän opiskeluun jo peruskouluaikana.

Myös oppilaiden oma opettaja, Pyörön koulussa erityisluokanopettajana toimiva Mikko Kainulainen on tyytyväinen. Kokeiluun osallistuneet koululaiset ovat saaneet onnistumisia ja kokeneet tulleensa hyväksytyiksi.

Kainulainen uskoo, että peruskoulu tuntuu mielekkäämmältä, kun oma ala alkaa hahmottua.

– Kun omat taidot kasvavat, lisääntyy luotto omiin kykyihin. Sitä kautta koulussa oleminen on hyvin paljon miellyttävämpää.

Erityisopettaja Mikko Kainulainen (oik.). Etualalla tet-harjoittelija Petri Mönttinen.
Erityisluokanopettaja Mikko Kainulaisen mukaan pidennetty työelämään tutustuminen voi tuoda merkitystä koulunkäyntiin.Antti Karhunen / Yle

Petri Mönttinen on tästä hyvä esimerkki. Hänen mielestään entisenlainen luokassa tapahtuva opiskelu ei maistuisi läheskään yhtä hyvältä.

– Se olisi samaa mitä ennen, eli ei menisi ehkä niin hyvin. Ei olisi niin paljon motivaatiota, hän tuumii.

Tavoitteena ehkäistä luokalle jäämistä

Motivaatiota ja puuttuvia opintosuorituksia on kuluvan kevään aikana etsitty kouluissa myös seinien sisäpuolella.

Pyörön koulussa tehtävään on pestattu kaksi erityistä resurssiopettajaa. Toinen heistä on Ritu Savolainen, jonka tehtävänä on auttaa yläkoulun oppilaita, joilla on riski jäädä luokalle.

– Katsotaan, mitä pitää vähintään tehdä, ja sitten räätälöidään tehtäviä sen mukaan.

Savolainen on tilanteen vaatiessa mukana oppitunneilla ja antaa myös tarvittaessa tukiopetusta.

– Opiskellaan yhdessä ja suoritetaan kokeita, hän kuvaa työtään.

Kuopiolaisen Pyörön koulun resurssiopettaja Ritu Savolainen.
Resurssiopettaja Ritu Savolaisen mukaan luokalle jääminen voi lisätä yläkoululaisten syrjäytymisriskiä.Antti Karhunen / Yle

Apua tarvitsevat eniten sellaiset oppilaat, jotka ovat olleet paljon pois koulusta. Savolaisen mukaan runsas poissaolo ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kyseessä olisi heikko oppilas. Taustalla voivat olla esimerkiksi terveydelliset syyt.

– Oppilas, jolla on paljon poissaoloja, voi olla ihan kiitettävän tason oppilas. Silloin pienikin apu on avuksi, että saadaan paikattua rästissä olevat tehtävät.

Luokalle jääminen voi lisätä syrjäytymistä

Tukitoimista huolimatta luokalle jää vuosittain puolitoista tuhatta oppilasta. Määrä on alle puolet siitä, mikä tilanne oli aiemmin. Esimerkiksi vuonna 2000 luokalle jäi 3 333 lasta ja nuorta.

Suurin osa luokalle jääneistä on ensimmäisen ja toisen luokan oppilaita. Kolmas suuri ryhmä ovat yhdeksäsluokkalaiset.

Luokalle jättämisen sijasta oppilas voidaan siirtää vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen, jolloin aiemmat suoritukset eivät nollaudu.

Ritu Savolaisen mukaan luokalle jättämistä pyritään välttämään yläkoulussa. Peruskoulun yläkoululaisille kaverisuhteet ovat tärkeitä, ja siirtyminen kokonaan uuteen luokkaan voi olla jopa syrjäytymisriski.

– Koulunkäynti voi seuraavana vuonna olla vielä haasteellisempaa, hän toteaa.

Oppilas tekee koulutehtävää.
Luokalle jää vuosittain noin 1500 koululaista. Määrä on puolittunut parissakymmenessä vuodessa.Antti Karhunen / Yle

Savolaisen mielestä arvostelun ongelmallisuutta lisää se, että todistuksen arvosanoille ei ole laadittu yhtenäisiä kriteereitä.

Ainoa arvosana, jolle on nykyisin olemassa yhtenäiset kriteerit, on 8. Opetushallitus on kuitenkin luvannut, että myös arvosanoille 5, 7 ja 9 on yhtenäiset kriteerit vuoden 2020 kevääseen mennessä (siirryt toiseen palveluun).

– Jos yksi ihminen arvioisi kaikki Suomen oppilaat, se voisi olla tasapuolista, Savolainen napauttaa.

Yhdeksännelle luokalle siirtyvälle Petri Mönttiselle tulevaisuus näyttää kuitenkin jo selvältä.

– Tarkoitus on hakea rakennusalalle, että pääsee hommia tekemään ja saa paperit, hän virnistää.

Lue lisää:

Peruskoulussa jäädään yhä harvemmin luokalle – Alakoulussa yläkoulua useammin

Tiesitkö? Suomessa voi edelleen jäädä luokalle ja ehdotkin saada – "Aina mietitään, onko luokan kertaamisesta hyötyä" (siirryt toiseen palveluun)