Tuisku Sydänmaalla oli vakituinen työsopimus taskussa jo ennen tutkintotodistusta – ammattiin opiskelevat työllistyvät monella alalla taas paremmin

Työssäoppimisjaksojen lisääminen ammatillisessa koulutuksessa luo lisää työmahdollisuuksia.

ammatillinen koulutus
Tuisku Sydänmaa, robottihitsaaja, Vexve Oy
Tuisku Sydänmaa kouluttautui ja työskenteli Vexvellä jo Vammalan ammattikoulussa opiskellessaan. Valmistumisen jälkeen odotti vakituinen työ.Matias Väänänen / Yle

Metalliaihiot muuttuvat kaukolämpöventtiileissä tarvittaviksi osiksi käden käänteessä. Työ on pitkälti automatisoitua ja robottien hoitamaa, ihmisen paikka on koneen ohjaimissa.

Täällä on nyt myös Tuisku Sydänmaan työpaikka.

Vammalan ammattikoulusta levyseppähitsaajaksi juuri valmistunut Sydänmaa päätyi Vexven tehtaalle ensin työssäoppimisjaksolle, sitten kesätöihin.

Jo ennen valmistumistaan hän allekirjoitti vakituisen työsopimuksen robottihitsaajana. Sydänmaa kertoo, että myös opiskelukaverit ovat saaneet hyvin töitä.

– Metallialalta on työllistytty tosi hyvin. Kaikilla taitaa olla vähintään kesätyöpaikka.

Tähän on hänen mielestään useampia syitä.

– Hyvä työllisyystilanne vaikuttaa varmasti. Työssäoppimisjaksot auttavat myös paljon, eli että käymme koulua työpaikoilla ja löydämme sitä kautta työmahdollisuuksia.

Koulujen ja yritysten yhteistyö lisääntyy

Teknologiateollisuus on Sastamalan alueella iso työllistäjä. Kun vienti vetää, työvoimaakin tarvitaan entistä enemmän.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä Saskyn johtaja Antti Lahti kertoo, että suhdanteiden lisäksi taustalla vaikuttaa myös yritysten kanssa pitkään tehty yhteistyö.

Esimerkiksi Vammalan ammattikoulun opetuskäytössä on useita koneita, jotka ovat Saskyn ja paikallisten yritysten yhdessä hankkimia.

– Teemme aitoja alihankintatöitä jo täällä oppilaitoksissa. Valmistuessaan oppilaat ovat siten valmiimpia astumaan työelämään, Lahti kertoo.

SASKY kuntayhtymäjohtaja Antti Lahti
Sastamalan koulutuskuntayhtymä Saskyn johtajan Antti Lahden mukaan erityisesti teknologiateollisuuden osaajille on nyt töitä.Matias Väänänen / Yle

Yrityksen näkökulmasta katsottuna oman alan paikalliseen koulutukseen satsaaminen on pelkästään järkevää.

– Haluamme, että opiskelijoilla on jo opintojen aikana mahdollisuus työskennellä nykyaikaisilla laitteilla ja menetelmillä, Vexven tuotantoteknologiasta vastaava Juho Rentola sanoo.

Työssäoppimispaikkojen tarjoamista koskee sama logiikka.

– Valmistumisen jälkeen meille töihin tulevat ovat usein olleet täällä harjoittelussa ja kaksi kesää töissä. He ovat käytännössä valmiita työntekijöitä.

Käänne näkyy tilastoissa

Ammattiin opiskelevien työllistymisnäkymät ovat muuttuneet parempaan suuntaan valtakunnallisesti. Tämä selviää Opetushallituksen tilastosta, jossa seurataan ammattiin valmistuneiden työllistymistä vuosi tutkinnon jälkeen.

Vuonna 2017 päätoimisten työllisten määrä ylitti ensimmäistä kertaa 60 prosentin sitten vuoden 2011. Työttömien määrä laski samalla tarkastelujaksolla alle 15 prosentin.

Töiden saamisen kannalta selvästi heikompia vuosia ovat olleet 2013–2016.

Tänä aikana ammattiin valmistuneiden päätoimisten työllisten määrä laski pahimmillaan alle 55 prosenttiin ja työttömien määrä vastaavasti nousi yli 20 prosenttiin.

Grafiikka ammattiin valmistuneiden työllistymisestä 2011-2017. Päätoimisia työllisiä pitkästä aikaa taas enemmän, työttömiä vähemmän.
Koko maassa ammattiin valmistuneiden työllistyminen on kääntynyt nousuun vuoden 2016 jälkeen ja työttömien määrä vähentynyt.

– Myönteisen trendin taustalla on varmasti monta syytä, kuten talouskasvu ja valtakunnalliset työllisyyden parantamiseksi tehdyt toimenpiteet, opetusneuvos Kati Lounema toteaa.

Tilastot eivät kuitenkaan kerro nykyhetkestä.

Kokonaiskäsitys Tuisku Sydänmaan ja muiden tänä vuonna ammattiin valmistuvien työllistymisestä saadaan vasta kolmen vuoden kuluttua.

Myöhemmin selviää myös se, miten amisreformi on vaikuttanut tähän kaikkeen.

"On paljon vapaapäiviä, joita nimitetään itsenäiseksi opiskeluksi"

Ammatillista koulutusta uudistettiin Tuisku Sydänmaan opiskeluaikana rajusti.

Viime vuonna voimaan tulleen amisreformin tavoitteena oli siirtää oppimista kouluista työpaikoille ja muuttaa ammatillista koulutusta entistä osaamispainotteisemmaksi.

Samalla koulutuksen rahoitusta leikattiin merkittävästi.

Tuisku Sydänmaa ohjaamassa robottisolua Vexve Oy:ssä
Konepajatyö on nykyisin enimmäkseen siistiä sisätyötä.Matias Väänänen / Yle

Sydänmaa ehti huomata muutokset.

– Työssäoppimista on entistä enemmän, kuusi kuukautta kolmen vuoden opintojen aikana. Se on hyvä asia, koska niiden kautta saa työmahdollisuuksia.

Myös itsenäisen opiskelun määrä on lisääntynyt. Tätä hän pitää huonona.

– On paljon vapaapäiviä, joita nimitetään itsenäiseksi opiskeluksi. Se ei ole hyvä, koska ammatillisia aloja ei voi oikein opiskella itsenäisesti.

Jos Tuisku Sydänmaa saisi päättää, ammattikoulussa olisi enemmän opetusta, mutta vähemmän aineita, jotka eivät tue ammatin oppimista.

Tämä ei tosin koske enää häntä. Omat lähitulevaisuuden suunnitelmat ovat selvät.

– Heinäkuussa armeijaan ja sen jälkeen takaisin tänne robottihitsaajaksi. Siitä eteenpäin ei tiedäkään.

Korjaus 3.6. klo 15.34: korjattu sitaatissa ollut termi kattoaine aineeksi.